Pyöräliikenteen kehittämisohjelma esittää keinoja pyöräteiden nopeampaan toteutumiseen

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee pyöräliikenteen kehittämisohjelmaa kokouksessaan 21. huhtikuuta. Lopullisesti ohjelmasta päättää kaupunginhallitus. Ohjelma kattaa vuodet 2020–2025.

Aiemmassa, vuonna 2014 hyväksytyssä pyöräilyn edistämisohjelmassa tavoitteeksi asetettiin, että pyöräliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa 11 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tavoite ei ole toteutunut, vaikka pyörällä tehtyjen matkojen absoluuttinen määrä onkin kasvanut.

– Suurimmaksi syyksi pyöräliikenteen tavoiteltua hitaampaan kehitykseen nähdään se, että pyöräliikenteen keskeisten väylien rakentaminen ei ole edennyt suunnitellulla vauhdilla, sanoo Helsingin pyöräilykoordinaattori Oskari Kaupinmäki.

Pyöräliikenteen uuden kehittämisohjelman tavoitteena on, että Helsinki on kaiken ikäisille sopiva ympärivuotinen pyöräilykaupunki ja pyöräliikenteen kulkutapaosuus on vähintään 20 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Parannuksia myös ylläpitoon, työmaajärjestelyihin ja pysäköintiin

Kehittämisohjelman yhteensä 34 toimenpiteessä keskitytään erityisesti keinoihin parantaa pyöräliikenteen infrastruktuurin eri osa-alueita. Ohjelman toimenpiteistä tärkein ja kiireellisin on kantakaupungin keskeisten pyöräväylien ja baanaverkon rakennuskohteiden priorisointi ja aikatauluttaminen. Sujuvien ja turvallisten reittien lisäksi ohjelman toimenpiteet tähtäävät muun muassa väylien laadukkaaseen ylläpitoon, toimiviin liikennejärjestelyihin työmaiden kohdalla sekä pyöräpysäköinnin lisäämiseen.

– Pyöräliikenteen edistäminen ei ole itseisarvo, vaan keino turvallisemman, viihtyisämmän ja toimivamman kaupungin luomiseen. Mitä useampi matka tehdään kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä, sitä paremmin kasvavan kaupungin liikenne toimii, Oskari Kaupinmäki toteaa.

Pyöräliikenteen edistämisohjelman tavoite pyöräliikenteen kulkutapaosuuden nostamisesta on linjassa Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman tavoitteiden kanssa. Pyöräliikenteen edistäminen on myös yksi niistä keinoista, jolla Helsinki tavoittelee visiotaan olla maailman toimivin kaupunki.

Vuoden 2014 pyöräilyn edistämisohjelman laatimisen yhteydessä laskettiin, että baanaverkon rakentamiseen sijoitettu euro tuottaisi lähes kahdeksan euron yhteiskuntataloudelliset hyödyt. Hyödyt syntyvät pääosin lisääntyneen pyöräilyn tuottamista terveyshyödyistä sekä pyöräilyn nopeutumisen tuottamista aikasäästöistä. Investoinnin hyöty on moninkertainen tavanomaisiin liikennehankkeisiin verrattuna.