Tutkimus: Koulun sisäilman laatu voi selittää koululaisten oireilusta vain pienen osan – sisäilmakyselyjen tulkintaa ja käyttöä tulisi tarkastella kriittisesti

Koulun sisäilman laatu voi selittää koululaisten oireilusta vain pienen osan, selviää tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin helsinkiläisten koululaisten kokemaan oireiluun vaikuttavia tekijöitä. Oireilun vaihteluun vaikuttavat tekijät jaettiin kahteen luokkaan, yksittäiseen oppilaaseen ja kouluun liittyviin tekijöihin. Näistä selvästi tärkeämmäksi nousi yksittäiseen vastaajaan liittyvät tekijät. Koulujen välisiä eroja oireilussa selitti parhaiten erilaiset psykososiaaliset tekijät, kuten huoli sisäilmasta ja viihtyminen koulussa. 

”Kuten kaikkeen oireiluun, myös sisäilmaan liitettyyn oireiluun vaikuttavat monet tekijät. Kun tarkastellaan oireilua eri rakennuksissa, erojen perusteella saadaan Suomessa nykyisin varsin vähän tietoa sisäilman laadusta. Oireita kartoittavien kyselyjen tuloksia on tämän takia syytä tulkita hyvin varovaisesti. Sen sijaan sisäilman laadun arvioinnin tulisi perustua rakennuksiin kohdistuviin tutkimuksiin ja selvityksiin, sanoo professori Juha Pekkanen.

Vastaajia lähes 16 000

Aikaisemmin lähtökohtana oli, että jos oireilun koettiin liittyvän rakennukseen, oireilun myös pääteltiin johtuvan rakennuksesta.

”On mielenkiintoista, että oireilua selittävät tekijät olivat niin samanlaisia, kysyttiin sitten kaikkea oireilua tai oireilua, joka pahenee koulussa. Tätä ei ole aiemmissa tutkimuksissa tarkasteltu, vaan on otettu annettuna, että oireilun liittäminen rakennukseen on varma merkki siitä, että oire johtuu rakennuksesta. Se ei näytä pitävän paikkansa”, Pekkanen sanoo.

Tutkimuksessa analysoitiin alakoululaisten oireita heidän itsensä ja heidän vanhempiensa raportoimana sekä yläkoululaisten oireita heidän itsensä raportoimina. Heiltä kysyttiin oireilusta yleensä sekä koulurakennukseen liittyen. Yhteensä tietoja saatiin 135 helsinkiläisestä koulurakennuksesta ja vastaajia oli yhteensä 15 725.

”Tämän tutkimuksen tulokset toistavat viimeaikaisia suomalaisia tuloksia, joiden mukaan kyselyillä todettu oireilun yleisyys heijastaa huonosti rakennuksen sisäilman laatua. Olisikin tarkkaan pohdittava ja selvitettävä, onko sisäilmakyselyissä perusteita kysyä sisäilman koetun laadun lisäksi oireita, erityisesti Suomessa”, sanoo Pekkanen.

Sisäilmalla on väliä

Lasten oireita voivat kouluympäristön lisäksi pahentaa lukuisat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Oireiden raportointi myös vaihtelee voimakkaasti päivästä ja viikosta toiseen. 

Huolimatta siitä, että sisäilma selittää vain osan oireilusta, kannattaa sisäilman laatuun kiinnittää huomiota. 

”Huono ja huonoksi koettu sisäilma heikentää viihtyisyyttä ja oppimista ja voi aiheuttaa terveyshaittaa, joten huonoon sisäilman laatuun pitää puuttua. Sisäilman laatu selviää kuitenkin parhaiten tutkimalla rakennusta, ei kyselemällä oireita”, sanoo tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.

Lähde:

Psychosocial factors and indoor environmental quality in respiratory symptom reports of pupils: a cross-sectional study in Finnish schools

Lisätietoja:

Miten sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen?

Juha Pekkanen
professori
THL ja Helsingin yliopisto
p. 040 508 1077
juha.pekkanen(at)helsinki.fi

Anne Hyvärinen
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 6364
anne.hyvarinen(at)thl.fi