
Amnesty ja Ihmisoikeusliitto: Suomen perusturvan taso on liian alhainen
Tervetuloa Ihmisoikeusliiton ja Amnestyn perusturvaraportin virtuaaliseen julkaisutilanteeseen 30.8. Paikalla muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sekä köyhyyttä kokeneita.
Perusturvan taso ei takaa riittävää toimeentuloa sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista Suomessa. Asia selviää Ihmisoikeusliiton ja Amnestyn raportissa ”Elän jatkuvassa kriisitilanteessa ja hädässä” – riittämätön perusturva Suomessa. Tuore raportti perustuu kirjallisiin lähteisiin ja niitä täydentäviin haastatteluihin.
”Haastattelemamme ihmiset haaveilivat tavallisista asioista. Siitä että voisi ostaa leipää ja maitoa silloin, kun niitä tarvitsee, lapset saisivat harrastaa ikätovereidensa kanssa, eikä joutuisi murehtimaan, riittävätkö rahat reseptilääkkeisiin. Liian alhainen perusturva ei kuitenkaan mahdollista näitä asioita“, sanoo Amnestyn asiantuntija Mariko Sato.
Perusturvan pitäisi nimensä mukaisesti olla turvaverkko, joka takaa kohtuullisen elintason heille, joiden toimeentulo ei ole muutoin riittävä. Perusturvaetuuksilla viitataan vähimmäistason työttömyysetuuksiin, perhe-etuuksiin, eläkkeisiin, sairausetuuksiin ja opintorahaan. Perusturvaa täydentävät asumis- ja toimeentulotuet.
Riittämättömät perusturvaetuudet tai esteet niiden saatavuudessa ovat pakottaneet yhä useammat turvautumaan toimeentulotukeen, jonka tarkoitus on olla väliaikainen ja viimesijainen etuus yllättävien tai erityisten tilanteiden varalle. Siitä on kuitenkin tullut pysyvä osa monien toimeentuloa.
“Nämä huolenaiheet eivät ole uusia. Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat toistuvasti kehottaneet Suomea takaamaan riittävän perusturvan tason erityisesti lapsiperheille, terveysongelmien kanssa eläville, työttömyyttä kokeville ja iäkkäille henkilöille”, sanoo Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula.
Ihmisoikeudet sosiaaliturvauudistuksen ytimeen
Sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisia ongelmia voidaan korjata parhaillaan valmisteltavassa sosiaaliturvauudistuksessa. Amnesty ja Ihmisoikeusliitto vaativat hallitusta kehittämään järjestelmää ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti. Tämä edellyttää paitsi perusturvan riittävän tason turvaamista, niin myös asianmukaisen saatavuuden ja kattavuuden varmistamista.
Perusturvan tason nostaminen riittävälle tasolle ei kuitenkaan voi odottaa sosiaaliturvauudistuksen valmistumista. Suomen tulee nostaa perusturvan tasoa ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti välittömästi.
KUTSU RAPORTIN JULKAISUTILAISUUTEEN TIISTAINA 31.8.
Ihmisoikeusliitto ja Amnesty International Suomen osasto julkaisevat ”Elän jatkuvassa kriisitilanteessa ja hädässä” – riittämätön perusturva Suomessa -raportin tiistaina 31.8.2021 kello 9–10. Mediatilaisuudessa puheenvuoron pitävät sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula, Amnestyn asiantuntija Mariko Sato sekä EAPN-FIN – Suomen köyhyyden vastaisen verkoston kansalaistoimintaryhmästä Jaana Saikkonen ja Hani Forsell.
Julkaisutilaisuus pidetään Teams-alustalla. Osallistumislinkin saa ilmoittautumalla osoitteeseen: vilma.vuorio@amnesty.fi.
Lisätietoja:
Vilma Vuorio, viestinnän asiantuntija Amnesty
vilma.vuorio@amnesty.fi, +358 40 833 1532
Reetta Helander,viestintäpäällikkö Ihmisoikeusliitto
reetta.helander@ihmisoikeusliitto.fi, +358 44 70 62 392
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.