Terveystarkastuksilla kiinni nuoren urheilijan terveysongelmiin

Valtakunnallisessa Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksessa rekisteröitiin seurassa urheilevien nuorten fyysisen aktiivisuuden määrä liikemittarilla, selvitettiin vammojen määrä kuluneen vuoden aikana ja tehtiin kattava urheilijan terveystarkastus laboratoriokokeineen. Edustettuina oli 10 suosituinta urheilulajia Suomessa.
Väitöskirjatutkimus pohjautuu TELS-tutkimukseen, jossa kuuden liikuntalääketieteen keskuksen lääkärit (liikuntalaaketiede.fi) tekivät perusteelliset terveystarkastukset 399 urheilijalle ja 177:lle seuratoimintaan osallistumattomalle nuorelle. Tarkastukseen kuului yleistutkimuksen lisäksi tuki- ja liikuntaelimistön (tule) tutkimus, jossa arvioitiin ryhtiä, liikkuvuutta ja liikehallintaa erilaisin staattisin ja dynaamisin testein. Lisäksi otettiin verikokeita ja sydänfilmi (EKG) sekä tehtiin keuhkojen toimintakoe. Fyysinen aktiivisuus mitattiin liikemittarin avulla.
Eri lääkärien tekemät tule-tutkimukset todettiin vertailukelpoisiksi ja toistettaviksi. Liikemittarilla mitattuna seuratoimintaan osallistuvista 14–17-vuotiaista nuorista 85 prosenttia ja seuratoimintaan osallistumattomista samanikäisistä nuorista 45 prosenttia liikkui liikuntasuositusten mukaisesti eli vähintään kohtuukuormitteisesti keskimäärin 60 minuuttia päivässä.
Seurassa urheilevat nuoret raportoivat kaksi kertaa todennäköisemmin äkillisen tai rasitusvamman kuin seuratoimintaan osallistumattomat.
Urheilijoilla todettiin sydänfilmissä säännöllisen fyysiseen kuormitukseen liittyviä muutoksia, joiden erottaminen sydänsairauteen viittaavista muutoksista on tärkeää. Terveystarkastuksessa otettu EKG toimii myös vertailufilminä, jos urheilijan epäillään joskus myöhemmin sairastuneen esim. sydänlihastulehdukseen.
Väitöstyössä havaittiin, että neljäsosalla suomalaisista nuorista on liian matalat rautavarastot ja vain pieni osa heistä oli saanut tähän hoitoa. Myös astma saattaa olla alidiagnosoitu ongelma nuorilla urheilijoilla. Keuhkojen toimintakokeessa astmaan sopiva tulos todettiin 7 prosentilla aikaisemmin terveistä urheilevista nuorista.
Kerttu Toivo on Tampereelta kotoisin oleva liikuntalääketieteen erikoislääkäri. Hän työskentelee ylilääkärinä Tampereen Urheilulääkäriasemalla UKK-instituutissa. Toivo on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2015.
Lääketieteen lisensiaatti Kerttu Toivon liikuntalääketieteen erikoisalaan kuuluva väitöskirja Periodic Health Examinations in Young Athletes: The Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) Study tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.10.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Tikkanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tero Järvinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kerttu Toivo
kerttu.toivo@ukkinstituutti.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pasi Toivonen Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi16.4.2025 13:07:09 EEST | Tiedote
Toimittaja ja tuottaja Pasi Toivonen on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2025–2026. Pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Toivonen aloittaa tehtävässä elokuussa 2025.
Biologinen ikä ennustaa sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista sekä niihin liittyvää kuolleisuutta16.4.2025 12:35:15 EEST | Tiedote
Sydän- ja verisuonitautiin sairastumisen ja niihin kuolemisen riskiarviosta tulee tarkempi, kun perinteisten riskimittareiden – SCORE-2 ja Framinghamin riskipisteytyksen – lisäksi huomioidaan samalla tutkittavan biologisen vanhenemisen vaihe eli toisin sanoen biologinen ikä. Tieto käy ilmi juuri julkaistussa Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistojen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Karoliinisen instituutin yhteistyönä toteuttamassa monikeskustutkimuksessa.
KORJAUS: Varhainen vanhemmuuden tuki voi parantaa vanhemman hyvinvointia ja suhdetta lapseen15.4.2025 11:15:58 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarjoaa arvioita siihen, miten tehokkaita vauvaperheiden tukipalvelut ovat parantamaan vanhemman hyvinvointia ja vanhempi–lapsi-suhdetta.
Varhainen vanhemmuuden tuki voi parantaa vanhemman hyvinvointia ja suhdetta lapseen15.4.2025 09:15:44 EEST | Tiedote
Perinataaliajalla eli raskausajalla ja lapsen ensimmäisellä elinvuodella on merkittäviä vaikutuksia niin vanhempien hyvinvointiin kuin lapsen kehitykseenkin. Tutkimusten mukaan 10–15 % äideistä kärsii raskausaikaisesta tai synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, ja äidin mielenterveysongelmat voivat lisätä myös vanhempi–lapsi-suhteen vaikeuksia ja lapsen kehityksen riskejä. Tuore tutkimus tarjoaa arvioita siihen, miten tehokkaita vauvaperheiden tukipalvelut ovat parantamaan vanhemman hyvinvointia ja vanhempi–lapsi-suhdetta.
Väitös: Kasvis- ja gluteeniton ruokavalio eivät lisää raskauden tai vastasyntyneen komplikaatiota15.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Johanna Reijonen selvitti väitöstutkimuksessaan ravintokuidun yhteyttä raskauden ennusteeseen sekä yleisiin raskausajan ruoansulatuskanavan oireisiin, kuten pahoinvointiin, närästykseen ja ummetukseen. Lisäksi hän tutki kasvisruokavalion ja gluteenittoman ruokavalion yhteyttä raskauden kulkuun ja ennusteeseen. Tulosten mukaan ravintokuidulla on suotuisia vaikutuksia raskauteen ja kasvis- ja gluteeniton ruokavalio ovat turvallisia raskausaikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme