Finnvera Oyj

Finnveran yritysrahoitusmittari: Käyttöpääoman tarve yrityksissä kasvaa erittäin hurjasti, investoinnit jäihin – Korona tuo talouteen syvän montun

Jaa
Finnveran rahoitusammattilaisilleen tekemä kysely osoittaa, että yritykset miettivät nyt vain käyttöpääomatarpeita. Investoinnit ja riskinotto siirtyvät tulevaisuuteen – miten pitkälle, sitä on mahdotonta arvioida. Korona pyyhkäisi pohjan Suomen talouden kasvuennusteilta. Ensimmäiset vankalla pohjalla olevat makrotason arviot siitä, miten eri toimialat kohtaavat koronan ensivaiheen seuraukset, on saatavilla kesälomien kynnyksellä, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.
Finnveran yritysrahoitusmittari maaliskuu 2020
Finnveran yritysrahoitusmittari maaliskuu 2020
  • Korona: Taloudessa eletään koronaviruksen takia täysin poikkeuksellista aikaa, sillä vertailukohtaa nykyoloille ei kerta kaikkiaan ole. Vaikutukset Suomen talouteen kulkevat toimialoilla eri tahtiin, mutta kuluvasta vuodesta tulee joka tapauksessa huono. Tärkeintä on selvitä vaikeimman vaiheen yli ilman tarpeettoman suuria ja peruttamattomia menetyksiä.
  • Finnveran yritysrahoitusmittari: Yritysrahoituksen kysyntää leimaa tulevien 6 kk aikana epävarmuus ja käyttöpääoman tarpeen hurja kasvu. Finnveran rahoitusammattilaisille tehdyssä kyselyssä joka viides vastaaja arvioi kysynnän voimakkuudeksi 9 ja lähes joka neljäs arvioi voimakkuudeksi 7, kun asteikko on 1-10. Lukemaa nostaa merkittävästi koronan lisäämä käyttöpääoman tarve. Kysely tehtiin maaliskuun puolivälissä 2020 hieman ennen koronan aiheuttaman kriisin eskaloitumista. Vastausten keskiarvo oli 6. Vastaajina on Finnveran 60 rahoitusammattilaista eri puolilta maata.

Yritysrahoitusmittari: Käyttöpääoman tarve kasvaa erittäin hurjasti, investoinnit jäihin

Finnvera kysyi eri puolilla Suomea pääosin pk-yritysten, mutta myös suuryritysten parissa työskenteleviltä rahoituspäälliköiltään, aluejohtajiltaan sekä luottopäätösyksiköltään näkemyksiä yritysrahoituksen tulevien 6 kuukauden näkymistä. Vastauksissa pyydettiin käsityksiä yritysrahoituksen koko kentästä, ei yksin Finnveran palveluista. Kysely osoitti, että jo noin 10 päivää sitten koronaviruksen aiheuttamat käyttöpääomatarpeet olivat erittäin hurjassa kasvussa. Joka viides vastaaja arvioi kysynnän voimakkuudeksi 9 ja lähes joka neljäs arvon 7. Vapaiden kommenttien sävy muuttui kyselyn aikana päivä päivältä synkemmäksi. Monissa avoimissa kommenteissa todettiin, että ”Koronaviruksen aiheuttamat käyttöpääomatarpeet kasvavat erittäin hurjaa vauhtia”.

− Annetut arviot kuvaavat tilanteen vakavuutta ja asiakkaiden erittäin suurta yhteydenottojen määrää. Kyselyajankohdan jälkeen jo moni asia on muuttunut nopealla tahdilla ja yritysten rahoitustarpeisiin on reagoitu joustavasti sekä Suomen hallituksen taholta että Finnverassa. Finnveran kotimaan rahoitusvaltuutta korotettiin erittäin merkittävästi 12 miljardiin euroon, ja Finnvera on luonut uusia tapoja antaa ketterästi takauksia pankkien myöntämille lainoille. Käyttöpääomatarpeen täyttäminen on nyt keskeistä, pääekonomisti Timo Lindholm sanoo.

Pelkona on, että koronavirus hävittää pk-yritysten mahdollisuudet kasvuun ja halukkuuden investointeihin – miten pitkäksi aikaa, se on vielä arvoitus.

− Rahoitusammattilaisten arviot antavat osviittaa, että varovaisuus investoinneissa ja riskinotossa tulee jatkumaan, mikä on myös ymmärrettävää. Pidemmällä tähtäimellä huolena on talouden kasvumahdollisuuksien mureneminen. Kuten yhdessä vastaajan kommentissa todetaan, ”koronan seurauksena muutenkin vähäinen investointihalukkuus heikkenee entisestään”, Lindholm siteeraa.

Kasvuhalukkuuden palautuminen ja uusi nousu edellyttävät vähintäänkin, että nykyisestä poikkeustilanteesta päästään yli mahdollisimman pienin vaurioin.

− Yritysten uudistuminen ja kasvu ovat aina vaativia prosesseja, eikä Suomella ole varaa menettää vakaita ja kehityskelpoisia yrityksiä. Yrityksiä kaatuu erittäin nopeasti verrattuna uusien, vakaiden yritysten kehittymiseen nollatilanteesta lähtien. Tämä opittiin rankasti 1990-luvun lamassa. Korona testaa sekä yritysten sopeutumiskykyä, pankkien ja muiden rahoittajien joustavuutta, että talouspolitiikan reaktionopeutta ja toimien osumatarkkuutta.

”Talouskoe, jonka vaiheiden etenemistä, alamäen syvyyttä ja kestoa mahdoton ennakoida”

Talouden tämän vuoden kehitystä on toivotonta yrittää ennakoida perinteisten talousennusteiden menetelmillä, Lindholm sanoo. Jonkinlaista mittakaavaa voi hakea 2009 finanssikriisistä, jolloin Suomen runsaan 8 prosentin lasku bruttokansantuotteessa tuli siitä, että viennin arvo putosi noin neljänneksen, koko teollisuuden tuotannon määrä noin viidenneksen ja metalliteollisuuden tuotanto hieman yli neljänneksen. Tuolloin talous jähmettyi rahoitusmarkkinalähtöisesti. Nyt yhtä aikaa jyllää sekä tarjonnan että kysynnän pudotus. Nyt kuluttamisen aleneminen on kotimaan taloudessa kriisin alkusysäys, joka tyhjentää kotimarkkinayritysten kassat.

− Normaalioloissa suomalaiset käyttävät erilaisiin palveluihin yli 180 miljoonaa euroa päivässä, yli 65 miljardia euroa vuodessa. Olemme vaurastuneet ja palvelujen osuus kulutusmenoista on noussut merkittävästi. Tämän kulutuksen poistuminen syventää nyt kriisiä. Monet palvelualat menettävät kysyntää nyt lopullisesti, kun tilaisuuksia peruutetaan, palveluja jätetään ostamatta. Näillä toimialoilla yritysten maksuvalmius katoaa monessa tapauksessa nopeasti. Kysyntää emme heti pysty luomaan, mutta yritysten kassan kestävyyteen voimme vaikuttaa.

Toisaalta kotitalouksien kulutus on talouden vakaimpia osa-alueita. Edes 1990-luvun lamassa kulutus ei romahtanut, vaikka työttömien määrä nousi yli 300 000 hengellä. Tästäkin syystä yritysten selviytymisestä pahimman vaiheen yli kannattaa huolehtia. Kotimainen kysyntä palautuu kyllä. Edessä on siis talouskoe, jonka vaiheiden etenemistä, alamäen syvyyttä ja kestoa on liki mahdoton ennakoida, Lindholm sanoo.

Kesäkuussa tiedetään muun muassa teollisuuden tuotannon, vähittäiskaupan myynnin sekä yritysten liikevaihdon numerot vuoden ensimmäisiltä kuukausilta. Sitä ennen tulevat yrityskohtaiset uutiset lomautuksista, tulosvaroituksista, konkursseista ja muista liiketoiminnan putoamiseen liittyvistä ilmiöistä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Timo Lindholm, pääekonomisti, Finnvera, puh. 050 3039398

Kuvat

Finnveran yritysrahoitusmittari maaliskuu 2020
Finnveran yritysrahoitusmittari maaliskuu 2020
Lataa
Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm
Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnvera: Trumpin tullishokki isoin pitkään aikaan, mutta paniikkimielialakin on vaarallista – Näin vientiyritys voi suojautua riskeiltä ja vaikutuksilta4.4.2025 13:30:09 EEST | Tiedote

Suomen vienti Yhdysvaltoihin voi laskea Donald Trumpin ilmoittamien tuontitullien takia 20 prosentilla, mikä voi tehdä loven bruttokansantuotteeseen lyhyellä aikavälillä. Vaikutukset ovat myös välillisiä ja voivat ulottua esimerkiksi toimitusketjujen tai ulkomaisille ostajille kasautuvien vaikeuksien kautta suomalaiseen vientiyritykseen asti. Toisaalta pk-yritysten näkymät kotimaassa ovat piristyneet ja rahoituksen kysyntä kasvussa, mikä tukee talouden näkymiä. Myös vientiyrityksille on aukeamassa vaihtoehtoja Euroopasta ja uusilta markkinoilta, muistuttaa Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.

Itä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus notkahti Itä-Suomen alueella – rahoitus omistajanvaihdoksiin kasvoi13.3.2025 09:29:32 EET | Tiedote

Finnveran Itä-Suomen alueen yrityksille myöntämän rahoituksen kasvu taittui vuonna 2024 ja laski vuoden 2022 tasolle. Suomen alavireinen talous, vientimarkkinoiden heikot näkymät ja geopoliittinen epävarmuus vaikuttivat alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituskysynnän varovaisuuteen. Vaikka talouden pohjakosketuksen uskotaan olevan jo takana päin, ei Itä-Suomessa yritysten investoinnit eikä rahoituksen kysyntä kääntynyt vielä vuoden 2024 lopulla kasvuun. Itä-Suomen maakunnista vain Pohjois-Savossa Finnveran rahoituksen myöntäminen kasvoi edellisvuodesta. Muissa Itä-Suomen maakunnissa myönnetyn rahoituksen volyymit laskivat.

Sisä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran osarahoittamat investoinnit laskivat selvästi alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä investointirahoitus kasvoi hieman12.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote

Finnvera myönsi vuonna 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 154 miljoonaa euroa (155). Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy erityisesti Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa järjestämän investointirahoituksen voimakkaana laskuna edellisvuodesta alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä investointien rahoitus hieman kasvoi, vaikka kokonaisrahoitus laski. Talouden alavireestä kertoo se, että myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski maakunnissa viidenneksen edellisvuoden tasosta. Talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella näyttää siirtyvän vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski11.3.2025 10:16:10 EET | Tiedote

Vuonna 2024 Finnveran myöntämä rahoitus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksille kasvoi 108 miljoonaan euroon (90). Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski. Suurin osa rahoituksesta kohdistui Pohjanmaan yrityksille, ja toimialoista teollisuus oli edelleen suurin rahoituksen saaja kaikissa kolmessa maakunnassa. Toimialoista kasvua nähtiin erityisesti liike-elämän palveluissa, kaupassa ja kuluttajapalveluissa sekä maatalouselinkeinossa. Viennin rahoitus kasvoi merkittävästi Pohjanmaalla, mikä kertoo alueen vientiyritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye