Suurempi asukasmäärä, suurempi infektioriski   

Nykyistä COVID19-pandemiaa pahemmat epidemiat ovat vaivanneet ihmiskuntaa vuosisatojen ajan. 

Suomessa oli 1820-luvulla alle 400 sairaalapaikkaa 1.2 miljoonalle asukkaalle ja rokotukset isorokkoa vastaan oli vasta aloitettu. 1800-luvun alusta 1850-luvulle tultaessa tuhkarokko, hinkuyskä ja isorokko olivat surmanneet yli 120 000 suomalaista. Uhreista pääosa oli lapsia. Orastavasta terveydenhuollosta huolimatta tartuntataudit levisivät väestössä melko vapaasti. 

Erilaiset epidemiat ovat osa Suomen historiaa, mutta myös mielenkiintoinen tutkimuskohde tutkittaessa biologialtaan erilaisten tautien melko rajoittamattomasti leviäviä epidemioita.  

 
Tutkimus auttaa ymmärtämään tulevia epidemioita 

Kolmen tutkimusryhmän yhteishankkeessa tutkittiin sosiaalisen elämän kustannuksia vertaamalla tautiriskiä, asukas-, kylä- ja talomäärään noin kolmessasadassa suomalaisessa kunnassa. 

Tutkijat havaitsivat, että suuri asukasmäärä lisäsi tautiriskiä kunnassa, mutta myös ihmisten sijoittumisella kyliin ja taloihin oli myös vaikutus tautien leviämiseen. Runsas kylien määrä vähensi muun muassa riskiä kuolla isorokkoon, mutta runsas talomäärä lisäsi hinkuyskän ja tuhkarokon kestoa kunnassa.  

"Historiaan sukeltamisesta on hyötyä halutessamme ymmärtää myös nykyepidemioita ja syitä jotka ylläpitävät vaihtelua ryhmien koossa. Suurempien ryhmien etuina on mahdollisuus työnjakoon ja turvaan, mutta suurten ryhmien etua voi rajoittaa suurempi riski kuolla tartuntatauteihin ja tämä näkyy aineistosta huomattavan selvästi", kertoo Jyväskylän yliopiston dosentti Tarmo Ketola. 

Tutkimus on tehty kolmen eri yliopiston tutkimusryhmien yhteistyönä. Jyväskylän yliopiston lisäksi tutkimukseen osallistui tutkijatohtori Terhi Honkola Bristolin yliopistosta, tutkijatohtori Michael Briga ja Akatemiaprofessori Virpi Lummaa Turun yliopistosta.  

Tutkimusta on rahoittanut mm. Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Akatemia ja European Research Council (ERC). Tutkimus on julkaistu arvostetussa Proceedings of the Royal Society B. –julkaisusarjassa. 

Linkki artikkeliin: https://doi.org/10.1098/rspb.2021.0356  

Tuhkarokon leviämistä ja tautitapauksia (1800-1850) havainnollistava GIF-animaatio: https://www.ketolalab.com/misc2.html 

Lisätietoja: 

Dosentti Tarmo Ketola, Jyväskylän yliopisto, tketola@jyu.fi, +358 40 721 4852 

Akatemiaprofessori, Virpi Lummaa, Turun yliopisto, +358 50 438 2044