Mielenterveyttä tulee vahvistaa työelämässä – Hyväksi osoittautuneet toimintamallit tulee ottaa käyttöön koko maassa
OECD:n Health at a Glance (2018) -tutkimuksen mukaan heikentyneen mielenterveyden kokonaiskustannukset Suomelle ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa, joista työmarkkinakustannusten osuus on jopa 4,7 miljardia euroa.
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että monia sairauksia voidaan ehkäistä työn psykososiaalista eli työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta vähentämällä.
Psykososiaaliset riskit ja työstressi ovat haastavimpia työterveys- ja työturvallisuusnäkökohtia. Työpaikkojen tulee vahvistaa työterveysyhteistyötä ja sen avulla pyrkiä tehostamaan terveyden edistämistä sekä työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä erityisesti psykososiaalisten riskien osalta osana pakollista työpaikoilla tehtävää riskinarviointia.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan ja Työterveyslaitoksen (24.9) julkaiseman Policy Brief -katsauksen mukaan yksilöön kohdistuvien työkyvyn tukitoimien – ja erityisesti liikunnan, psykoterapian sekä osasairauspäivärahan – hyödyllisyydestä on vahvaa näyttöä.
Yksilöön kohdistuvan tuen lisäksi on syytä panostaa erityisesti työpaikkojen ja yhteiskunnan toimiin. Tällaisia ovat esimerkiksi osallistava työaikasuunnittelu vuorotyössä, työn muokkaus ja työuravalmennuksen lisääminen. Erilaisten toimenpiteiden yhdistäminen ja yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä ovat avainasemassa, jotta työkyvyn tuki on vaikuttavaa.
Mielenterveyttä voidaan vahvistaa vaikuttavasti työyhteisöissä
Mielenterveyden vahvistaminen työpaikalla on vaikuttavinta, kun koko organisaatio on sitoutunut siihen. Mielenterveyden vahvistaminen on syytä huomioida monissa työpaikan toimissa lakisääteisistä suunnitelmista, muutosjohtamiseen ja palkitsemisjärjestelmistä ristiriitojen ratkaisumalleihin.
Työntekijöiden ja työyhteisön mielenterveyttä vahvistavat myös työpaikan myönteinen työilmapiiri sekä kannustava, toisiinsa luottava ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut työyhteisö. Hyvä ilmapiiri helpottaa avun pyytämistä. Tämä puolestaan tukee työntekoa. Myös sujuva tiedonkulku palvelee työntekoa ja auttaa välttämään epäselvyyksiä.
Stigman eli häpeäleiman vähentäminen on keskeinen keino vahvistaa mielenterveyttä työelämässä. Puhumattomuus ja häpeä nostavat kynnystä avun pyytämiseen, mikä voi huonontaa tilannetta entisestään.
Kuormittunut työntekijä ei välttämättä muista tarjolla olevia tukikeinoja tai hänen voimavaransa eivät riitä avun hakemiseen. Siksi on tärkeää aktiivisesti tiedottaa työpaikalla käytössä olevasta tuesta. Varhainen tuki työpaikalla myös helpottaa työntekijän läheisten kokemaa kuormaa.
Koronaepidemia haastaa työpaikat – tukea ja mielenterveyttä edistäviä toimintamalleja tarvitaan
Koronaepidemiatilanteen paheneminen haastaa entistä kovemmin työpaikat ja työhyvinvoinnin. Työpaikat tarvitsevat tukea, jotta koronakriisin vaikutuksista selvitään. Tarvitsemme johtajien ja lähiesihenkilöiden mielenterveysosaamisen vahvistamista sekä konkreettisten mielenterveyttä edistävien toimintamallien levittämistä laajasti työpaikoille.
Toimintatapoja on koottu sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka -kokonaisuuden työkalupakkiin. Muita esimerkkejä hyvistä toimintamalleista ovat muun muassa julkisuudessa esillä olleiden S-Ryhmän, Hailuodon, Janakkalan sekä Kempeleen esimerkit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Puheenjohtaja Tarja Filatov
09 432 3112
tarja.filatov(at)eduskunta.fi
Pääsihteeri Turkka Sinisalo
+358 40 828 6553
etunimi.sukunimi@mieli.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki
+358 40 192 95 04http://www.mielenterveyspooli.fi
Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Verkostossa on mukana yhteensä 32 järjestöä. Mielenterveyspooli tekee väestön mielenterveyttä vahvistavaa yhteiskuntapolitiikkaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli
Mielenterveyspoolin kannanotto: Avustusleikkauksia kohtuullistettava –Mielenterveysjärjestöjen työ on korvaamatonta24.9.2024 13:53:28 EEST | Tiedote
Mielenterveyspooli vetoaa eduskuntaan, jotta se kohtuullistaisi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusleikkauksia valtion talousarviossa.
Mielenterveyspooli vei mielenterveyden säästövinkit budjettiriiheen – Näin hallitus löytää kestäviä säästöjä3.9.2024 10:30:28 EEST | Tiedote
Säästövinkeillä Mielenterveyspooli muistuttaa hallitusta siitä, että kestäviä säästöjä saadaan aikaan vain löytämällä ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Mielenterveyspooli ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto: Rajut leikkaukset järjestöiltä heikentävät palveluita, ennaltaehkäisyä ja demokratiaa17.6.2024 04:00:00 EEST | Tiedote
Hallitus on hylkäämässä ihmiset, joilla on päihde- tai mielenterveysongelma. Jopa kolmanneksen leikkaukset kansalaisjärjestöiltä vaarantavat matalan kynnyksen tuen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Samalla kasvavat kustannukset ja paine julkisen sektorin palveluissa.
Världshälsoorganisationen WHO stöder EU-ländernas politik när det gäller psykisk hälsa23.5.2024 10:25:32 EEST | Pressmeddelande
Vid diskussionsmötet om den framtida mentalvårdspolitiken i Finland den 16 maj 2024 främjades genomförandet av Europeiska kommissionens initiativ om psykisk hälsa. I mötet deltog representanter för social- och hälsovårdsministeriet, Institutet för hälsa och välfärd, finländska föreningar för psykisk hälsa och WHO:s regionkontor för Europa.
Maailman terveysjärjestö WHO tukee EU-maiden mielenterveyspolitiikkaa23.5.2024 10:25:32 EEST | Tiedote
EU-komission mielenterveysaloitteen toimeenpanoa edistettiin 16.5.2024 ”Mielenterveyspolitiikka Suomessa – Tie eteenpäin” -keskustelutilaisuudessa, jossa olivat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, suomalaisia mielenterveysjärjestöjä ja WHO:n Euroopan aluetoimisto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme