Öljylämmityksestä luopumiseen tukea myös vuonna 2021

Öljylämmityksen korvaamiseen juuri nyt kannustaa valtion budjetissa energiaremonttien tukemiseen varattu uusi 9,44 miljoonan euron määräraha. Tällä summalla voidaan tukea ilma–vesilämpöpumpun tai maalämmön hankintaa lähes 2400 kotiin. Syksyn 2020 aikana tukea haettiin lähes 8000 kohteeseen ja käytettävissä oli 28 miljoonaa euroa. 

Daikinin tuotepäällikkö Jussi Kummun mukaan lämpöpumpulla voidaan pienentää merkittävästi asumisen kustannuksia, mutta kodin energiaremontti on syytä valmistella huolella. 

”Virhe lämmitysjärjestelmän mitoituksessa voi nostaa vuotuisia lämmityskustannuksia sadoilla euroilla, mutta oikein valittu lämpöpumppu pudottaa omakotitalon lämmityskustannukset puoleen”, Kummu sanoo. 

Lämmitysöljyn verotus nousi 2021 alussa

Vuonna 2020 öljyllä vielä lämmittävien lämmityslasku on ollut edullisen lämmitysöljyn hinnan vuoksi poikkeuksellisen pieni, mutta verotus nostaa kevyen polttoöljyn litrahintaa jo 2021 tammikuussa 6,5 sentillä.  

”Suomessa on vielä 135 000 aktiivisessa käytössä olevaa öljylämmitteistä pientaloa. Niistä suurimmassa osassa voidaan oikein valitun lämpöpumpun avulla säästää jatkuvasti sekä lämmityskustannuksissa että lämpimän käyttöveden valmistuksessa”, Daikinin myyntipäällikkö Mika Rajakangas toteaa. 

Rajakangas korostaa, että lämmitysjärjestelmää valittaessa on huomioitava kokonaiskustannukset pitkällä aikavälillä. Omakotitalossa kustannuksia kannattaa tarkastella ainakin 10–15 vuoden tähtäimellä.

Valtion rahallista apua energiaremontin tekemiseen on tarjolla useammastakin suunnasta, mutta samaan toimenpiteeseen ei voi saada kahta tukea. 

”Remontin suunnittelijan on arvioitava yhdessä asiantuntijan kanssa edullisin tukimuoto. Nimenomaan öljylämmittäjille tarkoitetun tuen vaihtoehtona energiaremontissa voi hyödyntää tavallista kotitalousvähennystä, jota voi vuonna 2021 saada yhdessä puolison kanssa 4 500 euroa, tai talojen energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitettua ARA:n avustusta, jota voi saada enintään 6000 euroa aina 50 prosenttiin kustannuksista saakka”, Rajakangas luettelee. 

Kotitalousvähennystä voi hyödyntää vain työn osuuteen. Öljylämmityksestä luopuville tarkoitetun tuen ehdot taas ovat yksinkertaiset ja tuki on automaattisesti 4000 euroa, jos öljylämmityksen tilalle asennetaan ilma–vesilämpöpumppu tai maalämpöpumppu. 

ARA:n tuki taas on vaativin, sillä sen saaminen edellyttää mm. rakennuksen energiatehokkuudesta kertovan E-luvun määrittelyä sekä rakentamisvuodelta että energiakorjausten jälkeen.

Yli 70 % omakotitalon lämmöntarpeesta ulkoilmasta oikein mitoitetulla lämpöpumpulla 

Jussi Kummu korostaa, että ilma-vesilämpöpumppu on valittava oikein. Sopivin laite valitaan talon energiankulutuksen perusteella. Lisäksi valintaan vaikuttaa lämmönjakojärjestelmä. Lämmitysjärjestelmän on pystyttävä tuottamaan kuumempaa vettä pattereilla lämpiävään taloon, kun lattialämmitykseen riittää matalampi kiertoveden lämpötila.  

Esimerkkikohde on tyypillinen eteläisessä Suomessa sijaitseva omakotitalo, jonka vuotuinen lämmitysenergian kulutus neljän hengen lämmin käyttövesi mukaan lukien noin 22 000 kWh. 

Jussi Kummu laskee, että tehokkaalla Daikin Altherma 3 H HT -ilma-vesilämpöpumpulla antoteho on vielä 26 asteen pakkasella pelkällä kompressorilla ilman sähköistä lisälämmitystä 7,7 – 7,8 kW. Tällöin esimerkkitalon vuotuinen ostoenergian tarve olisi alle 7000 kWh ja ulkoilmasta saataisiin uusiutuvaa energiaa yli 16 000 kWh.  

”Nykyaikainen, invertteriohjattu ilma-vesilämpöpumppu pystyy tuottamaan hyvällä hyötysuhteella käytännössä kaiken vuoden aikana tarvittavan lämpöenergian, kunhan lämpöpumpun valinnassa huomioidaan rakennuksen huipputehon tarve. Kannattaa kuitenkin muistaa, että erittäin kylmiä tunteja on yleensä vuodessa todella vähän”, Kummu muistuttaa.

Ilma–vesilämpöpumpun lämmitysteho riittää myös pakkasilla

Jussi Kummun mukaan virheellisillä lähtötiedoilla päädytään lämpöpumpun väärään mitoitukseen ja myös virheelliseen arvioon kodin energiankulutuksesta. Tällöin laskelmissa on lähdetty esimerkiksi siitä, että 30 % lämpöenergiasta pitäisi tuottaa joko erillisellä sähkökattilalla tai öljyllä. 

”Tämä perustuu vanhaan käsitykseen siitä, että ilma-vesilämpöpumppu ei pystyisi tuottamaan riittävästi tehoa pakkasilla.Todellisuudessa oikein valitulla ilma–vesilämpöpumpulla lisälämpöä tarvitaan kaikkein kireimmilläkin pakkasilla vain 200–300 wattia eli vuotuisesta energiantarpeesta 0,2 prosenttia on tuotettava sähkövastuksella. Esimerkkitalossa lämpöpumpulla voidaan säästää vuosittain 700 euroa verrattuna huonosti mitoitettuun lämpöpumpun ja öljylämmityksen yhdistelmään”, Jussi Kummu laskee. 

Kummu muistuttaa, että oikein suunniteltu lämmitysjärjestelmä vähentää myös hiilidioksidipäästöjä tehokkaasti. Esimerkkitalossa lämpöpumpulla tuotetun lämpöenergian hiilidioksidipäästöksi tulisi vain 637 kg, kun lähtökohtana käytetään vuoden 2019 sähkönkulutuksen keskimääräistä hiilidioksidipäästöä 91 g/kWh. Öljylämmityksellä vastaavan energiamäärän hiilidioksidipäästöt olisivat lähes 6000 kg (öljylämmityksen hiilidioksidipäästö ympäristöviranomaisten mukaan noin 270 g/kWh). 

Suomessa rakennusten energiankäyttö vastaa Motivan mukaan noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä ja aiheuttaa noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. 

Lämmityssektorin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on avainasemassa, kun Euroopasta halutaan tehdä hiilineutraali talous vuoteen 2050 mennessä. Daikin sitoutuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja uskoo, että lämpöpumpuilla on olennainen rooli myös hiilenpoiston yhdistämisessä kestävään talouskasvuun.

”Suomessa myös kaikki uusiutuvan energian käyttö, otettiin se ilmasta tai maaperästä, vähentää tuontienergian tarvetta ja parantaa vaihtotasetta”, Kummu muistuttaa.