Suomi kakkossijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä – kyberturvallisuudessa olemme kuitenkin jäämässä verrokkimaiden kyydistä

Vuoden 2020 Digibarometrissa Suomi nousee nyt hopeasijalle oltuaan kaksi viime vuotta pronssilla. Kärkipaikan valtasi Tanska ja kolmannelle sijalle joutui taipumaan viime vuonna ykköspaikan vallannut Yhdysvallat. Suomen sijoitus on pysynyt kolmen parhaan joukossa jo seitsemän vuotta.
Digibarometrissa mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa ja mittaus tehdään kolmella tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) sekä kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Julkisen sektorin vertailussa Suomi on nyt 2. sijalla, kansalaisten vertailussa 3. ja yritysten välisessä vertailussa 7. sijalla. Julkisen sektorin ja kansalaisten vertailussa Suomen sijoitus ei muutu viime vuoteen verrattuna, mutta yritysvertailussa laskua tuli kolmen sijan verran. Yksityiskohtaisempi tasojen ja sektorien vertailu paljastaa sijoituksen heikentyneen eniten yritysten edellytyksissä (-6 sijaa).
-Viime vuoden barometriin verrattuna suomalaisten yritysten on ollut vaikeampaa rekrytoida osaavia ICT-alan ammattilaisia. Myös nopeissa laajakaistayhteyksissä ja pilvipalveluiden valmiuksissa suomalaisten yritysten suhteellinen asema vertailumaiden joukossa on viime vuoteen verrattuna heikentynyt, Etlan johtava tutkija Timo Seppälä toteaa.
Suomessa tietoturvaosaajia on vähän ja heistä kilpaillaan, monesti osaajia rekrytoidaan myös muualta Euroopasta tai Intiasta. Eurooppalaisilla työmarkkinoilla on puutetta erityisesti strategisesta- ja liiketoimintaosaamisesta sekä järjestelmäarkkitehtuurisesta osaamisesta, käy ilmi barometrista.
Suomi jäämässä jälkeen kyberturvallisuuden kehityksessä
Digibarometri 2020 keskittyy erityisteemana kyberturvallisuuteen ja kertoo Suomen kyberturvallisuuden olevan kokonaisuutena kohtuullisen hyvällä tasolla. EU28-maiden vertailussa Suomi sijoittuu keskiarvon paremmalle puolelle. Olemme kuitenkin jäämässä kehityksessä kärjen vauhdista, esimerkiksi Ruotsi ja Tanska jättävät useilla mittareilla Suomen varjoonsa. Parhaiten yrityskokovertailussa suoriutuvat suomalaiset pienyritykset, joiden kyberturva oli EU-keskitasoa parempi lähestulkoon kaikilla mittareilla. Suuryritykset suoriutuvat vertailussa heikosti, vaikka niissä kyberturvallisuus oli pienyrityksiä vahvempaa.
Erityisenä huolenaiheena Suomessa on tietosuoja, joskin tietoturvaongelmat kohdistuvat eri tavalla erilaisiin yrityksiin. Erilaiset tietovuodot vaivaavat keskisuuria ja suuria yrityksiä. Keskisuurissa yrityksissä tietovuodoista raportoineiden osuus oli viime vuonna EU28-maiden korkein (7%), mutta suuryrityksissä tietovuotojen esiintyvyys (17%) oli kaksinkertainen Ruotsiin ja yli kolminkertainen EU-maiden keskitasoon verrattuna.
Maailmanlaajuisesti tietovuotojen lasketaan aiheuttaneen satojen miljardien eurojen tappiot yrityksille ja julkiselle sektorille. Liiketoiminnan menetykset kasvavat joka vuosi ja kasvava uhka vuosittaisista menetyksistä ruokkii globaalia kyberturvallisuusalan kasvua.
Suomalaiset eivät rajoita älylaitteiden sovellusten keräämiä tietoja
Älypuhelimiin asennettujen erilaisten sovellusten keräämä data on ollut paljon esillä myös julkisessa keskustelussa. Euroopan unionin tasolla mobiilikäytön valveutuneisuudessa on eroja eri maiden välillä, mutta huomattavan suuri osuus käyttäjistä ei silti rajoita millään tavalla sovellusten keräämiä tietoja itsestään. Suomessa jopa 25 prosenttia mobiilisovellusten käyttäjistä ei rajoita asentamiensa sovellusten käyttöoikeuksia, vaikka vain 4 prosenttia oli tietämätön rajoittamisen mahdollisuudesta.
Huomattavia eroja EU-maiden välillä esiintyi myös älypuhelimiin asennetuissa tietoturvaohjelmistoissa. Tässä vertailussa Suomi sijoittui EU28-maiden keskiarvon paremmalle puolelle.
Kyberturvallisuus huolettaa silti käyttäjiä koko Euroopassa. Viime vuonna 44 prosenttia eurooppalaisista jätti käyttämättä joitakin digitaalisia tuotteita tai palveluita kyberturvallisuuteen liittyvien uhkien vuoksi, Suomessa 58 prosenttia.
Digibarometri 2020 julkaisijat ovat Business Finland, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät ry. Toteutuksesta vastaa Etlatieto Oy.
Juri Mattila – Kalle Mäkäräinen – Mika Pajarinen – Timo Seppälä – Jyrki Ali-Yrkkö – Elias Tervo: Digibarometri 2020. Kyberturvan tilannekuva Suomessa. Liitteenä kuviot (3).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo SeppäläTutkija, ETLA Työelämäprofessori, Aalto
Puh:046-851 0500timo.seppala@etla.fiJuri MattilaTutkija, ETLA
Puh:043-825 8238juri.mattila@etla.fiKuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Etä- ja lähityön yhdistelmä tuo parhaat tuottavuustulokset yrityksissä20.3.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Etätyön vaikutuksia suomalaisyritysten tuottavuuteen selvittäneen tutkimuksen mukaan hybridityö – eli etä- ja lähityön yhdistelmä – on tehokkain tapa parantaa yritysten suorituskykyä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuore tutkimus osoittaa, että hybridityö tuottaa parhaan tuloksen, kun taas täysin etänä tai täysin lähityönä tehtävä työ voi heikentää tuottavuutta. Etätyön onnistumisen ratkaisee johtaminen.
Kutsu medialle: Etlan suhdanne-ennuste julki keskiviikkona 26.3.19.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Kiihtyykö Suomen talouskasvu vihdoin? Onko rakentamisen käänteestä jo merkkejä? Mitä tapahtuu työmarkkinoilla?
Etla: Finanssikriisi vähensi rajusti aineettomia investointeja merkittävillä toimialoilla Suomessa – Ukrainan sodalla ja koronapandemialla lievempi vaikutus10.3.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Monet kotimaiset yritykset lykkäsivät aineettomia investointejaan odottaessaan parempia talousnäkymiä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Aineettomien investointien kasvuvauhti hidastui erityisesti Suomelle merkittävimmillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa ja tietoteknisten laitteiden valmistuksessa. Julkiset tukitoimet, kuten lainatakaukset, voisivat vähentää aineettomien investointien riskiä, mutta eivät täysin poista yleiseen talousympäristöön liittyvää epävarmuutta.
Etla: Raskas sääntely ja hallinnolliset velvoitteet ovat esteitä suomalaisten yritysten kasvulle5.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Joka viides suomalaisyritys ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen, mutta yritysten kasvu suurempaan kokoluokkaan on siitä huolimatta harvinaista. Raskaaksi koettu sääntely ja hallinnolliset velvollisuudet ovat yleisimmin koettuja kasvun esteitä yrityksen koosta riippumatta. Lisäksi kasvun esteinä korostuvat suurissa yrityksissä kilpailijoita raskaampi kustannustaso ja pienissä yrityksissä halu välttää velkaantumista. Sääntelyn keventäminen saattaisi tuoda hyötyjä kaikille yrityksille kokoluokasta riippumatta, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.
Etla: Suomen vienti hyötyisi ulkomaalaisista työntekijöistä, mutta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on edelleen pieni24.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen vaikuttaa myönteisesti Suomen teollisuuden yrityksissä. Ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaaminen edistää välittömästi kokonaisviennin kasvua, jonka havaittiin jatkuvan jopa muutamia vuosia palkkauksen jälkeen. Lisäksi vientituotteiden määrä kasvoi yrityksissä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on kuitenkin edelleen Suomessa vaatimaton muihin länsimaihin verrattuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme