Alueelliset kehitysnäkymät nostavat esiin arvoketjujen merkityksen

Koronapandemian merkitystä ei voi sivuuttaa vielä siinäkään vaiheessa, kun arvioidaan Keski-Suomen lähitulevaisuutta ja pandemian jälkeistä aikaa. Erityisesti palvelualoille pandemia on ollut raskas kantaa niin tulovirtojen ohenemisen kuin työvoiman tarpeen vähenemisen vuoksi. Toisaalta ikään kuin pakotettu digiloikka on myös vahvistanut monen alan kykyä selviytyä yhtä kiristyvässä kilpailussa.

 – Yritysten yhteenlasketut liikevaihdot laskivat Keski-Suomessa. Mutta siinä missä esimerkiksi matkailu kärsi, teknologiateollisuudessa oli kasvua. Vaikutukset olivat siis hyvin kaksijakoiset, johtava asiantuntija Päivi Hamarus Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.

Joka tapauksessa näyttää siltä, että koronalla on voimakkaat ja ehkä pysyvämmätkin vaikutukset ihmisten kulutuskäyttäytymiseen, mikä näyttäytyy esimerkiksi kivijalkakauppojen sekä kongressi -ja kokousmatkaamisen haasteina.  

Katse kohti koronan jälkeistä aikaa

Investointiodotuksissa näkymät ovat maltillisia, joskin jo jotkut päätetyt isot maakunnalliset yritysinvestoinnit piristävät koko seutua ja ovat edesauttamassa uutta nousua. Esimerkiksi Spinnovan puupohjaista tekstiilikuitua valmistavan tehtaan rakentaminen Jyväskylään on erittäin merkittävä askel kohti uudenlaista ajattelua.

Haasteena Keski-Suomessa on kuitenkin etenkin tekstiiliteollisuuden arvoketjujen katkeileminen, vaikka maakunta on tunnettu puukuidustaan ja siihen liittyvistä kokeiluistaan.

– Metsä- ja tekstiiliteollisuuden olisi löydettävä toisensa nykyistä paremmin, jotta maakunnan sisällä päästäisiin raaka-aineesta aina jalostettuun lopputuotteeseen saakka. Tarkoitan puukuidun jatkojalostamista kehräämisen, värjäämisen ja kutomisen kautta lopputuotteeksi, Hamarus valaisee.

Arvoketjujen katkeileminen on pois niin työllisyydestä kuin muustakin Keski-Suomea kasvattavasta lisäarvosta.

Toinen merkittävä pohdinnan paikka on se, millä tavoin koronan aikana otettua valtavaa digiloikkaa saadaan edelleen kehitettyä. Vaikka usein puhutaan, että digitalisaatio, robotiikka, tekoälyn kehitys, jne. vähentävät työpaikkoja, ne ovat edellytyksiä kilpailukyvyn säilymiselle.

– Yhtäältä ne voivat toki vähentää tai jopa kokonaan lopettaa tiettyjä työtehtäviä, mutta toisaalta ne ovat edellytyksiä yritysten kilpailukyvylle ja luovat itsessään uusia työtehtäviä sekä mahdollistavat yritysten kasvun ja lisätyöpaikat, Hamarus muistuttaa. 

ELY-keskuksen rooli rahoittajana

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen pandemiasta johtuvan yritysten poikkeusrahoituksen vuoksi, mutta myös normaalissa yritysrahoituksessa on ollut erittäin vilkasta.

 – Yritysrahoituksen voimakkaan kasvun taustalla on sitä, että yritykset haluavat reagoida poikkeuksellisen nopeisiin toimintaympäristön muutoksiin. Tässäkin pandemia on vaikuttamassa: kun kansainvälistymishankkeet ovat olleet nyt enemmän jäissä, on haluttu satsata esimerkiksi tuotantomenetelmien ja liiketoiminnan kehittämiseen. Juuri siihenhän ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet ovatkin hyvin osuvia, Hamarus päättää.

Lisätietoa

Löydät Keski-Suomen Alueelliset kehitysnäkymät I/2021 -raportin kokonaisuudessaan täältä: http://keskisuomi.info/julkaisut/alueelliset-kehitysnakymat/

Valtakunnalliset Alueelliset kehitysnäkymät-raportit löytyvät täältä. (tem.fi)

Alueelliset kehitysnäkymät on työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten näkemykset alueensa seutukuntien nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Keski-Suomen osio on tehty Keski-Suomen ELY-keskuksen, Keski-Suomen liiton ja seutujen asiantuntijoiden yhteistyönä. Alueelliset kehitysnäkymät -julkaisun pohjalta on laadittu Keski-Suomen oma Tulevaisuuskatsaus, joka on osa maakunnallista tulevaisuustyötä ja Keski-Suomen ELY-keskuksen keskeisiä ennakointituotoksia.