Helsingin keskustan ravintolat säilyttivät asemansa koronapandemiasta huolimatta

Ravintoloiden osuus lauantaisin palvelevista liikkeistä on noussut huolimatta siitä, että niiden kappalemäärä on vähentynyt. Ravintoloiden määrä on Helsingissä viimeistä kolmea vuotta tarkasteltaessa vähentynyt vain hieman. Viimeisen vuoden aikana määrä on laskenut 14 kappaleella. Ravintolat ovat säilyttäneet asemansa hyvin myös kaupunkikeskustoissa yleisesti.

Myymälöiden määrä on vähentynyt tutkimuksen mukaan jo ennen koronarajoituksia eli viimeisen kolmen vuoden ajan. Kivijalkakauppojen haasteena on jo pitkään jatkunut kaupan murros, kuten kiristynyt kansainvälinen kilpailu, erityisesti verkkokaupassa, sekä kuluttajakäyttämisen muutos.

Kaupan toimialoja tarkasteltaessa löytyy kuitenkin myös kasvua, sillä kauneus- ja hyvinvointipalvelut ovat lisääntyivät 23 toimipaikalla viimeisen vuoden aikana. Toimialoista muotikauppa ja asusteet ovat kärsineet viime vuonna eniten, sillä alan liikkeitä oli 30 vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Kaikista Helsingin keskustan liiketiloista vähittäiskaupan ja ravintoloiden osuus oli tänä vuonna 58,1. Lauantaisin palvelevista liikkeistä 36,8 % oli ravintoloita ja kahviloita.

Osana elinvoimalaskentaa selvitettiin myös Helsingin keskustan kauppa- ja palveluliikkeiden verkkokauppa ja verkkopalvelut toimialoittain. Keskustan kaupoista verkkokauppa löytyi peräti 67,8 prosentilta ja ravintoloiltakin 60,4 prosentilta. Eniten verkkokauppoja löytyi tavarataloilta, hypermarketeilta ja päivittäistavarakaupoilta.

Laskennan aikaan Helsingin keskustassa oli remontissa 124 liiketilaa, mikä kertoo siitä, että kiinteistönomistajat investoivat keskustaan ja että tiloihin on kiinnostuneita tulijoita. Tyhjien liiketilojen määrä on puolestaan pysynyt lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna.

Uudistuva ydinkeskusta

Helsingin keskustan alueella on parhaillaan käynnissä useita valmistuessaan elinvoimaa kasvattavia hankkeita. Esimerkiksi Uusi Ylioppilastalo ja entinen hotelli Seurahuone ovat muuttumassa uudeksi viiden tähden hotelliksi. Päärautatieasemalla puolestaan avasi juuri ovensa Scandic Grand Central Helsinki.

”Helsingin keskusta tulee säilyttämään paikkansa, kunhan ydinkeskusta mukautuu ja tarjoaa syitä tulla juuri keskustaan. Esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtumatarjonnalla on mahdollisuus kasvattaa keskustan vetovoimaa merkittävästi. Myös erikoiskaupat voivat pärjätä palvelulla ja tarjoamalla sellaisia elämyksiä, joita verkossa ei voi kokea. Kaupungille on tärkeää aidosti ja oikeasti miettiä yhdessä keskustan eri toimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa, mistä keskustan vetovoima syntyy”, kertoo Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva.

Eteläsatama on yksi alueista, jota kulttuuri ja tapahtumat elävöittävät jo tulevana kesänä Kasarmitorin kesäterassin ja alueen kesäkatujen sekä Helsinki Biennaalin myötä. Pidemmän aikavälin hankkeita alueella ovat muun muassa arkkitehtuuri- ja designmuseo ja Makasiinirannan uudistuminen.

Tiedot perustuvat 32 kaupungin vuosittaiseen elinvoimalaskentaan, joka on Elävät Kaupunkikeskustat ry:n kehittämä menetelmä. Sen avulla seurataan elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden osuus sekä tyhjien liiketilojen osuus. Elinvoimaluvussa jakauma suhteutetaan asukasmäärään. Laskenta on tehty ennen 12.5.2021, joten sen jälkeisiä muutoksia ei ole huomioitu tuloksissa.

Lisätietoja:

Minna Maarttola
Kehityspäällikkö
Helsingin kaupunginkanslia
050 36 95 078, minna.maarttola(at)hel.fi

Helsingin elinvoimalaskelman tulokset 2021
Elävät Kaupunkikeskustat ry

Anna Kanervirta
Viestintäasiantuntija
Helsingin kaupunginkanslia
040 18 66 583, anna.kanervirta(at)hel.fi