Suomen maatalousmuseo Sarka on Vuoden museo 2021

Vuoden museo -kiertopalkinto, Pekka Kauhasen suunnittelema Esko-veistos, myönnetään museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, ja museon toiminta on tuonut uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle. Palkinnon jakavat Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Suomen komitea ja Suomen museoliitto.

Vuoden museo -kilpailun finaalissa oli yhteensä kuusi museota. Päätöstensä tueksi palkintolautakunta vieraili finalistimuseoissa, tapasi niiden henkilökuntaa ja sidosryhmiä sekä teki taustaselvityksiä. Osa vierailuista tehtiin virtuaalisesti koronatilanteen takia.

Palkintolautakunta kuvaili seuraavasti Vuoden museoksi valittua Suomen maatalousmuseo Sarkaa.

”Museo tunnetaan mittavasta kokoelmaprojektista entisajan maataloustyövälineiden parissa. Hankkeen lopputuloksena on selkeä näyttely ja nykyaikaiset säilytystilat, jotka nostavat esineet arvoonsa. Kunnianhimoisen kokoelmatyön lisäksi museosta välittyy into yhdessä tekemiseen. Verrattain pieni henkilökunta ohjaa ja kannustaa muita museoita sekä tuottaa laadukkaita tapahtumia ja näyttelyjä. Sarka on kokoansa suurempi museo. Tehtäväkenttä maatalouden valtakunnallisena vastuumuseona on laaja, mutta museo selviää siitä erinomaisesti ja innovatiivisesti.”

Helsingin taidemuseo HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon Mieliala - Helsinki 1939-1945 -näyttelyn markkinoinnille Vuoden viestintäteko -tunnustus

Vuoden viestintäteko -palkinto jaetaan joka toinen vuosi onnistuneelle, positiivisesti erottuvalle viestintäteolle. Tänä vuonna Vuoden viestintäteko -palkinto myönnettiin Helsingin taidemuseo HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon Mieliala - Helsinki 1939-1945 -näyttelyn markkinoinnille.

”HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon ensimmäisen yhteisen näyttelyn markkinointi toimii erinomaisena esimerkkinä onnistuneesta näyttelyviestinnästä, joka jalkautuu museon seinien ulkopuolelle. Mieliala - Helsinki 1939-1945 -näyttelyn markkinointi onnistui tavoittamaan myös yleisöä, joka ei lähtökohtaisesti ole kiinnostunut museoista. Kampanja herätti kysymään: Mitä täällä tapahtuu? Perinteisten markkinointikanavien lisäksi kampanjaan kuului tempauksia, joissa museot ottivat haltuun kaupunkikuvan yllättävällä ja innovatiivisella tavalla”, kuvaili palkintolautakunta.

Museovirastolle erikoispalkinto

Lisäksi palkintolautakunta huomioi Erikoispalkinnolla Museoviraston, joka oli yksi Vuoden viestintäteko -kilpailun finalisteista. Erikoispalkinto on tunnustus, jonka raati voi halutessaan myöntää merkittävästä teosta museoalalla tai pitkäjänteisestä vaikuttamisesta museoalan kehittämiseksi.

”Museovirasto avasi joulukuussa 2020 yli 200 000 kuvakokoelmien kuvaa ja kokoelmaesineiden kuvaa korkearesoluutioisina avoimella CC BY -lisenssillä. Kyseessä on Suomen suurin painotasoisten aineistojen avaaminen vapaaseen käyttöön. Kuvat löysivät yleisönsä heti. Museoviraston kuvakokoelmien käyttö on lisääntynyt merkittävästi jo ensimmäisen puolen vuoden aikana. Kokoelmien avaaminen on merkittävä kulttuuri- ja museoteko myös kansainvälisessä mittakaavassa. Se tukee kulttuuriperinnön saavutettavuutta sekä avointa ja laajaa käyttöä, kun kaikki kiinnostuneet voivat tutustua kuviin ja hyödyntää niitä omalla tavallaan”, kuvaili raati. 

Haltia Shop on Vuoden museokauppa

Tänä vuonna palkittiin ensimmäistä kertaa Vuoden museokauppa. Neljän finalistin joukosta voittajaksi valittiin Haltia Shop. Valinnasta vastasi kilpailua varten nimitetty, vuosittain vaihtuva lautakunta, johon kuuluu museoalan edustajien lisäksi kaupan alan toimijoita.

Valinnan perusteina oli muun muassa myynnin kasvu, toimiva verkkokauppa ja kohteeseen sopiva esillepano.

”Haltia Shopin tyylikäs sisustus ja tuotteiden esillepanot jatkavat museon teemaa ja kauppa saa aikaan vau-elämyksen. Tuotevalikoimaltaan Haltia Shop on tulevaisuuden elämyksellinen museokauppa. Kestävä kehitys huomioidaan myymälän toiminnassa ja siihen liittyviä ratkaisuja haetaan ennakoiden. Verkkokaupan avulla kauppa on laajentanut kävijäkuntaansa koko Suomeen ja saavuttanut koronatilanteesta huolimatta hyvät myyntiluvut.

Haltia Shopin uusittu sijainti, verkkokaupan avaaminen ja maksullinen markkinointi kertovat toimivasta yhteistyöstä museon sisällä sekä museon halusta kasvattaa kaupan myyntiä”, palkintolautakunta perusteli valintaansa.

Museokortin erikoispalkinto myönnettiin Hotelli- ja ravintolamuseolle

Museokortin erikoispalkinnon perusteena oli Museokortin omistajien huomioiminen koronan aiheuttamana poikkeusaikana, museon proaktiivinen ote ja yhteistyöhalukkuus Museokortti-tiimin kanssa. Palkinto on Museokortti-tiimin myöntämä huomionosoitus erityisen onnistuneesta Museokortti-työstä.

---

Liite: Perustelut voittajien valinnalle

VUODEN MUSEO 2021: Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa

Suomen maatalousmuseo Sarka tunnetaan mittavasta kokoelmaprojektista entisajan maataloustyövälineiden parissa. Hankkeen lopputuloksena on selkeä näyttely ja nykyaikaiset säilytystilat, jotka nostavat esineet arvoonsa.

Kunnianhimoisen kokoelmatyön lisäksi museosta välittyy into yhdessä tekemiseen. Verrattain pieni henkilökunta ohjaa ja kannustaa muita museoita sekä tuottaa laadukkaita tapahtumia ja näyttelyjä. Viime vuosina museon toiminta on laajentunut kattamaan myös maatalouden ”lopputuotteen” eli ruoan, mikä sopii museon profiiliin hyvin. Museo tarttuu aktiivisesti ajankohtaisiin ilmiöihin: näyttelyissä on pureuduttu muun muassa ilmastonmuutokseen. Museo jakaa myös vuosittain Kulttuurikuokka-palkinnon maataloutta positiivisesti esiin tuoneille henkilöille ja tahoille.

Sarka on alueellisesti ja valtakunnallisesti tärkeä toimija, joka tuo ihmiset yhteen. Edes museon hiukan haastava sijainti ei ole este museon oivaltavalle pedagogiselle toiminnalle, sillä museon virtuaaliopastukset tavoittavat koko Suomen.

Sarka on kokoansa suurempi museo. Tehtäväkenttä maatalouden valtakunnallisena vastuumuseona on laaja, mutta museo selviää siitä erinomaisesti ja innovatiivisesti.  

VUODEN VIESTINTÄTEKO 2021: HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon Mieliala - Helsinki 1939-1945 -näyttelyn markkinointi

HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon ensimmäisen yhteisen näyttelyn markkinointi toimii erinomaisena esimerkkinä onnistuneesta näyttelyviestinnästä, joka jalkautuu museon seinien ulkopuolelle. Mieliala - Helsinki 1939-1945 -näyttelyn markkinointi onnistui tavoittamaan myös yleisöä, joka ei lähtökohtaisesti ole kiinnostunut museoista. Kampanja herätti kysymään: Mitä täällä tapahtuu?

Perinteisten markkinointikanavien lisäksi kampanjaan kuului tempauksia, joissa museot ottivat haltuun kaupunkikuvan yllättävällä ja innovatiivisella tavalla. Esimerkiksi Kolmen sepän patsaan piilottaminen laatikkoon kuvaamaan taideteosten evakuoimista herätti helsinkiläiset pohtimaan sota-ajan merkityksiä. Markkinointikampanjan aikana museoista tuli osa kaupunkikuvaa.

Museot reagoivat nopeasti myös ajankohtaiseen koronatilanteeseen. Kun näyttelyt suljettiin, keskittyivät museot tallentamaan korona-ajan mielialoja verkossa. Kirjalliset mielialaraportit liitettiin Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin. Näyttelyn teemoja tuotiin esiin lisäksi korkeatasoisessa podcast-sarjassa, joka tarkasteli korona-ajan ja sota-ajan mielialoja.

VUODEN ERIKOISPALKINTO 2021: Museoviraston korkearesoluutiokuvien avaaminen vapaaseen käyttöön

Museovirasto avasi joulukuussa 2020 yli 200 000 kuvakokoelmien kuvaa ja kokoelmaesineiden kuvaa korkearesoluutioisina avoimella CC BY -lisenssillä. Kyseessä on Suomen suurin painotasoisten aineistojen avaaminen vapaaseen käyttöön.

Kuvat löysivät yleisönsä heti. Museoviraston kuvakokoelmien käyttö on lisääntynyt merkittävästi jo ensimmäisen puolen vuoden aikana. Museoviraston vapaasti saatavilla olevia kuvia käytetään ja jaetaan ahkerasti useissa some-kanavissa ja erilaisissa keskusteluryhmissä. Lisäksi lehdistö on tehnyt runsaasti kuvakertomuksia, joissa käsitellään oman lähialueen historiaa.

Kokoelmien avaaminen on merkittävä kulttuuri- ja museoteko myös kansainvälisessä mittakaavassa. Se tukee kulttuuriperinnön saavutettavuutta sekä avointa ja laajaa käyttöä, kun kaikki kiinnostuneet voivat tutustua kuviin ja hyödyntää niitä omalla tavallaan. Myös tutkimukselle uudistus tuo merkittäviä etuja sekä mahdollistaa samalla entistä laajemman osallistavan toiminnan. Kuvien avaaminen tuo uusia käyttäjiä myös Finna-palvelulle, mikä hyödyttää koko kulttuuriperintöalaa.

VUODEN MUSEOKAUPPA 2021: Haltia Shop, Espoo

Haltia Shopin tyylikäs sisustus ja tuotteiden esillepanot jatkavat museon teemaa ja kauppa saa aikaan vau-elämyksen. Tuotevalikoimaltaan Haltia Shop on tulevaisuuden elämyksellinen museokauppa. Yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa tuotetut aineettomat palvelut tarjoavat laajan valikoiman ainutlaatuisia luontoelämyksiä. Kestävä kehitys huomioidaan myymälän toiminnassa ja siihen liittyviä ratkaisuja haetaan ennakoiden.

Vuoden 2018 uudistuksessa kauppa siirrettiin keskeiselle paikalle, johon museovieras löytää helposti. Verkkokaupan avulla kauppa on laajentanut kävijäkuntaansa koko Suomeen ja saavuttanut koronatilanteesta huolimatta hyvät myyntiluvut. Museon

vuosikellossa kauppa on tärkeä osa, joka huomioidaan säännöllisesti luontokeskuksen verkkoviestinnässä. Suosikkituotteiden myyntiä on kasvatettu maksullisella sosiaalisen median markkinoinnilla.

Haltia Shopin uusittu sijainti, verkkokaupan avaaminen ja maksullinen markkinointi kertovat toimivasta yhteistyöstä museon sisällä sekä museon halusta kasvattaa kaupan myyntiä.

MUSEOKORTIN ERIKOISPALKINTO: Hotelli- ja ravintolamuseo, Helsinki

Vuoden 2021 Museokortin erikoispalkinnon perusteena on Museokortin omistajien huomioiminen koronaviruksen aiheuttamana poikkeusaikana, museon proaktiivinen ote sekä yhteistyöhalukkuus Museokortti-tiimin suuntaan.

Korona-aikana Hotelli- ja ravintolamuseo tarjosi Museokortin omistajille mahdollisuuden osallistua maksullisiin etäopastuksiin. Samalla museo sai kävijätuloja, vaikka näyttelytilat olivat kiinni koronatilanteen takia. Museon aktiivisen yhteydenpidon ansiosta kehitettiin virtuaalisten Museokortti-klubien konsepti. Niiden avulla myös muiden museoiden oli mahdollista saada kävijätuloja.

Museokortti-klubit tarjosivat museoille kaivatun tulonlähteen, ja ne toivat Museokortin omistajille mahdollisuuden hyödyntää voimassa olevaa Museokorttia mielekkäiden ja taitavasti toteutettujen sisältöjen parissa.