Koulupsykologin työ on koulun työtä, ei sote-palvelua
Hallitus esittää sote-uudistuksen yhteydessä, että opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit siirrettäisiin osaksi perustettavia hyvinvointialueita. Psykologiliitto vastustaa siirtoa.
Eduskunnalle 8.12.2020 annetun hallituksen esityksen valmistelussa on keskusteltu paljon siitä, että koulupsykologien on tarkoitus myös hallintosiirron jälkeen työskennellä fyysisesti pääosin koulujen ja oppilaitosten tiloissa. Huoli psykologi- ja kuraattorityön järjestämis- ja tuottajavastuun siirtämisestä hyvinvointialueille ei kuitenkaan typisty vain työhuoneen sijaintiin, vaan liittyy työn sisältöön ja sen johtamiseen.
Hallituksen lakiesitykseen lausuntokierroksen jälkeen tekemät pienet muutokset eivät riitä turvaamaan ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa. Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirto hyvinvointialueille on peruttava kokonaan. Tämä ei estä sote-uudistuksen etenemistä muilta osin.
Sote-palveluiden työ on erilaista kuin koulun
Hyvinvointialueiden tavoitteet ja työtavat ovat erilaiset kuin koulun ja oppilaitoksen, ja näin tuleekin olla. Hyvinvointialueiden painopiste on yksittäisten lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyssä. Opiskeluhuoltotyössä lain määräämä painopiste on yhteisöllisessä työssä, joka edistää hyvinvointia ja ehkäisee ongelmia, esimerkiksi kiusaamista. Tämän lisäksi tehdään yksilötason työtä.
Hyvinvointialueilla koulupsykologin työtä suunniteltaisiin ja arvioitaisiin korjaavan yksilötyön näkökulmasta – ei siitä näkökulmasta, miten lasten ja nuorten tarpeisiin ja ongelmiin vastataan parhaiten koulu- ja oppilaitosyhteisössä ja arjessa. Koulupsykologin ennaltaehkäisevä yhteisöllinen työ on nimenomaan arjessa toimimista ryhmän ja yhteisön voimaa hyödyntäen.
Mikäli opiskeluhuollon tehtävät siirretään hyvinvointialueiden alaisuuteen, psykologien yhteys kouluun ja kouluyhteisöön, siellä oleviin lapsiin ja nuoriin sekä opettajiin ja rehtoreihin, katkeaa. Yhteistyö opettajien kanssa hankaloituu, jos opiskeluhuollon työntekijän oma työpaikka on hyvinvointialue. Tämä heikentää työntekijän kokonaiskäsitystä kouluympäristöstä ja kykyä auttaa yksittäistä lasta tai nuorta tarkoituksenmukaisesti. Yhteistyö muiden sote-ammattilaisten kanssa onnistuu hyvin hallintorajan ylikin. Tiedonsiirto ja hoitopolut voidaan ratkaista muuttamalla lainsäädäntöä opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien rekisterien osalta. Tämä ei edellytä hallinnollista siirtoa pois kouluista.
Pelkkä fyysinen läsnäolo kouluissa ei ole riittävää
Opiskeluhuollon psykologien fyysinen läsnäolo kouluissa ja oppilaitoksissa on välttämätöntä mutta yksin riittämätöntä turvaamaan lasten ja nuorten oppimisen, mielenterveyden ja hyvinvoinnin tuen. Koulupsykologin työssä tarvittava kokonaiskuva lasten ja nuorten tarpeista muodostuu kouluyhteisössä, samaan organisaatioon ja työkulttuuriin kuuluvien ammattilaisten yhteistyönä. Lain valmisteluun liittyvässä keskustelussa on ajoittain verrattu koulupsykologin työtä kouluterveydenhoitajan työhön. Kouluterveydenhoitajan työ rakentuu kuitenkin enemmän jokavuotisten terveystarkastusten ja muiden yksilökäyntien pohjalle, kun taas psykologi ja kuraattori työskentelevät enemmän kouluyhteisössä ja opettajien kanssa.
Psykologien ja kuraattorien on oltava lähellä oppilaita ja koulun henkilöstöä paitsi fyysisesti myös hallinnollisesti. Hallinnollinen organisaatio määrittää, millainen on opiskeluhuollon toimintaympäristö ja työkulttuuri. Työnjohdon on oltava siellä, missä työkin tehdään.
Koulupsykologin työn viitekehys on koulu, ei hyvinvointialue, maakunta tai terveyskeskus. Koulu on kasvuyhteisö. Keskeisimpiä työn kumppaneita ovat opettajat ja rehtori. Psykososiaalinen opiskeluhuolto on erottamaton osa koulun toimintaa, ei sote-palvelua.
Sote-uudistus tarvitaan, mutta ei opiskeluhuollon kustannuksella
On tärkeää, että sote-uudistus vihdoin saadaan tehtyä. Uudistaminen halutaan tehdä palvelut edellä, ihmiskeskeisesti. Psykologien ja kuraattoreiden työssä on kyse juuri ihmiskeskeisestä työstä lasten ja nuorten keskuudessa.
Koronan myötä lasten ja nuorten pahoinvointi on vaarassa lisääntyä. Mikäli psykologit ja kuraattorit työskentelevät hyvinvointialueiden organisaatiossa, turvallisten aikuisten määrä kouluyhteisöissä vähenee. Tämä on ristiriitainen viesti hallitukselta lapsille, perheille ja kouluille. Kouluissa tarvitaan nyt enemmän luotettavia aikuisia, ei vähemmän.
Opiskeluhuollon turvaamiseksi on välttämätöntä, että psykologi- ja kuraattorityön järjestämis- ja tuottajavastuu säilyy koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annarilla AhtolaPuheenjohtaja, Suomen Psykologiliitto
Puh:+358 40 687 7677annarilla.ahtola@psyli.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan psykologeja ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto
Hyvän mielen Helsinki? Pormestariehdokkaat paneelissa mielenterveydestä13.3.2025 10:57:02 EET | Kutsu
Tervetuloa seuraamaan vaalien ainoaa mielenterveyspolitiikkaan keskittyvää paneelia! Paneeli järjestetään tiistaina 18.3. klo 17–18.30 keskustakirjasto Oodissa Saarikoski-matolla (3. kerros).
Päällekkäisten haasteiden keskellä tarvitaan psykologien osaamista23.11.2024 14:00:43 EET | Tiedote
Mielenterveyden kenttä on jatkuvassa muutoksessa ja suurten haasteiden keskellä, totesi Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto kokoontuessaan syyskokoukseensa 23.11.2024. Psykologien osaamisen hyödyntäminen ja tarkoituksenmukainen rooli yhteiskunnassa on avain tilanteen ratkaisuun.
Lasten ja nuorten terapiatakuu on hyvä alku, mutta kehitystyötä on jatkettava2.10.2024 08:50:39 EEST | Tiedote
Hallituksen esitys lasten ja nuorten terapiatakuuksi on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Tavoitteena on turvata yhdenvertainen pääsy perustasolla mielenterveyden hoitoon, mitä Suomen Psykologiliitto vahvasti kannattaa. Terapiatakuun piiriin on kuitenkin nyt käsittelyssä olevalla esityksellä tulossa hoitoa ainoastaan lieviin ja keskitasoisiin masennus- ja ahdistusoireisiin.
Lasten ja nuorten terapiatakuu jättäisi suuren osan avun tarvitsijoista ulkopuolelle6.6.2024 09:18:46 EEST | Tiedote
Esitys lasten ja nuorten terapiatakuuksi jättäisi nykyisessä muodossaan suurimman osan mielenterveyden ongelmista kärsivistä lapsista ja nuorista ilman heidän tilanteeseensa sopivaa hoitoa ja tukea. Hallituksen esittämän lasten ja nuorten terapiatakuun tavoitteena on turvata yhdenvertainen pääsy perustasolla mielenterveyden hoitoon, mitä Suomen Psykologiliitto vahvasti kannattaa. Valitettavaa on, että esitetty lasten ja nuorten terapiatakuun toteutustapa ei vastaa näihin tavoitteisiin.
Miksi nuori turvautuu itsensä vahingoittamiseen? Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmä tarttuu SuomiAreenalla kipeään aiheeseen29.5.2024 09:26:30 EEST | Tiedote
Mitä nuoren mielessä tapahtuu, kun hän turvautuu itseään vahingoittavaan käyttäytymiseen? Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän keskustelussa SuomiAreenalla pohditaan, millaiset tekijät nuorta suojaavat tai haavoittavat ja kuinka itsetuhoista nuorta voidaan tukea. Keskustelu järjestetään Porin torilla tiistaina 25.6.2024 klo 10–10.45.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme