Aalto-yliopisto

Pikamuodin hinta: 92 miljoonaa tonnia jätettä ja 79 triljoonaa litraa vettä vuodessa

Jaa
Kymmenesosa maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy muotiteollisuudessa. Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii koko järjestelmän muutosta, sanovat tutkijat
Hitaaseen muotiin siirtyminen vaatii muutoksia kaikilta ketjun toimijoilta. Kuva: Aalto-yliopisto
Hitaaseen muotiin siirtyminen vaatii muutoksia kaikilta ketjun toimijoilta. Kuva: Aalto-yliopisto

Muoti- ja tekstiiliteollisuuden liiketoimintamallin on muututtava perusteellisesti, ja tämä vaatii nopeaa luopumista pikamuodista. Vain näin muotialan ja sen toimitusketjujen vastuullisuutta voidaan parantaa pitkäkestoisesti, korostaa kansainvälinen tutkijaryhmä uudessa Nature Reviews Earth & Environment -julkaisussa, joka on osa arvostettua ja perinteistä Nature-tiedelehtiperhettä.

“Hidas muoti on tulevaisuutta”, sanoo Aalto-yliopiston professori Kirsi Niinimäki.

“Tarvitsemme laajaa ymmärrystä siitä, miten voimme siirtyä systeemiseen muutokseen. Tämä vaatii luovaa ajattelua ja yhteistyötä kaikkien sidosryhmien välillä — niin suunnittelijoiden, tuottajien kuin kuluttajienkin.”

Uusia lakeja ja liiketoimintaa – ja kalliimpia vaatteita

Muotiteollisuus vastaa yksin kymmenestä prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Vaikka tietoisuus ympäristövaikutuksista on lisääntynyt, ala myös jatkaa kasvuaan. Suurin osa kasvusta nojaa pikamuotiin, joka on riippuvainen halpatuotannosta ja tuotteiden lyhyestä elinkaaresta.

Tutkijat analysoivat artikkelissa muotiteollisuuden tuotantoketjuun liittyviä ympäristöongelmia, tuotannosta kulutukseen. Ongelmat liittyvät paitsi hiilidioksidipäästöihin, myös vedenkäyttöön, kemikaaleihin ja tekstiilijätteeseen. Ala tuottaa esimerkiksi yli 92 miljoonaa tonnia jätettä ja kuluttaa 79 triljoonaa litraa vettä vuodessa. Pikamuodin ympäristökuormasta suurin osa kohdistuu kehittyviin maihin.

Tilanteen muuttaminen edellyttää tutkijoiden mukaan tuotannon yleistä hidastamista sekä vastuullisten käytäntöjen haltuunottoa koko tuotantoketjussa. Tekstiiliteollisuuden tulee panostaa puhtaaseen teknologiaan ja uudenlaisiin, vastuullisuuteen nojaaviin liiketoimintamalleihin. Lisäksi tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön.

Tutkijat muistuttavat myös kuluttajien vastuusta. Kulutustottumuksia on pakko muuttaa kestävämmiksi, mikä tarkoittaa myös sitä, että meidän tulee olla valmiita maksamaan korkeampaa hintaa ympäristöystävällisemmin valmistetuista tuotteista.

Artikkeli:

Niinimäki, K. Peters, G., Dahlbo, H., Perry, P., Rissanen, T. and Gwilt, A. (2020) The environmental price of fast fashion. Nature Reviews; Earth and Environment

Linkki artikkeliin

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Kirsi Niinimäki
Aalto-yliopisto
puh. 050 569 3359
kirsi.niinimaki@aalto.fi

Kuvat

Hitaaseen muotiin siirtyminen vaatii muutoksia kaikilta ketjun toimijoilta. Kuva: Aalto-yliopisto
Hitaaseen muotiin siirtyminen vaatii muutoksia kaikilta ketjun toimijoilta. Kuva: Aalto-yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä21.11.2024 10:30:09 EET | Tiedote

Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten? Maisema-arkkitehtuurin tutkijat pureutuvat tuoreessa tutkimuksessaan viherympäristöjen elvyttävyyteen selvittämällä mitkä näkyvät ja näkymättömät ominaisuudet suomalaisissa metsissä ja toisaalta japanilaisissa puutarhoissa tukevat ihmisten elpymistä.

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot20.11.2024 09:45:00 EET | Tiedote

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye