Vesienhoitosuunnitelmien ehdotukset ovat valmistuneet – Vesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttää kaikkien vastuunottoa (Kaakkois-Suomi)

Vesienhoidon EU:n laajuisena tavoitteena on kaikkien pinta- ja pohjavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Kaakkois-Suomessa on edelleen haasteita vesien tilassa ja tavoitteisiin pääseminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä ja yhteistyötä kaikilla toimialoilla ja niiden välillä.
Merkittävää vesien tilan paranemista on tapahtunut lähinnä Itäisen Suomenlahden rannikkoalueella, jossa meren tila on kuitenkin edelleen tyydyttävä. Järvien ja jokien tila on parantunut vain kourallisessa kohteita, lähinnä siellä missä on ollut aktiivisia kunnostushankkeita. Lisäksi alueen erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevat pintavedet ovat riskissä heikentyä.
Pohjavesialueiden tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, sillä käynnissä olevien pohjaveden puhdistustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Hyvässäkin tilassa olevilla pohjavesialueilla on paljon pohjaveden laatua uhkaavia riskejä, kuten tieliikennettä, asutusta ja teollisuutta joten aktiivisia ja ennaltaehkäiseviä suojelutoimenpiteitä tarvitaan pohjavesien turvaamiseksi.
Vesiensuojelutoimenpiteiden kohdennus avainasemassa.
Pinta- ja pohjavesien tila riippuu sen ympäristössä tehdyistä toimenpiteistä, joten kaikille vesille sopivaa patenttiratkaisua hyvän tilan saavuttamiseksi ei ole olemassa. Tilan parantaminen edellyttääkin kohdennettuja ja tehokkaita toimenpiteitä, toimenpiteiden laadun varmistusta sekä sektoreiden välistä yhteistyötä toimenpiteiden suunnittelussa valuma-alueilla. Toimenpiteiden kohdennukseen on ELYssä laadittu aiempaa tarkempia kartta-aineistoja.
Pistekuormituksessa tulee varautua poikkeuksellisiin sääoloihin.
Pistekuormituksen osalta kuormitus on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Varautuminen erilaisiin poikkeustilanteisiin sekä vesiin joutuvien haitallisten aineiden tunnistaminen ja torjuminen ovat tärkeitä toimenpiteitä sekä pinta- että pohjavesien osalta. Muuttuvassa ilmastossa sääolosuhteet äärevöityvät ja tulviin sekä sähkökatkoihin on varauduttava vesistöhaittojen ehkäisemiseksi poikkeustilanteessa.
Yhdyskuntajätevesien osalta on panostettava verkostojen kunnostamiseen ja kiinteistöiltä jätevesiviemäreihin päätyvän sadeveden määrän vähentämiseen, jotta jätevesien puhdistaminen olisi tehokasta kaikissa tilanteissa. Lappeenrannan jätevesiratkaisu tulee saada tehtyä mahdollisimman pian.
Metsäteollisuuden osalta tulee edelleen jatkaa laitosten tuotanto- ja vesienpuhdistusprosessien kehittämistä. Turvetuotannon osalta tarvitaan edelleen toimenpiteitä puhdistustason varmistamiseksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttama hajakuormituksen kasvu vesistöihin lisää tarvetta neuvonnalle
Ilmastonmuutos on jo lisännyt ja tulee edelleen lisäämään sateita kasvukauden ulkopuolella. Lisääntyvät sateet ja valunnat aiheuttavat ravinne- ja humuskuormituksen lisääntymistä, jolloin panostukset hajakuormituksen hallintaan ja vesiensuojelutoimenpiteiden entistä tarkempaan kohdennukseen ovat erittäin tärkeitä.
Suuri osa ihmistoiminnasta aiheutuvasta vesistökuormituksesta on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Kuormitus kulkeutuu vesistöihin pääosin ojien kautta. Siksi ojien kaivamisen ja kunnossapidon tulisi perustua aina riittävän kattavaan suunnitteluun ja todelliseen tarpeeseen. Suunnittelun pohjana tulee olla valuma-alueiden tarkastelu ja kuivatuksen järjestämisessä tulee hyödyntää luonnonmukaisten menetelmien käyttöä. Jo pienillä laaja-alaisesti toteutettavilla muutoksilla vesistökuormituksen vähentämisessä voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia vesistöjen tilassa.
Suurin osa Kaakkois-Suomen tyydyttävässä tai sitä heikommassa tilassa olevista vesistä kärsii maatalouden kuormituksesta. Kaakkois-Suomen maanviljelijät ovat sitoutuneet laajasti maataloustukiin liittyviin ympäristötoimenpiteisiin. Työtä on tarvetta jatkaa ja panostaa erityisesti niihin pelloilla tehtäviin toimenpiteisiin, jotka edistävät samaan aikaan maatalouden kannattavuutta, vesiensuojelua ja monimuotoisuutta. Maataloudessa tärkeimpiä vesiensuojelutoimenpiteitä on pintavaluntojen ja eroosion vähentäminen maan vedenpidätyskykyä ja rakennetta parantamalla. Samalla myös maan kasvukunto paranee. Suojavyöhykkeet tulee kohdentaa ensisijaisesti pelloille, joiden eroosioriski on korkea. Myös korkean fosforiluvun pelloilla ja turvemailla sekä huonosti satoa tuottavilla pelloilla on usein tarvetta pohtia tarkemmin pellon käyttöä ja vesiensuojelutoimenpiteitä.
Monet vesistöt ovat Kaakkois-Suomessa edelleen hyvässä tai erinomaisessa tilassa eikä niiden tilaa saa heikentää. Esimerkiksi metsätaloustoimet voivat aiheuttaa riskin vielä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oleville vesille. Metsätalouden vesiensuojelutoimen-piteisiin tuleekin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, sillä monet latvavesistömme ovat tummumassa humuskuormituksen vuoksi, eivätkä perinteiset vesiensuojelumenetelmät välttämättä riitä. Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin tuleekin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, sillä monet latvavesistömme ovat tummumassa humuskuormituksen vuoksi, eivätkä perinteiset vesiensuojelumenetelmät välttämättä riitä. Humus- kiintoaine- ja ravinnekuormitusta voidaan vähentää toteuttamalla metsänuudistaminen mahdollisimman vähäisillä ojituksilla ja maanmuokkauksilla ja varmistamalla suojavyöhykkeiden riittävä leveys. Humuksen mukana vesiin kulkeutuu myös valuma-alueille laskeuman mukana kertynyttä elohopeaa, jonka ahvenelle määritelty laatunormi ylittyy paikoin vesistöissä.
ELY-keskukset valmistelevat parhaillaan aineistoa metsätaloudelle herkistä vesistöistä ja vaelluskalakannoista. Sen avulla voidaan metsätalouden vesiensuojelun neuvontaa ja toimenpiteitä kohdentaa entistä tehokkaammin.
Haja-asutuksen osalta tulee varmistaa, että kiinteistökohtainen jätevesienkäsittely on riittävää ja lainmukaista. Kaikilla hajakuormitussektoreilla tavoitteisiin pääseminen edellyttää jatkuvaa neuvontaa, sen kehittämistä ja kohdennusta.
Vesistöt tarvitsevat kunnostusta.
Useat Kaakkois-Suomen virtavedet on perattu tai padottu tulvasuojelun, maankuivatuksen, vesivoimatuotannon tai uiton tarpeisiin. Virtavesien kunnostusta ja vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä tulee jatkaa edelleen määrätietoisesti. Kärkikohteita ovat Kymijoki ja Hiitolanjoki, mutta kunnostustarpeita on laajasti pienistä puroista suureen Vuokseen. Kalojen elinmahdollisuuksien parantamisessa myös pienten latvavesien vesimäärän säilyttäminen ja vedenlaadun turvaaminen on keskiössä.
Monella vesistöllä ulkoisen kuormituksen vähentäminen ei riitä ja kunnostustoimenpiteitä tarvitaan niin järvi kuin merialueidenkin osalta. Kunnostuksilla onkin saatu aikaan merkittäviä parannuksia. ELYssä on tunnistettu järvi- kuin virtavesikohteet, joilla kunnostustoimenpiteitä tarvitaan. Tärkeää on saada hankkeita vireille entistä enemmän.
Pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä.
Kaakkois-Suomessa on hyvät pohjavesivarat ja ne ovat pääosin hyvässä tilassa sekä laadultaan että riittoisuudeltaan. Ihmistoiminnan vaikutus näkyy kuitenkin pohjaveden laadussa useilla pohjavesialueilla. Kuudella pohjavesialueella laatu on niin merkittävästi heikentynyt, että pohjavesialueen tila on huono. Pohjavesivarojen suojelun kannalta on tärkeä varmistaa, että uutta merkittävää riskiä aiheuttavaa toimintaa ei sijoitettaisi pohjavesialueille.
Pohjavesialueiden hyvän tilan saavuttaminen ja turvaaminen vaativat edelleen toimenpiteitä. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat muun muassa pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen, pilaantuneiden alueiden selvitykset, riskinarviointi ja puhdistaminen, liikenteen pohjavesiriskien hallinta sekä maatalouden, teollisuuden/yritystoiminnan sekä yhdyskuntien pohjavesien suojelutoimenpiteet.
Ilmastonmuutos tuo myös haasteita pohjaveden määrälle ja laadulle. Kesän pidentyvien poutajaksojen aiheuttama pohjaveden pinnan aleneminen sekä lisääntyvien rankkasateiden ja tulvien aiheuttamat pohjaveden laadun muutokset voivat aiheuttaa ongelmia vedenhankinnalle. Käytännössä sään ääriolosuhteisiin varaudutaan vedenottoon käytettävien kaivojen siirtämisellä, syventämisellä, tiivistämisellä ja kansiosien korottamisella erityisesti tulvariskialueilla, sekä esimerkiksi varavoiman hankinnalla sähkökatkojen varalle.
Vesienhoitosuunnitelmista toivotaan kannanottoja - Mielipiteitä kaivataan erityisesti tavallisilta vesien käyttäjiltä
Kaikille Suomen vesienhoitoalueille on koottu kolmatta kertaa ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi. Kaakkois-Suomi ulottuu sekä Vuoksen että Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle. Ehdotukset sisältävät tietoa tärkeimmistä kuormittajista, pintavesien ekologisesta ja kemiallisesta tilasta sekä pohjavesien määrällisestä ja laadullisesta tilasta. Niissä esitetään myös tärkeimmät toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan vuoteen 2027 mennessä. Suunnitelmat on laadittu ELY-keskuskohtaisten tarkempien toimenpideohjelmien pohjalta. Vesienhoitosuunnitelmat tarkistetaan kuuden vuoden välein ja hyväksytään valtioneuvostossa.
Kaikilla on nyt mahdollisuus tutustua tehtyihin suunnitelmiin ja kertoa niistä mielipiteensä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus asettaa kuultavaksi Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmien ehdotukset. Lisäksi voi lähettää kommentteja Kaakkois-Suomen alueelle laadituista toimenpideohjelmista.
Kuulutusasiakirjat ovat nähtävillä 2.11.2020-14.5.2021.
Kommentteja voi lähettää
Vesienhoitoalueesta riippuen palaute toimitetaan joko Etelä-Savon ELY-keskuksen tai Uudenmaan ELY- keskuksen kirjaamoon seuraavasti:
Vuoksen vesienhoitoalue: Sähköpostiosoite on kirjaamo.etela-savo(at)ely-keskus.fi ja postitusosoite Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 164, 50101 MIKKELI
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue: Sähköpostiosoite on kirjaamo.uusimaa(at)ely-keskus.fi ja postitusosoite Uudenmaan ELY-keskus PL 36, 00521 HELSINKI
ELY-keskuksessa on laadittu mm. seuraavia kartta-aineistoja:
Pintavesien ekologisen tilan kartta A3 koossa sisältäen vesistöjen nimet ja
kartta elohopean laatunormin ylittymisestä vesistöissä joko mittausten tai mallinnuksen perusteella.
Karttoja voi pyytää Minna Korttiselta s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi (p. 0295 029 260)
Hydrobiologi Taina Ihaksi (p. 0295 029 236)
Hydrogeologi Heidi Rautanen (p. 0295029279)
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi. Vaihteen puhelinnumero on: 0295 029 000.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Kauppamiehenkatu 4 (PL 1041)
45101 Kouvola
0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Valkoposkihanhien kevätmuutto lähestyy15.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto lähestyy. Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu eläinlaji, eikä lintuja saa tahallisesti hätyyttää tai häiritä. Valkoposkihanhien mahdollisesti aiheuttamat viljelysvahingot korvataan.
Mopoilun lieveilmiöt huolestuttavat Kaakkois-Suomessa10.4.2025 10:30:22 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee liikenneturvallisuustyötä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa yhdessä alueen kuntien kanssa. Yhteistyössä nousee toistuvana teemana esiin nuorten mopoilun turvallisuus ja erilaiset mopoilun ilmiöt. Valitettavasti myös negatiivisia ilmiöitä esiintyy, kuten piittaamatonta ja häiritsevää ajamista, keulimista ja muuta temppuilua liikenteessä, tarpeettoman kovaa melua sekä liikenneonnettomuuksia.
Maanteiden päällystystyöt alkavat Kaakkois-Suomessa10.4.2025 08:50:14 EEST | Tiedote
Päällystettäviä teitä on Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella yhteensä noin 130 kilometriä. Työt alkavat toukokuussa. Väylävirasto ja ELY-keskukset tavoittelevat tänä vuonna yli 3 000 kilometriä päällystettyjä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Tienkäyttäjiltä vaaditaan päällystystyömaiden läheisyydessä erityistä tarkkuutta.
Kesänopeuksiin siirrytään Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maanteillä31.3.2025 08:39:56 EEST | Tiedote
Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poisto aloitetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa keskiviikkona 2.4.2025. Kesärajoituksiin siirrytään maantieverkolla porrastetusti etelästä alkaen. Koko maassa on määrä palata kesäajan nopeusrajoituksiin ennen pääsiäistä. Tielläliikkujien on otettava kevään mahdollisesti vaihtelevat olosuhteet huomioon niin ajamisessa kuin rengasvalinnassakin.
Työttömien määrä kasvanut kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa25.3.2025 08:44:38 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomessa työttömien määrä kasvoi helmikuussa 12 prosentilla vuodentakaisesta. Lomautettujen määrä väheni vuodentakaisesta. Nuorten ja ulkomaalaistaustaisten työttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa. Uusien avointen työpaikkojen määrä väheni kaikissa alueen seutukunnissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme