Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi – koulutustason nousu silti pysähtynyt
Eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita asui Uudellamaalla. Maakunnassa asuvista yli 15-vuotiaista 40 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Suhteellisesti vähiten korkeasti koulutettuja oli Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa, joissa osuus jäi 26 prosenttiin.
”Yliopistokaupungit ja -kaupunkien lähikunnat ovat tyypillisesti paikkakuntia, joissa on keskimäärin korkeimmin koulutettu väestö”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Witting sanoo.
Vuonna 2020 korkeimmin koulutettu ikäluokka olivat 40–44-vuotiaat. He olivat opiskelleet keskimäärin 4,9 vuotta perusasteen jälkeen.
Suomalaisten koulutustaso on noussut huimasti 50 vuodessa. Vuonna 2020 jo 74 prosenttia väestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Vuonna 1970 vastaava osuus oli vain 25 prosenttia. Erityisen vahvasti on noussut naisten koulutustaso.
”Koulutustaso on noussut, koska korkeakoulutukseen on Suomessa panostettu, ja koulutus on tuotu kaikkien ulottuville. Koulutustason nosto on ollut selvä poliittinen ja yhteiskunnallinen tavoite. Erityisesti naisten koulutustason nousu on ollut nopeaa”, Witting kertoo.
Viidenkymmenen vuoden aikana 30–39-vuotiaiden perusasteen jälkeinen koulutus on pidentynyt 3,1 vuodella. Vuonna 2020 peruskoulun jälkeinen opiskeluaika oli keskimäärin 4,6 vuotta. Koulutuspituudella ilmaistu koulutustaso ei ole kuitenkaan enää viime vuosina noussut.
Koulutustason nousu jatkui 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä aina vuoteen 2013 asti, minkä jälkeen taso on kääntynyt jopa laskuun.
”Koulutustason nousun pysähtymiseen vaikuttaa se, että nuoremmat ikäluokat osallistuvat aiempia ikäluokkia vähemmän korkeakoulutukseen.Korkeakoulutuksen tarjonta ei vastaa aiempaa korkea-asteen koulutuksen tarjontaa”, Witting kertoo.
Sukupuolten välisten koulutuserojen kasvu näkyy 30–39-vuotiaan väestön kohdalla. Vuodesta 1970 aina vuoteen 1987 asti miehet opiskelivat naisia pidempään. Sen jälkeen naisten koulutus on pidentynyt selvästi miehiä enemmän. Vuonna 2020 naiset opiskelivat keskimäärin 5,1 vuotta perusasteen jälkeen, kun miehet opiskelivat 4,1 vuotta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika WittingYliaktuaari
Puh:029 551 3530mika.witting@tilastokeskus.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
KORJAUS aamun uutiseen: Suomen väkiluku kasvoi 32 120 hengellä vuonna 20244.4.2025 08:37:56 EEST | Tiedote
Tämänaamuisessa uutisessa kerrottu luku Suomen väkiluvun kasvusta oli virheellinen. Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna 32 120 hengellä, ei 32 137:llä, kuten uutisessa kerrottiin.
Vieraskielisten määrä kasvoi yli 50 000:lla vuonna 2024 – Uudenmaan väestöstä lähes viidennes ulkomaista syntyperää4.4.2025 08:03:32 EEST | Tiedote
Vieraskielisten määrän kasvu jatkui Suomessa vilkkaana vuonna 2024. Vuoden aikana vieraskielisten eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä lisääntyi lähes 52 000:lla.
Naisehdokkaiden ja vieraskielisten ehdokkaiden osuus kasvanut sekä kunta- että aluevaaleissa2.4.2025 08:02:22 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kuntavaaleihin asetettiin 15,9 prosenttia vähemmän ehdokkaita kuin edellisissä kuntavaaleissa. Myös aluevaalien ehdokasmäärä laski, mutta vähemmän, 4,6 prosenttia. Kuntavaaleissa on tänä vuonna yhteensä 29 950 ehdokasta ja aluevaaleissa 10 097 ehdokasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuntavaali- ja aluevaalitilastoihin.
Joka kuudes ei äänestänyt yksissäkään viime vuosien vaaleista – ahkerimmin äänestivät 50–82-vuotiaat31.3.2025 14:14:45 EEST | Tiedote
Kaikissa viidessä vuosien 2021–2024 vaaleista äänestäneet olivat tyypillisesti 50 vuotta täyttäneitä. Joka kuudes äänioikeutettu ei äänestänyt lainkaan näinä vuosina.
Korkeasti koulutetuista selvä enemmistö kuuluu yhä ammattiliittoon – työntekijäammateissa eri tilanne26.3.2025 09:14:10 EET | Tiedote
Toisen asteen koulutuksen suorittaneista palkansaajista ammattiliittoon kuului 48 prosenttia vuonna 2023, kun taas ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen suorittaneilla osuus oli 68 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme