Sensaatiomainen Kosteus- ja homevaurio (KOHO) 2021 -tutkimus etsii kuumeisesti rahoitusta

Liian monet suomalaiset kärsivät sisäilmaongelmista ja niistä aiheutuvista terveyshaitoista. Todellista sisäilmaongelman aiheuttajaa ei aina löydetä yleisesti käytetyillä tutkimusmenetelmillä, koska kosteus- ja mikrobivaurioiden tutkimusta vaikeuttaa suuri joukko hengitysilmaan vaikuttavia kemikaaleja. 

Kolme viisasta ja kokenutta tutkijanaista päätti yhdistää voimansa. He ryhtyivät tekemään tutkimusta, jolla on kansantaloudellista merkitystä.

Kosteus- ja homevaurio (KOHO) 2021 -tutkimusryhmässä ovat: Tamara Tuuminen, LKT, erikoislääkäri, lääketieteellisen mikrobiologian dosentti ja Kirsi Vaali, FT, farmakologian dosentti. Lisäksi asiantuntijana Mirja Salkinoja-Salonen, emerita professori, Helsingin yliopisto, mikrobiologia sekä tekniikan kunniatohtori Aalto yliopisto, rakennusfysiikka.

Pieni otanta ja laaja tutkimus

- Viime vuonna työryhmämme ryhtyi ennakkoluulottomasti tutkimaan erilaisia menetelmiä yhdistäen sisäilman laadun yhteyttä raportoituihin sisäilmaoireisiin, sanoo tutkimuksen puuhanainen FT, farmakologian dosentti Kirsi Vaali. 

2020 pienen otannan tutkimuksessa selvitettiin vaurioisen koulurakennuksen sisäilmanäytteitä sekä altistuneiden lasten ja heidän vanhempiensa virtsanäytteitä. Tutkimuksessa osoitettiin lasten virtsasta löytyvän tilastollisesti enemmän mykotoksiineja [1], joita löytyi myös rakennuksen homeista, mutta merkittävästi vähemmän vanhempien virtsanäytteistä.

- Tämä viittaa siihen, että rakennusperäiset toksiinit ovat peräisin koulurakennuksesta, eivät kodista eivätkä syödystä ruoasta. On ensimmäinen kerta maailmassa, että näin on voitu osoittaa. Tulos on merkittävä sisäilmaongelmien selvitystyölle, selvittää Vaali. 

Hän huomauttaa, että työryhmä on tehnyt tutkimusta tähän asti intohimosta ja ilman yhteiskunnan taloudellista tukea. Vaali toteaa, että pienen otannan tutkimuksen tulokset vaativat suurempaa selvitystä. 

Sisäilma tutkittiin Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy on kehittämällä innovatiivisella sisäilman mittaus- ja näytteenottometodilla. Patentoidussa menetelmässä kerätään huurrevettä E-keräimen kylmälle pinnalle kuivajäällä. Aattelan menetelmä on luotettava, toistettava ja näytteitä voidaan ottaa ympäri vuoden. Sillä voidaan tutkia sisäilmasta myös muita sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä.

Aikaa on niukasti

Tutkimukseen tarvitaan minimissään rahaa 300 000 euroa. Sillä summalla katetaan kaikki sisäilman ja oppilaiden tutkimiseen tarvittavat näytteenottovälineet sekä analyysit suomalaisissa ja ulkomaisissa laboratorioissa. Minimibudjetilla ei kateta työryhmän palkkakuluja. 

Tulosten valmistuttua työryhmä analysoi tulokset, tekee yhteenvedon ja laatii kansainvälisen artikkelin. Tulokset voivat muuttaa käsitystä kosteus- ja homealtistuksen haittavaikutuksista. Ne mahdollistavat nykyisten korjaustoimenpiteiden kehittämisen oikeaan suuntaan sekä tuottavat uusia analyysimenetelmiä sisäilmaongelmien selvittämiseen. 

Yksi tärkeimmistä tutkimuksen hyödyistä on, että syy-seuraussuhteen selvittäminen antaa oirehtiville ja sairastuneille mahdollisuuden saada oikeanlaista hoitoa. 

- Valitettavan usein kosteus- ja homevaurioista kärsivien henkilöiden mielenterveyttä epäillään. Varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa altistunut on mennyt uudisrakennukseen, missä ei ole hometta, vaan rakennusmateriaaleissa onkin biosidejä [2], rakennuskemikaaleja ja muita lisäaineita, joille elimistö oireilee. Henkilö saa oireita, koska on altistunut homeelle aiemmin, ja tästä seuraa kemikaaliyliherkkyys, jolloin altistuneen oireita vähätellään ja häntä pidetään hankalana ihmisenä, sillä muut vähemmän altistuneet eivät oireile vastaavasti, kertoo Vaali.

Hän toteaa huolestuneena, että tutkimuksen rahoituksen deadline uhkaa, sillä rahoitusta on aikaa kerätä vain 1.11.2021 asti.

Miten tutkimus tehdään?

Tutkijaryhmä on laatinut suunnitelman jatkotutkimukselle, joka on riittävän laaja vahvistamaan aiemman tutkimuksen tuloksen. Siinä tutkitaan monipuolisesti kahta koulurakennusta, niiden oppilaita ja heidän vanhempiaan. 

Toisen koulun oppilaat ovat raportoineet sisäilmaoireista, kun taas vertailukoulun oppilaat eivät ole. Rakennuksista otetaan uuden huurrevesimenetelmän lisäksi malja- ja VOC-näytteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet). 

Sisäilman huurrevedestä analysoidaan näytteen sisältämä kokonaistoksisuus [3] ihmisen makrofagisoluilla [4] kansainvälisessä laboratoriossa. Maljanäytteiden [5] homeet viljellään, minkä jälkeen niiden mahdollisesti tuottamat nestepisarat kerätään analysoitavaksi. 

Tutkimukseen osallistuvista oppilaista otetaan veri- ja virtsanäytteet. Kummastakin koulusta tutkitaan sata oppilasta. Oleellista on, että vaurioisen koulurakennuksen oppilailla on oireita koulussa ollessaan. Vertailukoulun oppilailla oireita ei ilmene. Lisäksi altistuneiden oppilaiden vanhempien virtsanäytteet toimivat vahvistuksena sille, ettei oireiden aiheuttaja johdu kodista tai ravinnosta. 

Virtsanäytteistä sekä ilman huurrevesi- ja maljanäytteiden homeiden pisaroista analysoidaan mykotoksiineja massaspektrometri-määrityksellä [6] ulkomaisessa laboratoriossa. Verinäytteistä etsitään merkkiaineita [7], jotka selittävät oirekuvaa. Tutkittavista tehdään lisäksi fysiologisia mittauksia, joiden avulla selvitetään oppilaissa mahdollisesti esiintyvää muutosta liittyen vaurioiseen rakennukseen siirtymiseen ja sieltä poistumiseen. 

Vastikkeellista rahoitusta

Tutkijaryhmä tarjoaa vastikkeellista etua. Rahoitussummat ovat 20 €, 50 €, 100 € ja 500 €. Esimerkiksi 500 € sijoittamalla saa etäpalaverin sisäilmatutkijan kanssa. Palaverissa voidaan esimerkiksi etsiä ratkaisuja rahoittajan valitsemaan kohteeseen, jossa epäillään sisäilmaongelmaa. Vastike sisältää myös suomenkielisen tutkimusyhteenvedon ja kansainvälisen tieteellisen artikkelin toimitettuna sähköpostiin.

Pienempiä summia sijoittamalla saa muun muassa KOHO 2021:n tutkimusyhteenvedon suomeksi, kansainvälisen tieteellisen artikkelin tuloksista ja päivitetyn version ”Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan” -kirjan, Mirja Salkinoja-Salonen.

Mesenaatin kautta tutkimusta voi rahoittaa 1.11.2021 asti.

Linkit Mesenaatin sivuille:

https://mesenaatti.me/1983/puolueeton-tutkimus-sisailmasta-sairastuneiden-ongelmien-selvittamiseksi-koho-2021/

 https://mesenaatti.me/1983/puolueeton-tutkimus-sisailmasta-sairastuneiden-ongelmien-selvittamiseksi-koho-2021/pledges

- Havaitun kosteusvaurion korjaaminen ei välttämättä riitä poistamaan ongelmaa. Toisinaan rakennuksen käyttäjät ovat edelleen korjauksien jälkeenkin oirehtineet. Oikein suunnattuja korjaustoimenpiteitä varten tarvitaan tarkka sisäilman laadun määritys sen sisältämistä aineista. Samalla on mitattava ihmisen terveyttä kuvaavia suureita. Syy-seuraussuhteiden tutkiminen on haastavaa. Tämän haasteen on ottanut vastaan Kosteus- ja homevaurio (KOHO) 2021 -tutkimusryhmä, sanoo dosentti Vaali.

Tutkimuksen aikataulu:

Tutkimus toteutetaan vuosien 2021-2022 aikana. Tulosten yhteenveto sekä kansainvälinen julkaisu valmistuvat alustavasti vuoden 2022 aikana. Aikatauluun voi vaikuttaa vallitseva yhteiskunnallinen tilanne. 

Tutkimusryhmä:

-       Mirja Salkinoja-Salonen, emerita professori Helsingin yliopisto, mikrobiologia, tekniikan kunniatohtori Aalto yliopisto, rakennusfysiikka.

-       Tamara Tuuminen, LKT, erikoislääkäri, lääketieteellisen mikrobiologian dosentti

-       Kirsi Vaali, FT, farmakologian dosentti

Tutkimuksen tiedottamista voi seurata Facebook-ryhmässä: KOHO 2021.

Lisätietoja:
Kirsi Vaali
040-1703031

Sanasto:

[1] Mykotoksiini = Homemyrkky eli eräiden homesienten myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita.

[2] Biosidit = 

[3] Toksisuus = Myrkyllisyys, aiheuttaa haittaa elävälle organismille.

[4] Makrofagisolu = elimistön immuniteetin syöjäsolu, joka syö vieraiksi tunnistettuja mikrobeja ja vierasaineita.

[5] Maljanäyte = Mikrobien kasvatusalusta, jolle kerätään näyte kosteus- tai mikrobivauriokohteesta.

[6] Massaspektrometri = Laite, jota käytetään positiivisten tai negatiivisten ionien alkeisvarausten ja molekyylien tai atomien massojen tutkimisessa.

[7] Merkkiaine = Veressä esiintyvä aineenvaihdunnasta kertova aine.