Kirjallisuusterapia auttaa eronneita katsomaan ydinperheideaalin ulkopuolelle

Tapioharjun tapaustutkimus osoitti kirjallisuusterapeuttisen intervention ja luovan kirjoittamisen tarjonneen tutkimukseen osallistuneille eronneille naisille välineitä käsitellä ja muodostaa uudelleen esimerkiksi ydinperheeseen liittämiään merkityksiä. Tutkimusaineistona käytettiin etenkin interventioprosessin eri vaiheissa tuotettuja metaforakirjoituksia.

Alussa oli ydinperheen mallitarina

”Vaikka ryhmät olivat eroryhmiä, kumpusivat ensimmäiset metaforat ’minun perheestäni’ vahvasti perinteisestä ydinperheen käsityksestä. Tämä tuotti jonkinasteista säröä, koska he kaikki olivat eronneita. Tuo särö oli ensimmäinen häiriötekijä ja se laittoi prosessin käyntiin”, Tapioharju kertoo interventioprosessista.

Jo seuraavissa perheen metaforissa, jotka kirjoitettiin prosessin puolessa välissä, oli tapahtunut selvää muutosta. Suurin muutos tapahtui kirjoittajan suhteessa perheeseen ja niihin repertuaareihin, joista metaforat ammensivat. Kirjoittajan positio oli jo hiukan enemmän ulkopuolisen pohtijan ja metafora saattoi sulkea sisäänsä rinnakkain varsin vastakohtaisetkin tarinamallit.

”Metaforatyöskentely ja muut kirjoitetut harjoitukset toivat myös luovaa häiriötä niille kirjoittajille, jotka aluksi tuottivat tiukan ulkoistavaa diskurssia selvitäkseen ihanteensa ja eletyn elämänsä tuottamasta ristiriidasta”, Tapioharju toteaa.

Kuvitellusta ideaaliperheestä elettyyn perheeseen – ja luontoon

Prosessin myötä perhettä kuvaavat metaforat muuttuivat myös sisällöllisesti. Metaforat alkoivat puhua monimuotoisemmasta perheestä, eikä perhe näyttäytynyt enää ainoastaan perinteisenä kahden aikuisen ja lasten ydinperheenä. Perheestä tuli metaforissa myös osa luontoa, joka näkyy myös Tapioharjun väitöskirjatyön nimessä: Perheeni on kotiinpalaavat muuttolinnut.

Kirjallisuusterapia on Suomessa uusi tulokas

Tapioharjun väitöstutkimus on Suomessa ensimmäinen terveiden aikuisten kirjallisuusterapiaa tarkasteleva väitös. Kirjallisuusterapiasta on tehty ainoastaan neljä aiempaa väitöstyötä Suomessa, eikä terapiamuoto ole tällä hetkellä Suomessa akateeminen oppiaine, toisin kuin musiikkiterapia.

”Kirjallisuusterapia ei ole psykoterapiaa, mutta se on väline psykoterapeuttiselle prosessille. Tämä näkyy myös omassa väitöstyössäni, jossa terapeuttista muutosta tarkastellaan kielenkäytön säännönmukaisuuksissa tapahtuvina hienovaraisina muutoksina, eikä yksilön mielensisäisinä prosesseina”, perheterapeuttina, kirjallisuusterapeuttina ja työnohjaajana toimiva Tapioharju kertoo.

Tapioharjun tutkimuksessa kirjallisuusterapia kehitti osallistujien itsehavainnointia. Tutkitun intervention edetessä kaikki kirjoittajat siirtyivät teksteissään objektipositiosta kohti havaitsijapositiota ja he alkoivat käydä dialogia itsensä ja ympäristön kanssa. Leikkija fantasia saivat tilaa, kun jähmettyneiden kehien tuottama tosikkomaisuus, ulkokohtaisuus ja kyynisyys vähenivät.

FT Taru Tapioharjun psykologian väitöskirjan "Perheeni on kotiin palaavat muuttolinnut” - Metaforat ja itsehavainnoinnin kehitys eronneiden kirjallisuusterapiassa – diskurssianalyyttinen ja narratiivinen tutkimus" tarkastustilaisuus järjestetään verkkovälitteisesti perjantaina 20.8. kello 12 alkaen.

Vastaväittäjänä toimii FT, dosentti Elina Weiste (Työterveyslaitos) ja kustoksena professori Juha Holma (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi, sitä voi seurata osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-tapioharju-200821.

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8785-5

Lisätietoja:

Taru Tapioharju, taru.tapioharju@gmail.com, puh. 040 756 2780

Taru Tapioharju valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1984, pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede ja teki lisensiaatin työnsä kotimaisesta kirjallisuudesta vuonna 1988. Tämän jälkeen Tapioharju on suorittanut kirjastonhoitajan tutkinnon ja toiminut Vantaan ja Espoon kirjastoissa osastonjohtajana ja sivukirjastonjohtajana sekä vuosituhannen alussa Lieksan kaupungin kirjastotoimenjohtajana sekä Kangasalan kunnan kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtajana.

Vuonna 2010 Tapioharju väitteli filosofian tohtoriksi Tampereen yliopistosta, aiheenaan Suomen kirjallisuus. Hän on lisäksi suorittanut kirjallisuusterapeutin ohjaajan koulutuksen sekä työnohjaajan ja perheterapeutin tutkinnot ja toimii nykyään perheterapeuttina, kirjallisuusterapeuttina ja työnohjaajana.