DNA selvitti, milloin ja miksi lapselle hankitaan puhelin ja mihin lapsi sitä käyttää
DNA:n vuosittain teettämä koululaistutkimus selvittää koululaisten puhelimen hankintaan, käyttötarkoituksiin ja puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Pääkohderyhmänä ovat tänä vuonna 5–12 vuotta täyttävien lasten vanhemmat, mutta kyselyssä on huomioitu myös 13–16-vuotiaat. Kyselyyn osallistui tänä vuonna yli tuhat lasten vanhempaa, joiden lisäksi kyselyyn saatiin vastauksia myös yli 400:lta 5–16-vuotiaalta lapselta.
Puhelin hankitaan lapselle yhteydenpitoa varten
”Ensimmäinen puhelin hankitaan lapselle usein perheen välisen yhteydenpidon helpottamiseksi, ja koulun alkaessa puhelin tuokin turvaa sekä lapselle että vanhemmille”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.
Puhelin hankintaan selvästi yleisimmin vanhempien aloitteesta, joille hinta nousee selkeimmäksi valintakriteeriksi. Yläkouluikäisten puhelimen hankinnassa yhtä tärkeää on, että malli on riittävän uusi, jotta kaikki tarvittavat sovellukset toimivat. Nuorempien lasten kohdalla valinnassa korostuu muun muassa useammin mallin helppokäyttöisyys.
Lapsen ensimmäinen puhelin on vuosi vuodelta useammin älypuhelin. Alakouluikäisillä ensimmäinen oma puhelin on lähes joka toisella (45 %) käytetty älypuhelin, mutta uusi älypuhelin on myös hyvin yleinen (36 %). Kahdeksan vuoden ikä toimii ensimmäisen puhelimen omistamisessa vedenjakajana – 7-vuotiasta lapsista vain 45 prosentilla on puhelin, kun taas 8-vuotiaista puhelin on jo 88 prosentilla.
Mihin lapsi käyttää puhelintaan?
Alakoululaiset käyttävät vanhempiensa mukaan puhelintaan etenkin pelaamiseen (90 %), YouTube-videoiden katselemiseen (86 %) sekä yhteydenpitoon perheenjäseniin (86 %) ja kavereihinsa (74 %). Yläkouluikäisten lasten vanhemmat kertovat lapsistaan muuten samoin, mutta pelaamisella on suhteellisesti pienempi rooli puhelimen käytössä. Sen sijaan yhteydenpito kavereihin korostuu (97 %) ja esimerkiksi musiikin kuuntelu puhelimelta nousee yleiseksi tekemiseksi (90 %).
Kaiken ikäisten lasten ylivoimaisesti käytetyimmät sovellukset ovat WhatsApp ja YouTube, ja yläkouluikäiset lapset kertovat käyttävänsä ahkerasti myös Instagramia (80 %) sekä Snapchatia (75 %). Alakouluikäiset kertovat pelaamisen olevan paras juttu puhelimella, ja suosikkipeleiksi osoittautuivat Brawl Stars ja Minecraft. Yläkouluikäiset arvostavat puhelimessa hyvää kameraa, netissä surffailua ja nettivideoiden katselua.
Perinteiset puhelinsoitot korostuvat vain perheen välisessä yhteydenpidossa, kun taas kavereiden kanssa soitellaan Whatsappin tai vastaavien sovellusten kautta ja lähetellään tekstiä sisältäviä viestejä. Tavallisten tekstiviestien lähettely kavereiden kesken on kuitenkin vähäisempää.
Sopivan ja todellisen puhelinajan välillä melkoinen ero
Lapsen puhelimella viettämä aika kasvaa iän myötä. Noin puolet yläkouluikäisten lasten vanhemmista toivoisivat lapsen päivittäisen puhelinajan olevan 1-2 tuntia. Tämä ylittyy suurimmalla osalla vastanneista (85 %) ja 42 prosenttia vanhemmista kertoo yläkouluikäisten lastensa käyttävän puhelinta jopa yli 4 tuntia päivässä. Vastaavasti 5–12-vuotiaista vain 12 prosenttia käyttää puhelinta yli neljä tuntia päivässä ja noin joka toisella on vanhempien vastausten mukaan myös täysin puhelimettomia päiviä.
Pelisäännöistä sovitaan puhumalla
Vanhemmat kertovat ratkovansa mahdollisia ongelmia ensisijaisesti keskustelemalla lapsen kanssa. Puhelimen käytön rajoitus on etenkin monella nuoremman lapsen vanhemman työkalupakissa. Yläkouluikäisten kanssa pelisäännöistä keskusteltaessa yleisintä on muistuttaa, että pitää olla tavoitettavissa, kun taas alakouluikäisiä lapsia muistutetaan siitä, että omasta puhelimesta täytyy pitää hyvä huoli.
”Pelisäännöistä puhuminen on tärkeää. Lisäksi on olemassa sovelluksia, joilla voi rajoittaa puhelimen käyttöä. DNA tarjoaa liittymiinsä DNA Turvaa, jolla pystytään seuraamaan lapsen tekemisiä puhelimella, asettamaan sovelluksiin aikarajoituksia ja estoja sekä hyödyntämään etsintätoimintoa, jonka avulla vanhemmat voivat paikantaa lapsensa kartalta”, Aavikko kertoo.
”Lisäksi sovelluskauppoihin, joista kaikki puhelimen sovellukset ladataan, on mahdollista asettaa rajoituksia. Vanhemmat voivat luoda sovelluskauppaan erillisen salasanan, joka mahdollistaa sovellusten lataamisen”, Aavikko jatkaa.
Lapset kertoivat myös itse puhelimen käytöstä aiheutuneista harmeista ja ongelmista, esimerkiksi näin:
”Puhelin on pudonnut, kastunut ja hävinnyt”
”Iskä on sanonut, että pelaan liikaa”
”Olen tullut riippuvaiseksi”
”Olen unohtanut läksyjä”
Puhelimen käyttöön suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti
Vanhemmat ovat vahvasti sitä mieltä, että älypuhelimen käytöstä on hyötyä lapsille. Moni vanhempi on ainakin jokseenkin samaa mieltä siitä, että älypuhelimen käyttö kehittää lapsen digitaalisia taitoja sekä edistää lapsen, oppimista, luovuutta ja kykyä hakea tietoa. Lisäksi suurin osa on sitä mieltä, että puhelin opettaa vastuunkantoa ja toimii hyvänä keinona molemmin puolisen luottamuksen rakentamisessa.
Muita poimintoja
- Lasten neljä käytetyintä sovellusta:
5-12-vuotiaat: Whatsapp, YouTube, TikTok ja Lasten Areena
13-16-vuotiaat: Whatsapp, YouTube, Instagram ja Snapchat - Vanhemmat seuraavat tarkkaan 5–12-vuotiaiden lastensa puhelimen käyttöä, mutta yläkouluikäiset saavat toimia vapaammin
- Vanhemmat kunnioittavat 13–16-vuotiaiden lastensa yksityisyyttä somessa, mutta nuorempia pyritään vielä valvomaan
- Yläkouluikäisten lasten vanhemmat tunnistavat, että lapsi osaa käyttää heitä paremmin sosiaalisen median sovelluksia. Ainoana poikkeuksena on Facebook, jonka vanhemmat taitavat mielestään paremmin.
- Melkein kaikilla lapsilla on puhelimen lisäksi käytössä myös muita älylaitteita
- Avoimissa vastauksissa vanhemmat kertoivat kaipaavansa neuvoja sovellusten rajoittamiseen ja ikärajojen noudattamiseen. Lue DNA:n artikkeli, jossa käsitellään some-sovellusten ikärajasuosituksia
LIITE: Tutkimusraportti median käyttöön (pdf)
Lisätietoja medialle:
Toimitusjohtaja Sami Aavikko, DNA Kauppa Oy, puh. 044 044 3069, sami.aavikko@dna.fi
Senior Insight Manager Nina Frosterus, Kantar, puh. 040 524 5766, nina.frosterus@kantar.com
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2019 liikevaihtomme oli 942 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
DNA:n ja Telian 3G-verkko sammuu Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa18.7.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
DNA:n ja Telian yhteisesti omistaman Suomen Yhteisverkon (SYV) 3G-verkon sammuttaminen jatkuu elokuussa. 3G-verkon alasajo vapauttaa vanhan tekniikan käytössä olleet taajuudet ja resurssit turvallisemmille ja energiatehokkaammille 4G- ja 5G-verkkoteknologioille, jotka tarjoavat asiakkaille paremman käyttökokemuksen.
DNA:n tutkimus: Älä häiritse -tilan käytössä valtava harppaus vuoden aikana12.7.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Yli kolmasosa 16–24-vuotiaista suomalaisista on rajoittanut puhelimensa parissa tai internetissä viettämäänsä aikaa, kertoo DNA:n yli tuhannen vastaajan Digitaalinen elämä 2024 -tutkimus. Suosituimmat keinot digivapaiden hetkien pyhittämiseksi ovat muunlaisen ajanvietteen lisääminen arjessa, puhelimen käytön rajoittaminen ennen nukkumaanmenoa ja puhelimen pitäminen äänettömällä ainakin osan päivästä. Suurinta kasvua edellisvuoteen verrattuna nähdään Älä häiritse -tilan käytössä: vuosi sitten keinoon turvautui 16 prosenttia digirajoittamista harjoittavista vastaajista, nyt peräti 27 prosenttia.
DNA survey: Enormous surge in the use of Do Not Disturb mode in the past year12.7.2024 10:00:00 EEST | Press release
Over a third of 16–24-year-old Finns have cut down on the time they spend on their phone or the Internet, reveals DNA’s Digital Life 2024 survey of over 1,000 respondents. The most popular ways of cutting down on screen time are engaging in other pastimes, restricting phone usage before bed and keeping one’s phone muted for at least part of the day. The method that has gained the most traction since last year has been the use of Do Not Disturb mode. Last year, the mode was used by 16% of respondents who were restricting their digital device use. Now, that proportion has climbed to 27%.
DNA:lle kansainvälisesti arvostettu tietoturvasertifikaatti – erityistä tunnustusta organisaation toiminnasta9.7.2024 15:03:43 EEST | Tiedote
DNA:lle on myönnetty ulkoisen auditoinnin jälkeen kansainvälisesti arvostettu ISO 27001 -tietoturvasertifikaatti. ISO/IEC 27001 -standardin pohjalta sertifioitu tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä (Information Security Management System, ISMS) osoittaa, että organisaatio johtaa tietojensa turvaamista pitääkseen ne virheettöminä, helposti käytettävissä ja hyvin suojattuina. Auditoinnissa ulkopuolinen toimija todentaa tietoturvan vahvan toteutumisen eri tilanteissa sekä digitaalisissa että fyysisissä ympäristöissä. Näin asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat olla entistä turvallisemmin mielin DNA:n kyvykkyydestä huolehtia asiakkaiden tietoturvasta ja liiketoiminnan jatkuvuudesta ensiluokkaisesti.
DNA achieves internationally respected information security certification – special recognition of the organisation’s work9.7.2024 15:03:43 EEST | Press release
Following an external audit, DNA has been certified to the internationally respected ISO/IEC 27001 information security standard. An information security management system (ISMS) certified to the ISO/IEC 27001 standard demonstrates that the organisation has taken the initiative in securing its data and ensuring that data remains reliable, easy to use and safe. The audit involves an independent party confirming that the organisation’s information security is effective in a variety of situations in both digital and physical environments. This allows customers and partners to rest assured in the knowledge that DNA is taking first-class care of their data and ensuring their business continuity.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme