Tutkijat löysivät uuden harvinaisen perinnöllisen valkosolujen toiminnan puutoksen, joka johtaa tappavaan tulehdustilaan
Löydös helpottaa ja tarkentaa pienten lasten erittäin harvinaisen hemofagosyyttiseen lymfohistiosytoosin (HLH) diagnosointia, sen biologian syvempää ymmärtämistä, varhaista hoitoa ja uusien hoitomuotojen kartoitusta.
”Pian syntymänsä jälkeen vakavasti sairastuneen suomalaislapsen hoitavat lääkärit saivat kiireellisten alustavien geenitutkimusten ja valkosolujen toimintakokeiden tulokset. Tulosten perusteella ymmärsimme nopeasti, että hoidettavanamme oli, paitsi yksi vastasyntyneen tappavimmista sairauksista, perinnöllinen HLH, myös uusi sairaus”, toteaa dosentti Terhi Tapiainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
”Löysimme geenin RHOG,joka osoittautui yhdeksi lupaavimmista mahdollisista syistä. Siinä vaikutti olevan tieteelle tuntematon, todennäköinen perinnöllinen puutos”, kertoo FIMM:n ja Norjan molekyylilääketieteen instituutin tutkija, professori Janna Saarela.
RhoG-valkuainen saattoi osallistua solun muodonmuutoksista vastaavan solunsisäisen tukirangan säätelyyn. Sillä puolestaan on merkittävä rooli T- ja luonnollisten tappajasolujen toiminnalle. Kyseiset solutyypit tuottavat jyväsiä, joita ne solun tukirangan avustamana vapauttavat infektoituneiden ja syöpäsolujen solukalvoille.
Koska Suomessa ei ole HLH:n tai puolustussolujen tukirangan tutkimukseen syvällisesti perehtyneitä tutkijoita, käynnistettiin laaja kansainvälinen yhteistyö, johon osallistui tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja tärkeimpänä solunulkoisen tukirangan molekyylibiologiseen tutkimukseen syventyneitä tutkijoita Itävallasta.
Perinnöllinen HLH on yksi dramaattisimpia verisairauksia
Perinnöllisessä HLH:ssa T- ja luonnolliset tappajasolut eivät pysty tuhoamaan muuntuneita soluja. Tuolloin tehottoman puolustuksen aiheuttamana syntyy ”sytokiinimyrsky”, jossa vapautettavat tulehduksen väliaineet piiskaavat puolustusjärjestelmän vaikeaan yleistyneeseen tulehdustilaan. Sen seurauksena ihmisen omat verisolut alkavat syödä toisiaan, ja potilaalle kehittyy vaikea verisolujen kaikkien linjojen puutos.
”Tila uhkaa välittömästi pienen lapsen henkeä. Tämä johti pikaiseen potilaanhengen pelastaneeseen kantasolusiirtoon Uudessa lastensairaalassa,” kertovat lastenhematologit professori Kim Vettenranta ja dosentti Mervi Taskinen HUSista.
Koska HLH:n voivat aiheuttaa myös infektiot ilman tunnettua geneettistä virhettä, on tärkeää löytää siihen johtaneet mahdolliset geneettiset syyt ja tarvittaessa tehdä kiireellinen kantasolusiirto.
”Tätä ennen tunnettiin neljä erilaista perinnöllistä HLH-tautia. Me löysimme uuden, RHOG-geenin muutoksista johtuvan muodon ja pystyimme osoittamaan, että RhoG-valkuainen olikin jyväsvapautuksen säätelyn puuttuva palanen, joka ohjaa jyväset oikeaan paikkaan solukalvolle”, kertoo dosentti Mikko Seppänen HUSista.
Tutkijat toteavat, että koska hoitamattomat RhoG:n toiminnan kaiken asteiset puutokset todennäköisesti heikentävät myös puolustuskykyämme kasvainsairauksia vastaan, tulee asiaa tutkia lisää.
RHOG-geeni tullaan jatkossa sisällyttämään HLH-sairauden testeihin. Tämä nopeuttaa uusilla potilailla perinnöllisen sairauden diagnoosia ja hengenpelastavaa hoitoa.
”Tutkimuksemme on erinomainen esimerkki siitä, miten tärkeää on tutkia harvinaissairauksia. Ne paljastavat ihmiselimistön toiminnasta sellaista, mitä ei muuten saataisi koskaan selville. Harvinaissairauksia ei voi tutkia yksin, vaan se vaatii usein tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimusta tulisi rahoittaa voimakkaammin Suomessa. Myös tutkimuslainsäädäntömme tulisi jatkossakin mahdollistaa tällaiset tutkimukset. Lainsäädäntömme tulee vaatimaan kiireellisiä muutoksia, jos suomalaisten harvinaissairaiden paras mahdollinen tutkimus ja hoito aiotaan mahdollistaa”, toteaa Mikko Seppänen.
Tutkimusta johtivat professori Janna Saarela (FIMM), dosentti Mikko Seppänen (HUS Helsingin yliopistollinen sairaala), professori Yenan Bryceson (Karoliininen instituutti) ja professori Kaan Boztug (Medical University of Vienna).
Tutkimuskeskukset
Oulun yliopistollinen sairaala ja yliopisto, Helsingin yliopistollinen sairaala ja yliopisto, Lastentautien tutkimuskeskus, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Norjan molekyylilääketieteen instituutti (NCMM), Karoliininen instituutti, St. Anna Children’s Cancer Institute ja Ludwig Bolztmann Institute of Rare and Undiagnosed Diseases, CeMM Research Center for Molecular Medicine of the Austrian Academy of Sciences, Medical University of Vienna.
Lastentautien tutkimuskeskus, HUSin tutkimusrahoitus ja Lastentautien Tutkimussäätiö auttoivat suomalaistutkijoiden kustannuksissa.
Julkaisu
RhoG deficiency abrogates cytotoxicity of human lymphocytes and causes hemophagocytic lymphohistiocytosis
Artem Kalinichenko, Giovanna Perinetti Casoni*, Loic Dupre*, Luca C. Trotta*, Jakob Huemer, Donatella Galgano, Yolla German, Ben Haladik, Julia Pazmandi, Marini Thian, Özlem Yüce Petronczki, Samuel C.C Chiang, Mervi H Taskinen, Anne Hekkala, Saila Kauppila, Outi Lindgren, Terhi Tapiainen, Michael J. Kraakman, Kim Vettenranta, Alexis J. Lomakin, Janna Saarela§ , Mikko R J Seppänen§, Yenan T Bryceson§, Kaan Boztug§‡
* these authors contributed equally § these authors contributed equally
Blood Jan 29, 2021. Doi: blood.2020008738.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti, osastonylilääkäri Mikko Seppänen, mikko.seppanen@hus.fi, 050 427 9606, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, Harvinaissairauksien yksikkö ja Lastentautien tutkimuskeskus
Dosentti, lasten infektiolääkäri Terhi Tapiainen, terhi.tapiainen@oulu.fi, 040 705 4677, Oulun yliopistollinen sairaala
Professori, ylilääkäri Janna Saarela, janna.saarela@fimm.fi, 040 512 3801, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS samjourer betjänar på valborg28.4.2025 08:49:07 EEST | Pressmeddelande
Tillgång till brådskande vård finns också på första maj.
HUSin yhteispäivystykset palvelevat vappuna28.4.2025 08:49:07 EEST | Tiedote
Kiireellistä hoitoa on saatavilla vappunakin.
HUS Emergency Departments open on May Day28.4.2025 08:49:07 EEST | Press release
Urgent care is available on May Day.
Eksjukhuset öppnar sina dörrar för patienter i maj24.4.2025 15:00:00 EEST | Pressmeddelande
Eksjukhuset som fokuserar på behandling av ögonsjukdomar öppnar i Mejlans i Helsingfors den 12 maj 2025. Eksjukhuset ger bättre beredskap att svara mot det ökade vårdbehovet inom ögonsjukdomar.
Tammisairaala avaa ovensa potilaille toukokuussa24.4.2025 15:00:00 EEST | Tiedote
HUSin silmäsairauksien hoitoon keskittyvä Tammisairaala avautuu Helsingin Meilahteen 12.5.2025. Tammisairaala parantaa valmiuksia vastata kasvavaan silmäsairauksien hoitotarpeeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme