Onko 60 prosentin säästö rakennuksen energiakuluissa mahdollista?

- Suuri lämmönhukka syntyy, kun lämmin poistoilma rakennuksesta päästetään harakoille, eikä sitä oteta talteen, sanoo napakasti Ari Järvinen Osakeyhtiö lamit.fi:n toimitusjohtaja.
Hän selkeyttää niin, että maallikkokin ymmärtää.
- Lämmöntalteenotossa samaa sisäilmaa ei kierrätetä uudestaan rakennuksessa, vaan sisäilmasta otetaan ainoastaan lämpöenergian hyöty ja ilma päästetään ulos.

Miksi lämpöselvitys?  

Lämpöselvityksessä tutkitaan, kuinka paljon energiaa kuluu lämmitykseen rakennuksessa. Olemassa oleva lämmitysmuoto ei ole välttämättä se kaikkein kustannus- ja energiatehokkain, varsinkin jos kiinteistöllä on ikää. 

Kun "energiasyöpöt" on selvitetty, seuraava vaihe on miettiä ja laskea minkälainen energiaremontti olisi syytä tehdä.
- Käytännössä, lähes aina aloitetaan poistoilmantalteenotosta, jolla saavutetaan noin 30-40 prosentin säästö energialaskuissa. Tosin se ei yksinään riitä, sillä yleensä tavoitellaan 50-60 prosentin energiasäästöä, toteaa Järvinen.

- Monesti tarvitaan muitakin energiasäästötapoja, kuten tyypillisimmillään maalämmön asennusta, aurinkokeräimiä, ylä- ja alapohjatiivistyksiä, ikkuna- ja ovi remontteja, selvittää Järvinen.

Hän on energia- ja LVI-insinööri, joka on pitkään toiminut energia- ja ympäristöasiantuntijatehtävissä. Oman yrityksen, Osakeyhtiö lamit.fi:n, hän perusti 1995. 

Mielenkiintoisia töitä Järvisellä on riittänyt. Eräs esimerkki on Tuurin kyläkauppaan toteutettu Miljoona Wattia! -aurinkoenergiaprojekti.

Avaimet käteen puolueettomasti

Lamitin tekemä energiaremontti toteutetaan "avaimet käteen" -periaatteella. 

Lamit on puolueeton toimija. Se kilpailuttaa jokaisen energiaremonttiprojektin tekijät erikseen. Käytännössä yritys pyytää tarjoukset alan alueellisilta osaajilta. Ammattilaisena Lamit osaa vertailla tarjouksia ja kykenee erottamaan jyvät akanoista. Kun parhaat tekijät energiaremontille on valikoitunut, niitä suositellaan tilaajalle.

- Puolueettomuus on erittäin tärkeää asiakkaan kannalta. Emme ole sidoksissa  laitevalmistajiin tai urakoitsijoihin, korostaa Järvinen. 

Jyväskyläläinen Lamit on tehnyt yli 250 lämpöselvitystä ympäri Suomea muun muassa julkisiin ja yksityisiin rakennuksiin niin suuriin kuin pieniinkin. Yritys toimii valtakunnallisesti. Tyypillinen Lamitin asiakas on taloyhtiö.

Projektinjohto yksissä käsissä

Kustannustehokkuus pysyy hanskassa, kun projektin johto on yksissä käsissä. Lamit hallinnoi eli ottaa vastuun koko energiaremontista. Se vastaa projektinjohdosta, mikä tarkoittaa käytännössä lämpöselvityksen tekoa, kilpailutusta, sopimusten laadintaa, valvontaa ja seurantaa.

Projektinjohdolla on urakkaperusteinen hinta, noin 9-12 prosenttia urakan kokonaiskustannuksista. Yllätyksiä ei tule, sillä etukäteen sovitut hinnat pitävät kutinsa.

Ei kuluerä vaan investointi

Lämpöselvityksenteko ei ole kallista.
- Niitä pitäisi tehdä huomattavasti enemmän, jotta päätaloyhtiöstään tekemään energiaa säästäviä remontteja, sanoo Järvinen.

Energia-asioihin satsaaminen ei ole kuluerä vaan investointi. Investoitujen rahojen pitäisi tulla takaisin keskimäärin 6-8 vuodessa. Kun energiaremonttiin ryhdytään, maalämmön asennukseen yhdistetään myös muita energiaa säästäviä tekijöitä kuten; ikkunaremontti, lisäeristäminen ja talotekniikan uusimista. Säästyneellä energialla maksetaan pois lämmitysjärjestelmän kustannukset esimerkiksi kahdeksassa vuodessa. Seuraavat 12 vuotta maksetaan muut remontin aiheuttamat kustannukset.

Järvinen huomauttaa, että maalämmön käyttö on vielä melko harvinaista yksittäisissä taloyhtiöissä. Saatetaan luulla, ettei kaupunkialueilla ei saa porauslupaa lämpökaivoille, mutta harvoin siihen on esteitä.

Energiaremontit ovat valtion tukemaa toimintaa.
- Kun ARA:n energia-avustushakemus tehdään huolella ja taitavasti, on melko varmaa, että avustusta saadaan 10-50 prosenttia remontin hinnasta, tietää energia-asiantuntija Järvinen.