
Turvaa hakevia kidutettu Libyassa
Amnestyn tuoreen Between Life and Death: Refugees and Migrants Trapped in Libya’s Cycle of Abuse -raportin mukaan tuhansia pakolaisia ja siirtolaisia pidetään vangittuina niin Libyan valtiollisissa kuin epävirallisissa pidätyskeskuksissa. Olosuhteet keskuksissa ovat monin paikoin epäinhimilliset. Vangitut ovat joutuneet muun muassa kidutuksen ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi.
”Turvaa hakevien ihmisten Libyassa kohtaama väkivalta, kidutus ja muu kaltoinkohtelu on järkyttävää. He ovat ihmisoikeusloukkausten kierteessä. Euroopan komissio julkisti eilen uuden turvapaikkapolitiikkaa koskevan sopimuksen, joka pyrkii vahvistamaan EU:n yhteistyötä unionin ulkopuolisten maiden, kuten Libyan, kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi”, sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.
Amnestyn haastattelemat ihmiset ovat kertoneet todistaneensa tai olleensa itse uhreina, kun turvaa hakevia on kidutettu, raiskattu tai jopa tapettu. Monien pidätettyjen olinpaikka ei ole tiedossa. Viime aikoina turvaa hakevia on siirretty epävirallisiin pidätyskeskuksiin ja tuhansia ihmisiä on joukkokarkotettu Libyan itäosista.
Fyysisen väkivallan lisäksi turvaa hakevien ihmisten omaisuutta on varastettu ja heitä on käytetty pidätyskeskuksissa työvoimana. Monilla ei ole mahdollisuutta puhtaaseen veteen tai peseytymistiloihin. Koronaviruksen leviämisen riski on ahtaissa keskuksissa ilmeinen. Useampi turvaa hakenut on menehtynyt terveydenhoidon laiminlyönnin, väkivallan tai ravinnon puutteen seurauksena. Kymmenet raporttiin haastatellut ovat kertoneet Amnestylle todistaneensa pidätyskeskuksissa läheisensä kuoleman.
Mielivaltaisten pidätysten lisäksi pakolaiset ja siirtolaiset ovat Libyassa jatkuvassa vaarassa joutua paikallisten sotajoukkojen, aseellisten ryhmien ja ihmiskauppiaiden sieppaamiksi. Useimmat siepatut ovat joutuneet kidutetuksi tai raiskatuksi.
EU ja sen jäsenvaltiot ylläpitävät ongelmaa
Koronapandemian seurauksena asetetut matkustusrajoitukset ovat pahentaneet Libyan tilannetta entisestään. Monet turvaa hakevat päätyvät epätoivossaan yrittämään Välimeren ylitystä merikelvottomilla veneillä. Lisäksi ylityspaikat ovat vaarallisia vesistöillä toimivien rikollisryhmien ja Libyan rannikkovartioston (LCG) takia. Viimeisen neljän vuoden aikana rannikkovartiosto on vanginnut ja palauttanut Libyan pidätyskeskuksiin arviolta 60 000 ihmistä.
Euroopassa on haluttu pysäyttää merenylitykset mantereelle hinnalla millä hyvänsä. EU:n jäsenvaltiot ovat Italian johdolla tehneet yhteistyötä Libyan viranomaisten kanssa vuodesta 2016 lähtien ja tarjonneet rannikkovartiostolle muun muassa pikaveneitä ja koulutusta pakolaisten kiinniottamiseksi.
"Libyasta on tullut äärimmäisen vihamielinen ympäristö turvatumpaa elämää etsiville pakolaisille ja siirtolaisille. Tästä huolimatta EU ja sen jäsenvaltiot jatkavat vielä vuonna 2020 politiikkaa, joka altistaa kymmenet tuhannet ihmiset ihmisoikeusloukkausten uhreiksi", sanoo Kaisa Korhonen.
Turvaa hakevien ahdingon taustalla on Libyassa vuosia jatkunut epävarmuus ja aseelliset konfliktit. Taistelua käydään Länsi-Libyaa hallitsevan, YK:n tukeman väliaikaishallinnon ja Itä-Libyaa hallitsevan Libyan kansallisen armeijan välillä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma VuorioTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532vilma.vuorio@amnesty.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.