Korjaus Finanssiala ry:n tiedotteeseen: OP Ryhmä kolmanneksi suurin yhteisöveron maksaja
Kolme finanssiyritystä yhteisöverotilaston kuuden kärjessä – alan maksama yhteisöveropotti 654 miljoonaa euroa
Finanssiala oli viime vuonna jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Yhteisöverotilaston kuuden kärjessä oli kolme finanssialan yritystä: OP Ryhmä (sijalla 3), Nordea (sijalla 5) ja Sampo Group (sijalla 6). Alan maksama yhteisöveropotti oli arviolta 654 miljoonaa euroa, joka on noin 11,2 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 25 miljoonaa euroa edellisvuotista vähemmän.
Finanssialan koko verojalanjälki on noin 3,4 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (654 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (789 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verojalanjäljessä on mukana työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (939 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (577 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa). Ala työllistää noin 43 000 ihmistä Suomessa.
Kauppi: Koronakurimuksen taloustalkoissa huolehdittava alan kyvystä toimia kasvun mahdollistajana
"Finanssiala on toimialana vastuullinen hyvinvoinnin rakentaja ja mahdollistaja eikä suinkaan aliverotettu, kuten välillä väitetään. Toimialan hyvä vakavaraisuus on mahdollistanut korona-aikana lainanhoitohelpotusten tarjoamisen kotitalouksille ja yritykselle. Myös uusi luotonanto asiakkaille on jatkunut vahvana", muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Kauppi painottaa, että koronakurimuksen taloustalkoissa on tärkeää huolehtia siitä, että finanssiala pysyy elinvoimaisena, kilpailukykyisenä ja vakavaraisena. Tämä onnistuu vain, jos toimialan sääntelyä ei kiristetä entisestään.
"Finanssitoimiala kykenee toimimaan tehokkaasti kotitalouksien ja yritysten rahoittajana, vakuuttajana ja sijoitusvaihtoehtojen tarjoajana, kun sitä ei kuriteta uusilla lisärasitteilla ja -sääntelyllä. Uudet rasitteet olisivat kapuloita maamme talouden rattaisiin, kun pyrimme nousemaan uuteen kasvuun koronakriisin aiheuttamasta talouskurimuksesta", Kauppi sanoo.
Finanssialan suurimmat yhteisöveron maksajat
Eniten yhteisöveroa maksoi viime vuonna Neste Oyj. Sijalla kaksi oli Bayer. Kolmantena oli OP Ryhmä (140,0 milj. euroa). Toimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Nordea (117,5 milj. euroa, sijalla 5), Sampo Group (95,2 milj. euroa, sijalla 6), LähiTapiola mukaan lukien Turva (44,2 milj. euroa, sijalla 14) ja Danske Bank (24,9 milj. euroa, sijalla 22). Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden osalta luvut on laskettu konsernitasolla.
Piilevästä arvonlisäverosta 450 miljoonan euron lasku toimialalle
Finanssialan palvelut (rahoitus- ja vakuutuspalvelut) on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.
Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA:n teettämän laskelman mukaan alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä on vuonna 2019 ollut noin 450 miljoonaa euroa.
Alan asiakasyritysten osalta piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja verrattuna siihen, että yritykset voisivat vähentää finanssipalveluista maksamansa arvonlisäveron omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hinnat ovat alhaisempia tästä syystä. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu.
Vakausmaksuja 216 miljoonaa euroa EU:n kriisinratkaisurahastoon
Valtion budjetin katteeksi kerättävien verojen ja maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään myös vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2019 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 216 miljoonaa euroa. Tänä vuonna RVV kerää yhteensä 235 miljoonaa euroa. Kasvua suomalaislaitosten vakausmaksujen määrässä on keskimäärin noin 30 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.
Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, KPMG, Finanssiala ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Ahosniemi: Kauppasota ja talouden sumuiset näkymät edellyttävät hallitukselta rohkeita tekoja – kansankapitalismia vahvistettava ja tuloverotusta kevennettävä16.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailmantaloutta ravisteleva kauppasota ja Suomen talouden sumuiset näkymät edellyttävät tekoja, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuisivat. FA odottaa Petteri Orpon hallitukselta nopeita kasvua tukevia toimia. Nyt tarvitaan kasvuhakuisia veromuutoksia, kuten palkansaajien ansiotulojen verotuksen keventämistä. Hallituksen on myös vietävä eteenpäin hallitusohjelman talouskasvua tukevia kirjauksia, kuten vastasyntyneelle annettavan ensisijoituksen toteuttaminen. Hallituksen on parannettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja, työtä ja verotuloja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme