Jyväskylän yliopisto

Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ylläpitävät luustoa ja mahdollistavat tehokkaan luuliikunnan myös vanhetessa

Jaa
Säännöllinen, intensiivinen liikunta ylläpitää terveen luun mukautumiskykyä ja vastustaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä. Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ovat tärkeitä myös erityisen haurasluisten iäkkäiden henkilöiden, kuten lonkkamurtumapotilaiden luuston kunnon ylläpysymiselle. Tulokset selviävät Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Tuuli Suominen. Kuva: K-S Foto
Tuuli Suominen. Kuva: K-S Foto

Väitöstutkimus osoitti, että tehostetulla voima- ja iskutyyppisellä harjoittelulla voidaan vahvistaa keski-ikäisten ja iäkkäiden pikajuoksijamiesten luun lujuusominaisuuksia jo varsin lyhyen harjoittelujakson jälkeen. Säännöllisen voima- ja pikajuoksuharjoittelun jatkaminen oli yhteydessä luuston ominaisuuksien ylläpysymiseen tai jopa paranemiseen 10 vuoden seurannan aikana. Harjoittelua vähentäneillä tai harjoittelun lopettaneilla urheilijoilla luuston ominaisuudet heikkenivät.

- Tutkimus haastaa näkemyksen, ettei liikunnan avulla voida vahvistaa jo valmiiksi hyväkuntoista, vanhenevaa luuta. Päinvastoin, liikunnallinen elämäntapa voi ylläpitää luuston mukautumiskykyä ja vastustaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä, väitöskirjatutkija Tuuli Suominen sanoo.

Fyysinen aktiivisuus ja erityisesti intensiivinen luuliikunta, kuten suuritehoinen voima- ja iskutyyppinenharjoittelu vähenevät usein ikääntymisen myötä. Osa ikääntymiseen liittyvästä luuston heikkenemisestä selittyy todennäköisesti luuston kuormittamattomuudella.

- Myös alentunut toimintakyky ja heikko lihasvoima voivat estää luiden tehokkaan kuormittamisen, jolloin liikunnan luustovaikutukset voivat jäädä vaatimattomiksi, kertoo Suominen.

Vanhenevan luuston mukautumiskyvystä suuritehoiseen liikuntaan ei vielä tarpeeksi tietoa

Aiemmat tutkimukset ovat kohdistuneet pääosin toimintakyvyn ja luun terveyden keskivertoa edustavaan väestönosaan. Fyysisen aktiivisuuden, toimintakyvyn ja luun terveyden kirjo on vanhetessa kuitenkin suuri.

- Vanhenevan luuston mukautumiskyvystä suuritehoiseen liikuntaan ei ole vielä tarpeeksi tietoa. Toistaiseksi ei ole tutkittu, voidaanko liikunnan avulla ylläpitää tai kehittää erityisen haurasluisten ja heikkokuntoisten iäkkäiden henkilöiden, kuten lonkkamurtumapotilaiden luuston ominaisuuksia, Suominen sanoo. 

Liikkumiskyvyn palautumiseen tähdännyt kotikuntoutus ei kyennyt estämään tai hidastamaan lonkkamurtuman jälkeistä luuston heikkenemistä. Vaikka liikkumiskyky parani, harjoitusohjelman intensiteetti ei todennäköisesti luuston kannalta riittävä, eivätkä harjoitteet kuormittaneet luuta riittävän kohdennetusti. Hyvä toimintakyky ja suurempi lihasmassa ennustivat kuitenkin luuston vähäisempää heikkenemistä vuoden seurannan aikana.

Luut ja lihakset toimivat tiiviissä yhteistyössä, ja suurin luustoon kohdistuva kuormitus tuleekin lihaksista. Iskutyyppisen harjoittelun ohella erityisesti voimaharjoittelun hyödyt korostuivat tässä tutkimuksessa. Säännöllisellä voima- ja tehoharjoittelulla voidaan edesauttaa paitsi lihasten myös luuston kunnon ylläpysymistä, ja oikein toteutettuna se on suositeltavaa kaiken ikäisille ja toimintakyvyltään erilaisille henkilöille. Lihasvoima ja voimantuottoteho ovat tärkeitä myös kaatumisten ja niihin liittyvien murtumien, kuten lonkkamurtumien ehkäisyssä.

- Vaikka erityisen heikkokuntoisten ja haurasluisten iäkkäiden henkilöiden luuston vahvistaminen liikunnan avuilla onkin epävarmaa, toimintakyvyn ja lihasten kunnon vahvistamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota luustonäkökulmaa unohtamatta. Toimintakyvyn ja lihasvoiman lisääntyminen voi olla ensiaskel liikunnan mahdollisten luustohyötyjen saavuttamisessa myös heikompikuntoisilla, Suominen sanoo.

Väitöstutkimus hyödynsi Jyväskylän yliopiston kahden laajemman tutkimushankkeen aineistoja: Athlete Aging Study (Athlas) ja Promoting Mobility After Hip Fracture (ProMo). Athlas-tutkimukseen osallistui 40–85-vuotiaita, pitkään harjoitelleita pikajuoksijamiehiä. Tutkimus sisälsi 20 viikon satunnaistetun, kontrolloidun harjoittelututkimuksen ja 10-vuotisseurannan. ProMo oli vuoden mittainen satunnaistettu, kontrolloitu kotikuntoutustutkimus, johon osallistui 81 lonkkamurtuman vuoksi äskettäin leikattua, yli 60-vuotiasta miestä ja naista.

Lonkkamurtumapotilaiden kotikuntoutusohjelma sisälsi vastuskuminauhoin toteutettua voimaharjoittelua, tasapainoharjoittelua ja toiminnallisia harjoitteita, kuten kävelyä ja portaiden nousua. Urheilijoiden harjoitteluohjelma puolestaan koostui pikajuoksun lajiharjoittelusta sekä maksimaalisesta ja räjähtävästä voima- ja hyppelyharjoittelusta. Sääriluun poikkileikkausgeometriaa, tiheyttä ja laskennallista lujuutta selvitettiin tietokonetomografian (pQCT) avulla.

Tuuli Suomisen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan "Adaptive Responses of Aging Bone to Physical Exercise: Masters Athletes and Patients with Hip Fracture as a Research Model" tarkastustilaisuus pidetään 18.6.2021 klo 12 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-suominen-180621.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Toni Rikkonen (Itäsuomen yliopisto) ja kustoksena professori Sarianna Sipilä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen. Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset kysymyksensä kustokselle, p. +358408053593.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 390, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8676-6 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8676-6

Tuuli Suominen kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta vuonna 2000 ja valmistui liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2008. Tämän jälkeen Suominen on toiminut päätoimisena tanssinopettajana, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusavustajana ja väitöskirjatutkijana.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuuli Suominen LitM, liikuntatieteellinen tiedekunta, tuuli.suominen@jyu.fi, +358408054857

Kuvat

Tuuli Suominen. Kuva: K-S Foto
Tuuli Suominen. Kuva: K-S Foto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote

Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye