Digiturvabarometri: Yritysten tietoturva huolettaa, huijausyritykset yleistyvät ja väsyminen etätyöhön heijastuu mahdollisina digiturvariskeinä
Viranomaisten tietoturvaan luotetaan vahvemmin kuin yritysten
Kyselyn perusteella voidaan todeta, että Suomessa vallitsee edelleen korkea luottamus oman työnantajan ja viranomaisten kykyyn käsitellä turvallisesti henkilötietoja ja muita tietoja. Lähes 80 % vastaajista luottaa siihen, että oman työnantajan (78,9 %) tai viranomaisen (77,1 %) haltuun annetut tiedot ovat turvassa.
Sen sijaan luottamus yritysten kykyyn käsitellä tietoja turvallisesti on selvästi heikommalla tasolla. Alle neljännes vastaajista (24,1 %) luottaa omien tietojensa olevansa turvassa yrityksen hallussa. Luottamuspulaa voivat ainakin osittain selittää kansainvälisten yritysten palveluihin kohdistuneet hyökkäykset, joissa esimerkiksi suuria määriä käyttäjien salasanoja on vuodettu verkkoon.
Identiteettivarkauden mahdollisuus huolettaa
Luottamus kaikkien toimijoiden tietoturvaan – niin työnantajan, viranomaisten kuin yritystenkin – on laskenut hieman, noin 3 prosenttiyksikköä lokakuun 2020 Digiturvabarometriin verrattuna. Yksi mahdollinen syy tähän on loppuvuodesta 2020 paljon huomiota saaneet onnistuneet kyberhyökkäykset, esimerkiksi Psykoterapiakeskus Vastaamon tapaus. Myös huoli identiteettivarkauden mahdollisuudesta on kasvanut. Vastaajista 33,7 % on siitä huolissaan tai erittäin huolissaan, kun vastaava luku lokakuussa oli 29,3 %.
Huijauspuheluita tulee runsaasti myös työpuhelimiin
Digiturvabarometrin vastauksissa näkyi selvästi erilaisten huijausten yleistyminen. Huolestuttavan paljon ovat lisääntyneet etenkin huijauspuhelut. Työtehtävissä huijauspuheluja ilmoitti saaneensa 64,1 % vastaajista. Nousua on jopa 13 prosenttiyksikköä lokakuun barometrin tuloksiin verrattuna.
Huijaussähköpostia ilmoittaa saaneensa vapaa-ajalla 78,5 % vastaajista ja työpaikalla 79 %. Työssä huijausviestejä saaneissa on lokakuuhun verrattuna 3,6 prosenttiyksikön nousu.
Väsyminen etätyöhön heijastuu riskeinä digitaaliseen turvallisuuteen
Pitkään jatkunut koronapandemia ja sen vaikutus työssä suoriutumiseen jakaa mielipiteitä. Vastaajista 35 % arvioi suoriutuneensa työtehtävistään paremmin korona-aikana kuin ennen sitä. Vastaavasti 12,9 % kertoo oman suoriutumisensa heikentyneen.
Eräs barometrin tuloksissa havaittava huolestuttava kehityssuunta koskee työn kuormittavuutta ja henkistä jaksamista. Lähes puolet vastaajista (44,9%) kokee, että työn kuormittavuuden osalta edessä oleva kevät tulee olemaan raskaampi kuin viime vuosi. Tällä voi olla oleellisesti merkitystä digitaaliseen turvallisuuteen, koska kiire, stressi, turhautuminen ja muut häiriötekijät edesauttavat inhimillisten virheiden tekemistä, joka taas voi johtaa erilaisiin henkilötietojen tietoturvaloukkauksiin.
Digi- ja väestötietovirasto ottaa Digiturvabarometrin havainnot huomioon vastuullaan olevan Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ja työryhmien toiminnassa sekä julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden kehittämisohjelman hankkeen (JUDO) eri projekteissa.
Lisätiedot
Julkaisemme yksityiskohtaisemman Digiturvabarometri-raportin helmikuun aikana osoitteessa dvv.fi/vahti.
Digiturvabarometrin kysely on avoinna verkossa 31.12.2021 asti, ja toivomme siihen jatkossakin vastauksia. Barometrista julkaistaan raportteja säännöllisesti.
Lue myös: edellinen Digiturvabarometri-raportti, 22.10.2020
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo RouskuJohtava erityisasiantuntijaDigitalisaatio ja digitaalinen turvallisuus
Puh:0295 553 5120Puh:050 566 2986kimmo.rousku@dvv.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Uppgifter om dödsfall överförs automatiskt mellan Finland och Estland från och med den 15 april15.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Från och med den 15 april 2025 utbyter finska och estniska myndigheter automatiskt information om sina medborgare som avlidit i det andra landet. Detta underlättar de anhörigas ärendehantering och säkerställer att de myndighetsprocesser som behövs i och med dödsfall, såsom att betalningen av sociala förmåner upphör och bankkontona stängs, framskrider utan separata notifikationer.
Kuolintiedot siirtyvät automaattisesti Suomen ja Viron välillä 15.4. alkaen15.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
15.4.2025 alkaen Suomen ja Viron viranomaiset vaihtavat automaattisesti tietoa toisessa maassa menehtyneistä kansalaisistaan. Tämä helpottaa omaisten asiointia ja varmistaa, että kuolemantapauksen myötä tarvittavat viranomaisprosessit, kuten sosiaalietuuksien maksun päättyminen ja pankkitilien sulkeminen, etenevät ilman erillisiä ilmoituksia.
Information on deaths to be transferred automatically between Finland and Estonia as of 15 April15.4.2025 07:00:00 EEST | Press release
As of 15 April 2025, Finnish and Estonian authorities will automatically exchange information on their citizens who have passed away in another country. This makes it easier for family members to handle their affairs and ensures that the necessary official processes, such as the termination of the payment of social benefits and the closure of bank accounts, progress without separate notifications.
Olivia och Oliver var de populäraste namnen på barn 202411.4.2025 08:59:00 EEST | Pressmeddelande
De populäraste första förnamnen för finskspråkiga barn födda i Finland år 2024 var Olivia och Oliver. Bland svenskspråkiga barn toppar Olivia och Edvin listan, medan Sofia och Muhammed är de mest populära namnen bland barn med andra språk.
Olivia ja Oliver olivat vuoden 2024 suosituimmat lasten nimet11.4.2025 08:59:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2024 Suomessa syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat suomenkielisillä lapsilla Olivia ja Oliver. Ruotsinkielisillä lapsilla ykköspaikkaa pitävät Olivia ja Edvin ja muunkielisillä lapsilla Sofia ja Muhammad.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme