Miksi lakisääteinen sähkölaitteiden määräaikaistarkastus jää tekemättä?

Sähköturvallisuuslaki velvoittaa liikekiinteistön omistajaa tai haltijaa tekemään sähkölaitteiden määräaikaistarkastuksen kymmenen vuoden välein, mikäli pääsulake on yli 35 ampeeria. Tarkastuspakko ei koske asuinkiinteistöjä. Sähköturvallisuuslakiin perustuva tarkastuspakko on myös silloin voimassa, jos liikekiinteistölle tehdään yli 35 A:n muutostyö.  

Tarkastuksen voi tehdä ainoastaan Tukesin (Turvallisuus- ja Kemikaalivirasto) hyväksymä valtuutettu tarkastaja, jolle Tukes on asettanut tarkat osaamiskriteerit.

Tiedonpuute on syynä

Miksi määräaikaistarkastukset jäävät tekemättä?
- Kiinteistön omistajat eivät tiedä velvollisuudestaan tarkastuttaa kiinteistöjensä sähkölaitteiden turvallisuutta, sanoo toimitusjohtaja, sähköinsinööri Eero Riikonen Jomine Oy:stä.

Tiedon puute ei pelasta kiinteistönomistajaa tilanteessa, jossa kiinteistö palaa tai koituu henkilövahinkoja, varsinkin jos turman syyksi todetaan sähkölaitteet. Tai jos tarkastuksen on tehnyt kiinteistön edellinen omistaja, mutta kaikki dokumentit tästä puuttuvat. Silloin viranomainen voi tulkita, että määräaikaistarkastusta ei ole tehty.

Onnettomuuden sattuessa kiinteistönomistaja on pulassa, jos ei ole näyttää lakisääteisen määräaikaistarkastuksen asiakirjoja. Vakuutusyhtiöt tuskin korvaavat vahinkoja, joissa syynä on sähköturvallisuuslain laiminlyönti.

Kasvava ongelma

- Tällä hetkellä tarkastamattomia liikekiinteistöjä on varovasti arvioiden yli 100 000 kappaletta, sanoo sähköinsinööri Riikonen.
Tarkastusvelka kasvaa vuosittain. Joka vuosi tarkastetaan vähemmän, mitä pitäisi. Tilanne on jatkunut kymmeniä vuosia.

Määräaikaistarkastusten laiminlyönti alkaa olemaan jo yhteiskunnallinen turvallisuusriski. Tarkastamattomien kohteiden arvon voi olettaa olevan satoja miljoonia euroja.

Mitä tarkastetaan?

Tarkastuksen päätarkoitus on tarkastaa sähkölaitteiston sähköturvallisuutta.
- Määräaikaistarkastus alkaa sillä, että aivan ensimmäiseksi selvitetään, onko kiinteistö määräaikaistarkastuksen piirissä. Asuinkiinteistöt eivät yleensä kuulu tarkastuksen piiriin, poikkeuksena ne asuinkiinteistöt, joissa on liiketoimintaa. Yksityishenkilöiden omistamat liikekiinteistöt saattavat jäädä helposti tarkastamatta johtuen tietämättömyydestä. Näissä tapauksissa on selvitettävä, vastaako kiinteistön omistaja vai haltija lakisääteisestä määräaikaistarkastuksesta, sanoo sähköinsinööri Tommi Jakonen Jominelta.

Hän jatkaa, että seuraavaksi selvitetään dokumentaatio. Tallessa pitäisi olla sähköpiirustukset ja käyttöönottopöytäkirjat, asiakirjat myös mahdollisista muutostöistä, joita vuosien varrella on tehty liittyen sähkötöihin. Käyttöönottopöytäkirjoista, näkee onko sähkötyöt tehnyt ammattilainen.

Tämän jälkeen tutkitaan pääkeskuksen kunto, ensin silmämääräisesti ja sitten esimerkiksi tarkastetaan lämpökameralla liitoskohtien lämpeneminen. Myös liitosten kireys tarkastetaan.

Pääkeskuksen jälkeen tarkastetaan koko kiinteistön sähköasennukset.

- Olemme tehneet määräaikaistarkastuksia vuodesta 2016 lähtien Etelä-Suomen alueella Riihimäeltä käsin, joten kokemusta on kertynyt, sanovat yhtiökumppanukset Riikonen ja Jakonen.

Käyttötarkoituksen muutos ja tarkastus

Jos liikekiinteistön käyttötarkoitusta muutetaan, silloin pitää selvittää tarvitseeko muutos tarkastuttaa ja mitä vaatimuksia uusi käyttötarkoitus edellyttää. Yli 35 A:n muutokset täytyy varmennustarkastuttaa.

Jos esimerkiksi vanha teollisuushalli muutetaan palloiluhalliksi. On tehtävä asiaan kuluvat muutostyöt. Jos tilassa esimerkiksi liikkuu lapsia, eikä sähkökeskus ole lukitussa tilassa, voivat lapset altistua sähköiskun vaaralle.

Jos liikekiinteistössä tehdään esimerkiksi maalaamo, silloin tila voidaan luokitella räjähdysvaaralliseksi. Tällaisessa tilanteessa sähköasennuksille tulee uudet vaatimukset, jotka on täytettävä.

Kaikista tarkastuksista tehdään luonnollisesti raportit.

Dokumenttien säilytysvastuu

Jominen sähköinsinöörit haluavat korostaa, että määräaikaistarkastukset eivät saa olla pakkopulla tai välttämätön paha.

- On asiakkaan etu huolehtia määräaikaistarkastuksista ajallaan. Se turvaa yritystoimintaa ja eliminoi sähköturvallisuusriskejä. Tarkastuksen yhteydessä panostamme erityisesti kunnossapito-ohjeiden antamiseen kiinteistön haltijalle. Hänelle annetaan määräaikaistarkastuksesta raportti ja suosituksia sähkölaitteiston kunnossapitoon.

Myös sähkökaappiin tulee tarra tehdystä määräaikaistarkastuksesta. Tarkastusasiakirjojen säilytysvastuu on omistajalla tai haltijalla. Tarkastaja on velvollinen arkistoimaan dokumentit kymmenen vuotta.

- Tarkastusta voisi verrata auton katsastukseen. Autokin tutkitaan määräajoin, että se on ajokunnossa ja käyttäjälleen turvallinen, heittää Riikonen.

 

________________________info_________________________________

Määräaikaistarkastusvelvollisuus koskee muun muassa näitä rakennuksia:

• Teollisuushallit
• Koulut
• Kirkot
• Leirikeskukset
• Kauppakeskukset
• Liikekiinteistöt
• Maatilat
• Puutarhat/kasvihuoneet

Sähköturvallisuuslaki velvoittaa kiinteistön omistajaa tai haltijaa huolehtimaan sähkölaitteistojen kunnossapidosta.

Näitä asuinkäytössä olevia kiinteistöjä ei tarvitse määräaikaistarkastaa:

• Rivitalot
• Paritalot
• Omakotitalot

Lisätäietoja:

Jomine Oy
www.jomine.fi
puh: 050 5616708
toimitusjohtaja Eero Riikonen

Virmanojankatu 2,
VAR 44
11710 Riihimäki
eero.riikonen@jomine.fi
tommi.jakonen@jomine.fi