Leiriläiselle annetaan pääasiassa rahaa – tyypillinen summa on alle 50 euroa
Rippikoulun tai Prometheus-leirin käyneelle annetaan yleisemmin lahjaksi rahaa. Danske Bankin teettämän kyselyn mukaan tänä vuonna juhliin osallistuvista 56 prosenttia aikoo antaa rahalahjan. Noin kolmanneksen lahja tulee olemaan muuta kuin rahaa ja 12 prosenttia ei osannut sanoa, millaisen lahjan antaa
Noin viidennes vastaajista on sitä mieltä, että rahalahjat ovat liian suuria.
”Raha lahjana herättää tunteita, vaikka sitä pidetään samaan aikaan persoonattomana ja tunteettomanakin lahjana. Rahana annettu lahja aiheuttaa kuitenkin yleensä vähiten hyvinvointitappiota, kun lahjaksi ei osteta jotain, mitä lahjan saaja ei arvosta edes tuotteen myyntihinnan verran. Mitä huonommin lahjan saajan tuntee, sitä suurempi on epäonnistumisen riski tavaralahjoissa”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Suurimmat lahjat juhlien sankarit saavat tutkimuksen mukaan omilta vanhemmiltaan, sillä omalle lapselle annetaan keskimäärin yli 200 euroa. Lapsenlapselle annetaan keskimäärin 140 euroa, sukulaislapselle 60 euroa ja tuttavaperheen lapselle 50 euroa.
”Rahalahjojen suuruus jakaa vastaajia jonkin verran. Viidenneksen mielestä annettavat lahjat ovat liian suuria, mutta 43 prosenttia ei pidä niitä liian suurina. 36 prosenttia ei osaa sanoa.”
Rahat saa käyttää vapaasti
Tutkimuksen mukaan lahjanantajat toivovat, että rahaa käytetään vapaasti. Noin puolet toivoo, että raha käytettäisiin johonkin isompaan hankintaan, viidennes säästämiseen ja 40 prosenttia ei halua puuttua rahojen käyttöön. Epäsuosituin vaihtoehto on rahan käyttäminen huvitteluun, johon toivoisi rahojen menevän viisi prosenttia lahjanantajista.
Lahjansaajan vanhemmat eivät myöskään halua tarkkaan määrittää mihin rahat käytetään. Vanhemmista neljä prosenttia kertoo päättävänsä mihin lahjarahat käytetään. Kolmannes kertoo keskustelevansa lapsen kanssa, mikä osuus lahjarahoista voidaan käyttää huvitteluun. 37 prosenttia taas sanoo, että ei aio puuttua rahojen käyttöön.
”Kaikki eivät tietenkään saa rippukoulun tai Prometheus-leirin jälkeen suuria rahalahjoja. Tyypillistä kuitenkin voi olla, että se on lapselle ensimmäisen isompi rahasumma. Silloin voi olla hyvä keskustella, miten iso rahasumma kannattaa käyttää, vaikka todennäköisesti lahjansaaja tietää sen itse parhaiten. Henkilökohtaisesti ajattelen, että myös huvittelu voi olla oikein hyvä käyttökohde rahoille”, Appelqvist sanoo.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksen on toteuttanut Danske Bankin toimeksiannosta YouGov. Kyselyyn vastasi 26.-28. toukokuuta 1008 suomalaista.
Yhteyshenkilöt
Lehdistöpäällikkö Josi Tikkanen, 050 32 69 701, josi.tikkanen@danskebank.fi
Tietoja julkaisijasta
Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi
Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Olemme yli 145 vuoden ajan auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa. Tarjoamme henkilö-, yritys- ja instituutioasiakkaille pankkipalveluiden lisäksi henki- ja eläkevakuutuksia, varainhoitoa, kiinteistönvälitys- ja leasing-palveluita.
Haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa kaikille sidosryhmillemme - asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme – ja tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, joka auttaa tekemään taloudellisista päätöksistä ja arjen pankkiasioinnista helppoa.
Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. www.danskebank.com
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Tutkimus: Ympäristöasiat eivät paina vaakakupissa asuntokaupoilla entiseen malliin28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset ovat kiinnostuneempia putkiremonteista kuin energiatehokkuutta lisäävistä parannuksista. Vain vajaa puolet suomalaisista kokee ympäristövaikutukset melko tärkeiksi valitessaan asuntoa.
Tutkimus: Asuntolainan määrä on hämärän peitossa joka kymmenennelle suomalaiselle22.4.2025 09:29:02 EEST | Tiedote
Danske Bankin Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimuksen mukaan naimisissa olevat ja sinkut tietävät kotitaloutensa kuukausitulot avopareja paremmin. Iäkkäämmät vastaajat olivat perillä raha-asioistaan nuoria vastaajia paremmin.
Asumisen kustannukset huolettavat suomalaisia: “Huoli on jäänyt päälle”10.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksen mukaan korkojen nousu ei huoleta suomalaisia enää samalla tavalla kuin kaksi vuotta sitten. Nousevista koroista on huolissaan nyt joka viides suomalainen.
Asuntolainojen hakeminen vilkastui selvästi3.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Danske Bankin saamien asuntolainahakemusten määrä on noussut 13 prosenttia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
Joka neljännellä suomalaisella ei ole lainkaan säästöjä: ”Elinkustannuskriisi on syönyt monen taloudelliset puskurit”1.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Danske Bankin Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimuksen mukaan erityisesti naisilta puuttuu taloudellinen puskuri. Noin kolmasosalla suomalaisista naisista ei ole lainkaan säästöjä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme