Välitetyt vertaislainat ja lainamuotoinen joukkorahoitus vähenivät vuonna 2020

Suomessa vertaislaina- ja joukkorahoitusmarkkinoiden kautta välitetty rahoitus väheni vuonna 2020. Rahoitusta välitettiin suomalaisille rahoituksen hakijoille 17 % vähemmän kuin edellisenä vuotena, koska vertaislainaus ja lainamuotoinen joukkorahoitus vähenivät. Vertaislaina- ja joukkorahoitusmarkkinoiden kautta välitettiin vuonna 2020 rahoitusta yhteensä 282 milj. euron arvosta.
Koronapandemia vähensi vertaislainausta Suomessa
Vertaislainamarkkinat supistuivat Suomessa vuonna 2020. Koronapandemia ja sen myötä voimaan tullut aiempaa alempi korkokatto osaltaan tiukensivat vertaislainamarkkinoiden toimintaolosuhteita. Suomalaisten aktiivisten vertaislainayritysten lukumäärä väheni, kun yritykset muuttivat liiketoimintaansa[1] tai lopettivat kokonaan liiketoimintansa. Vuonna 2020 palvelualustojen kautta kuluttajille välitettyjen vertaislainojen arvo ja lukumäärä pienenivät merkittävästi edellisvuotisista.
Vertaislainoja välitettiin yhteensä 86 milj. euron edestä vuonna 2020, mikä on 46 % vähemmän kuin vuonna 2019. Suomalaisille kuluttajille välitettyjen vertaislainojen osuus oli 83 milj. euroa ja ulkomaisille välitettyjen 3 milj. euroa. Ulkomaisille kuluttajille välitetyt vertaislainat vähenivät merkittävästi vuonna 2019 välitetystä 14 milj. eurosta.
Vuonna 2020 vertaislainoja välitettiin lukumäärältään 18 % vähemmän kuin vuonna 2019. Suomalaisille kuluttajille välitettiin noin 22 000 vertaislainaa vuonna 2020. Suomalaisten vertaislaina-alustojen kautta välitettiin ulkomaisille kuluttajille noin 2 300 vertaislainaa, mikä on lähes 5 000 vertaislainaa vähemmän kuin vuonna 2019.
Sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin ennätysmäärä
Vuonna 2020 suomalaisilla palvelualustoilla välitettiin 4,6 % enemmän joukkorahoitusta kuin vuonna 2019. Suomalaiset yritykset saivat rahoitusta 199 milj. euron edestä joukkorahoitusalustojen[2] kautta vuonna 2020. Yritysten saamasta joukkorahoituksesta 62 % oli lainamuotoista ja 37 % sijoitusmuotoista. Hyödyke- ja vastikemuotoisen joukkorahoituksen osuus oli vähäinen.
Vaikka yritysten saama joukkorahoitus on kasvanut viime vuosina, on joukkorahoituksen rooli edelleen vähäinen suomalaisten yritysten saamassa rahoituksessa. Vuonna 2020 suomalaisten yritysten saama joukkorahoitus oli vain 1 % verrattuna luottolaitoksista nostettuihin yrityslainoihin.
Suomalaisille yrityksille välitetyn joukkorahoituksen kasvu johtui erityisesti sijoitusmuotoisen[3] rahoituksen kasvusta. Suomalaiset yritykset saivat 73,7 milj. euron arvosta sijoitusmuotoista joukkorahoitusta vuonna 2020, mikä on 27 % enemmän kuin vuonna 2019.[4] Suomalaisten yritysten saama sijoitusmuotoinen joukkorahoitus saavutti ennätyksensä vuonna 2020.
Joukkorahoitusalustoilla toteutettujen sijoitusmuotoisten joukkorahoituskierrosten lukumäärä pieneni vuonna 2020. Onnistuneita sijoitusmuotoisia rahoituskierroksia toteutettiin yhteensä 39, mikä on 10 vähemmän kuin vuonna 2019. Suomalaisyritysten saama keskimääräinen rahoitus kasvoi. Yritykset saivat keskimäärin 1,9 milj. euron arvosta pääomaa sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen kautta vuonna 2020, mikä on 700 000 euroa enemmän kuin vuonna 2019.
Suomalaisille yrityksille välitetty lainamuotoinen joukkorahoitus supistui 7 % vuonna 2020, mutta säilytti asemansa yritysten tärkeimpänä joukkorahoituksen lähteenä. Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin 124 milj. euron arvosta yrityksille vuonna 2020, mikä on 9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2019.
Vuonna 2020 suomalaiset yritykset toteuttivat lukumäärältään vähemmän lainamuotoisia joukkorahoituskierroksia kuin vuonna 2019. Vuonna 2020 onnistuneita rahoituskierroksia toteutettiin runsaat 11 200, mikä on 5 % vähemmän kuin vuonna 2019. Rahoituskierroksen kautta saatu keskimääräinen laina oli noin 11 000 euroa. Suomalaisten joukkorahoitusalustojen kautta välitetyn keskimääräisen lainan arvo on laskenut vuodesta 2017 alkaen.
Hyödyke- ja vastikemuotoisen joukkorahoituksen määrä kasvoi[5] hieman vuonna 2020, mutta oli edelleen pientä. Suomessa välitettiin 1 milj. euron arvosta hyödykemuotoista joukkorahoitusta vuonna 2020, mikä on 30 % enemmän kuin vuonna 2019. Onnistuneita rahoituskierroksia toteutettiin suomalaisten hyödyke- ja vastikemuotoisten joukkoalustojen kautta lähes 180 vuonna 2020. Rahoituskierrosten kautta saadun rahoituksen keskimääräinen arvo pieneni reiluun 5 700 euroon, mikä on 17 % vähemmän kuin edellisen vuoden keskimääräisen saadun hyödykemuotoisen joukkorahoituksen arvo.
Eri joukkorahoitusmuodoilla välitetyt rahamäärät Suomessa*
2018, milj. euroa |
2019, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2020, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
|
Lainamuotoinen joukkorahoitus |
98,3 (29 %) |
133,6 (36 %) |
124,4 (−7 %) |
Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus |
58,0 (−8 %) |
58,3 (1 %) |
73,7 (27 %) |
Hyödyke- ja vastikemuotoinen joukkorahoitus |
0,7 (−27 %) |
0,8 (8 %) |
1,0 (30 %) |
Vertaislainaus kuluttajille |
150,1 (40 %) |
146,7 (−2 %) |
82,8 (−44 %) |
Yhteensä |
307,2 (24 %) |
339,4 (11 %) |
282,0 (−17 %) |
* Sisältää kotimaiset rahoituksen hakijat.
Lisätietoja antavat
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,
Miska Jokinen, puh. 09 183 2122, sähköposti: miska.jokinen(at)bof.fi,
Maija Keskinen, puh. 09 183 2004, sähköposti: maija.keskinen(at)bof.fi.
[1] Yritykset mm. siirtyivät myöntämään lainoja ja luottoja omista taseistaan. Näiden yritysten luotonannosta kerätään tietoa Suomen Pankin uudessa Muut rahotuslaitokset -tiedonkeruussa ja -tilastossa.
[2] Sijoitus-, laina- ja hyödykemuotoinen joukkorahoitus.
[3] Suora sijoitus pörssin ulkopuolisen yrityksen osakkeisiin joukkorahoitusalustan kautta.
[4], 5 Sijoitusmuotoisessa sekä hyödyke- ja vastikemuotoisessa joukkorahoituksessa yksittäisten isojen rahoituskierrosten vaikutus on merkittävämpi kuin lainamuotoisessa joukkorahoituksessa rahoituskierrosten pienemmän lukumäärän vuoksi.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Muistutuskutsu medialle: Eurooppa-päivän konferenssi 9.5.24.4.2025 13:53:27 EEST | Kutsu
Tervetuloa ajatushautomo Bruegelin ja Suomen Pankin yhteiseen Eurooppa-päivän konferenssiin 9. toukokuuta klo 8.30–11.50 Suomen Pankin auditoriossa (Rauhankatu 19, Helsinki).
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s vårmöte23.4.2025 12:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) vårmöte som hålls i Washington D.C. 24–25 april 2025.
Suomen Pankin pääjohtaja IMF:n kevätkokoukseen23.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn osallistuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kevätkokoukseen Washington D.C:ssä 24.–25.4.2025.
Bank of Finland Governor to attend IMF Spring Meeting23.4.2025 12:00:00 EEST | Press release
The Governor of the Bank of Finland, Olli Rehn will participate in the International Monetary Fund’s Spring Meeting in Washington DC, on 24–25 April 2025.
Kutsu medialle: BOFIT julkaisee päivitetyn Kiinan talouden ennusteen maanantaina 28.4.202522.4.2025 09:32:41 EEST | Kutsu
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT julkaisee ennusteen Kiinan talouden kehityksestä maanantaina 28.4.2025 kello 16.00.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme