
Maanpaossa elävät uiguurivanhemmat erossa lapsistaan: “Lapseni ovat Kiinan hallituksen käsissä”
Amnesty International julkaisee tänään kuuden uiguuriperheen tarinat, jotka kertovat karua kieltä uiguurien kohtelusta Kiinassa. Haastatellut vanhemmat elävät maanpaossa ja heidät on erotettu nuorimmillaan vain viisivuotiaista lapsistaan.
Haastatellut perheet olivat lähteneet Kiinasta juuri ennen kuin uiguurien ja muiden vähemmistöjen vaino kiihtyi vuonna 2017. Lähtiessään vanhemmat eivät osanneet ajatella, etteivät enää saisi yhteyttä Kiinaan jääneisiin lapsiinsa. Nyt he eivät voi vainojen takia palata maahan lastensa luo, eivätkä lapset voi lähteä Kiinasta vanhempiensa luo.
Monet lapsista jätettiin sukulaisten hoivaan Xinjiangiin. Useat haastateltujen lapsista on sittemmin sijoitettu “orpokoteihin” tai sisäoppilaitoksiin sen jälkeen, kun heistä huolehtineet isovanhemmat tai muut sukulaiset on viety niin kutsutuille uudelleenkoulutusleireille. Tämän myötä yhteys lapsiin on katkennut kokonaan.
“Ulkomailla asuvat uiguurit kertovat harvoin julkisesti heihin ja heidän perheisiinsä kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista, koska pelkäävät Kiinan viranomaisten kostavan heidän yhä kotimaassa asuville sukulaisilleen. Amnestyn haastattelemat toivovat, että jakamalla tarinansa he voisivat saada lapsensa luokseen”, kertoo Amnestyn Kiina-tutkija Alkan Akad.
”Uiguurivanhempien kertomukset ovat sydäntä särkeviä, ja silti vain pintaraapaisu toisistaan erotetuksi tulleiden uiguuriperheiden kärsimyksestä. Kiinan hallituksen on lopetettava käsittämättömän julmat toimenpiteensä Xinjiangissa ja varmistettava, että lapset pääsevät vanhempiensa luo niin pian kuin mahdollista”.
“Emme ole kuulleet tyttäriemme ääniä 1594 päivään”
Amnestyn haastattelemat Omer ja Meryem Faruh lähtivät vuonna 2016 Kiinasta Turkkiin sen jälkeen, kun poliisi oli vaatinut heitä luovuttamaan passinsa. He joutuivat jättämään kaksi nuorinta lastaan, silloin viisi ja kuusivuotiaat, isovanhempien luo, koska lapsilla ei vielä ollut omia matkustusasiakirjoja.
Myöhemmin Omer ja Meryem saivat kuulla, että heidän sukulaisensa oli viety uudelleenkoulutusleireille. He eivät ole saaneet mitään tietoja lapsistaan tämän jälkeen.
“Emme ole kuulleet tyttäriemme ääniä 1594 päivään. Itkemme vaimoni kanssa öisin, sillä yritämme peittää surumme muilta lapsiltamme, jotka ovat täällä kanssamme”, Omer kuvaili Amnestylle.
Mihriban Kader ja Ablikim Memtinin pakenivat niin ikään vuonna 2016 poliisin vainoamina Kiinan Xinjiangista Italiaan. Heidän neljä lastansa jäivät väliaikaiseksi tarkoitettuna ratkaisuna Kiinaan isovanhempien luokse. Pian isoisä joutui kuulusteltaviksi ja isoäiti pidätetyksi.
Mihriban ja Ablikim eivät voi itse palata maahan hakemaan lapsiaan pidätyskeskukseenjoutumisen riskin vuoksi. Perheen ainoaksi vaihtoehdoksi jäi, että Mihribanin ja Ablikimin 12–16-vuotiaat lapset matkustivat Shanghaihin Italian konsulaattiin hakemaan viisumeita. Poliisi otti kuitenkin lapset kiinni ja sijoitti heidät orpokotiin.
”Lapseni ovat Kiinan hallituksen käsissä, enkä tiedä, pääsenkö tapaamaan heitä enää koskaan elinaikanani. Eniten minua satuttaa se, että lapsilleni tämä tuntuu samalta kuin se, ettei heillä enää olisi vanhempia, kuin heidän vanhempansa olisivat kuolleet ja heistä tullut orpoja”, lasten äiti Mihriban kuvaa.
Vuodesta 2017 lähtien arviolta yli miljoona ihmistä on pidätetty Kiinassa mielivaltaisesti. Xinjiangin alueella sijaitsevilla uudelleenkoulutusleireillä ihmisiä on kidutettu ja kaltoinkohdeltu. Pääasiassa uiguuritaustaisia vangittuja on pakotettu sopeutumaan Kiinan valtakulttuuriin ja heidän mielipiteitään on pyritty muokkaamaan poliittisesti haluttuun suuntaan.
Amnesty vaatii Kiinaa sulkemaan uudelleenkoulutusleirit ja vapauttamaan pidätetyt välittömästi ja ilman ehtoja. Kaikkien maan vähemmistökansalaisten tulee saada lähteä maasta ja palata sinne vapaasti. Amnesty peräänkuuluttaa myös vastuuta niiltä valtioilta, joissa Kiinan etnisiä vähemmistöjä asuu. Hallitusten tulee tarjota vanhemmille kaikki mahdollinen apu lasten paikantamiseen, kontaktointiin ja perheiden yhdistämiseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma VuorioTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532vilma.vuorio@amnesty.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.