Helsingin kaupungin asuntotuotanto panostaa harmaan talouden torjumiseen

Kaupungin asuntotuotanto haluaa herätellä alan toimijoita

Suomessa on tehty rakennusalalla vuosikymmenten saatossa paljon harmaan talouden torjumiseksi. Harmaa talous muuttaa jatkuvasti muotoaan. Kaupunkien tarkoista hankintaprosesseista ja jo vakiintuneista hyvistä käytännöistä huolimatta omia käytäntöjä on jatkuvasti päivitettävä. Harmaa talous vaikuttaa pimeiden palkanmaksujen ja muun talousrikollisuuden lisäksi myös työturvallisuuteen ja ulkomaisen työvoiman väärinkohteluun.

Helsingin kaupunki suhtautuu asiaan vakavasti. Kaupungin asuntotuotanto haluaa omalla esimerkillään herätellä myös alan muita toimijoita puuttumaan aktiivisesti väärinkäytöksiin. Työmailta saadut havainnot tullaan tiedottamaan, kun valvontakäynnit on saatu suoritettua.

”Kaupunki on jo pitkään edellyttänyt sopimuskumppaneiltaan vastuullisuutta. Asiakirjojen ja toiminnan tulee olla kunnossa ennen sopimuksen tekemistä, ja niitä on päivitettävä myös rakennusaikana. Ennakkovalvonnan keinot eivät kuitenkaan sinällään ole aukottomia, ja tulemmekin tekemään yhdessä Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden kanssa pistokokeita omille työmaillemme kesän ja syksyn aikana, kun koronatilanne sen suinkin sallii. Mikäli väärinkäytöksiä tai esimerkiksi työturvallisuuden puutteita ilmenee, reagoimme niihin vakavasti ja tarkastelemme myös omat prosessimme vastaavien tilanteiden estämiseksi jatkossa”, kertoo asuntotuotannon yksikön päällikkö Merja Rukko.

Harmaa talous muuttaa muotoaan, uhreina ulkomaalaiset työntekijät

Harmaan talouden kitkeminen on kaikkien rakennusalalla toimivien yhteinen asia. Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto ovat osallistuneet myös kampanjan valmistelutyöhön, ja Rakennusteollisuus on jakanut jäsenyrityksilleen tietoja harmaan talouden uusista ilmenemismuodoista ja keinoja niiden torjumiseksi.

”On rakennuttajien, rakennusyritysten, työntekijöiden ja koko yhteiskunnan etu, että alan urakoitsijat ovat vastuullisia ja kilpailu reilua. Rakennusteollisuus RT on laatinut alalle eettisen ohjeistuksen ja yhteiset periaatteet, joita jäsenyritykset ovat sitoutuneet noudattamaan. Yksi rakennusalan keskeinen haaste on alaurakoitsijoiden ja näiden työntekijöiden vaihtuvuus projekteittain. Sen vuoksi koulutusta ja toimintatapoja tulee päivittää säännöllisesti.” kertoo Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piirin aluejohtaja Diana Råman.

Rakennusliiton huolenaiheena on alalle pesiytyneet yritykset, joiden tarkoituksena on hakea pikavoittoja työntekijöiden ja laadun kustannuksella. Rakennusalalla on lisättävä kiinnijäämisriskiä tehostetun valvonnan avulla.

Harmaan talouden uhreja ovat pääsääntöisesti ulkomaalaiset työntekijät, jotka eivät useinkaan saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, ylityökorvauksia ei makseta tai palkka jätetään pahimmillaan kokonaan maksamatta. Harmaa talous muuttaa jatkuvasti muotoaan – viime aikoina työmailla on tavattu EU:n ulkopuolista työvoimaa, joilta on puuttunut työlupa. Toinen lisääntyvä ulkomaalaisen työvoiman ryhmä koostuu niin kutsutuista pakkoyrittäjistä, jotka ovat erehdytetty toimimaan kevytyrittäjinä.

Harmaa talous käy myös asiakkaiden kukkarolle

Harmaa talous tarkoittaa lakisääteisten velvoitteiden eli verojen, eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksujen tai tullimaksujen välttämistä ja esimerkiksi erilaisten rekisteröitymis-, ilmoitus- ja maksuvelvoitteiden laiminlyöntiä. Siihen liittyy käytännössä myös muun muassa liiketoimintakiellon rikkomista, työsyrjintää ja luvattoman ulkomaalaisen työvoiman käyttöä. Harmaa talous vähentää rehellisten yritysten toiminta- ja työllistämismahdollisuuksia vääristämällä kilpailua, haittaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja rakennusalan tuottavuuden kehittymistä.

Harmaa talous heikentää lisäksi asiakkaiden oikeusturvaa, sillä velvoitteita välttävät toimijat eivät jätä työstään takuutodistusta. Myös rakentajan asiakkaat joutuvat siten maksumiehiksi. Lisäksi yhteiskunnalta jää saamatta verotuloja.

Talousrikollisuuden torjunta edellyttää läpinäkyvyyttä ja jalkautumista työmaille. Viime vuosien aikana harmaan talouden torjuntaan on otettu käyttöön monia uusia keinoja:

• Työntekijöiden kuvallinen, veronumerolla varustettu henkilökortti (valttikortti)
• Tilaajan ilmoitusvelvollisuus maksetuista urakkasummista
• Päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuus työmaalla työskentelevistä työntekijöistä
• Yhteisellä rakennustyömaalla pidettävä ajantasainen luettelo työmaalla työskentelevistä työntekijöistä
• Tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden laajentaminen
• Ennakkoilmoitus viranomaisille ja pääurakoitsijalle ulkomailta Suomeen lähetettävästä työvoimasta antavat alalle kaivattuja eväitä talousrikollisuuden torjuntaan. Keinovalikoimaan kuuluu myös rakennusalan käännetty arvonlisävero