Viestinnän ala kasvaa koronasta huolimatta – vihaisen puheen koetaan selvästi lisääntyneen
Viestinnän alalla työskentelevistä 41 % raportoi, että omassa yksikössä on rekrytty lisää väkeä, kun vain 13 % kertoo vähennyksistä viimeisen kahden vuoden aikana. Korona aiheutti viestinnän alalla lomautuksia ja irtisanomisia eniten koronapandemian alussa.
Viestinnän ala kiinnostaa myös toimittajia ja media-alan ammattilaisia, joita on tällä hetkellä 15 % viestinnän ammattilaisista. Määrä on hieman kasvanut vuodesta 2019, jolloin heitä oli 14 %.
Viestinnän alan uskotaan kasvavan ja omia työnäkymiä pidetään hyvinä
Vastaajista peräti 71 % uskoo alan kasvavan edelleen ja 74 % uskoo työtilanteensa olevan turvattu seuraavinakin vuosina.
Koronan takia työmäärä on lisääntynyt yli puolella (53 %) vastaajista. Kolmanneksen työmäärään korona ei ole vaikuttanut. Vastaajista 8 % on ollut koko- tai osa-aikaisesti lomautettuna koronan takia.
Houkuttelevin työnantaja on yksityinen yritys (29 %), mutta ei pörssiyhtiö, kun taas seuraavaksi kiinnostavin työnantaja on valtio (26 %). Kolmantena tulevat järjestöt (11 %) ja jaetulla neljännellä sijalla ovat pörssiyhtiöt ja kunnat (7 %). Viestintäkonsulttina tai yrittäjänä haluaisi olla vain 4 % vastaajista.
Miesten mediaanipalkka yhä korkein
Viestijöiden mediaanipalkka on nyt 4 098 euroa, kun se vuonna 2019 oli 3 855 euroa. Miesten (n=78) mediaanipalkka on 4265 euroa, naisten (n=1017) 4098 euroa, kun kohtaan “muu” vastanneiden henkilöiden (n=8) mediaanipalkka on 3255 euroa.
Alle puolet viestijöistä hoitaa päivystyksiä eli varallaoloa työajan ulkopuolella. Useimmiten kyse on kriisipäivystyksestä, somepäivystyksestä tai mediapäivystyksestä. Vain reilu puolet viestijöistä saa korvauksen päivystystyöstä. Päivystysten korvaamisessa on monenlaisia käytäntöjä, viikkokorvaus voi olla esimerkiksi 10–30 % palkasta.
Ylitöistä 9 % vastaajista ei saa minkäänlaista rahallista korvausta tai vastaavaa vapaana.
Vihainen puhe on lisääntynyt
Viestinnän ammattilaiset kokevat vihaisen puheen selvästi lisääntyneen viimeisten kahden vuoden aikana. Organisaatioon kohdistuvaa vihaista puhetta on kohdannut lähes kaksi kolmesta.
Lähes 90 % organisaatioista reagoi vihaiseen puheeseen, useimmiten keskustelemalla siitä organisaation sisällä. Henkilökohtaista vihaista puhetta on kohdannut neljännes vastaajista.
Korona kasvatti viestinnän arvostusta mutta viestinnän työ koetaan kuormittavaksi
Peräti 72 % vastaajista kokee, että viestinnän alan arvostus yhteiskunnassa on noussut koronan aikana.
Neljä viidesosaa (81 %) tutkimuksen vastaajista arvioi olevansa ylpeä omasta työstään. Myös viestinnän alaa arvostetaan – valtaosa (98 %) vastaajista arvostaa alaansa erittäin tai melko paljon. Lähes kaksi kolmasosaa kokee myös, että viestintäalaa arvostetaan yhteiskunnassa.
Viestijät kokevat, että omassa organisaatiossa viestintää arvostetaan melko paljon, ainakin teoriassa. Lisäksi he kokevat, että kaikilla muilla kuin viestijöillä on käsitys siitä, miten viestintää tulisi hoitaa. Käytännössä muu organisaatio ei aina ymmärrä mitä viestintä tekee, eikä arvostus näy resursseissa tai rahassa.
Yli puolet (55 %) vastaajista kokee viestinnän työn vähintään melko kuormittavaksi. Kuormitus johtuu ennen kaikkea työn määrästä, liian pienistä resursseista, yllättävistä tilanteista, liiallisesta kiireestä ja työn silppuisuudesta.
Yhä useamman työ on strategista, silti strategista osaamista kaivataan lisää
Viestijöitä pyydettiin tutkimuksessa listaamaan tärkeimpiä työtehtäviään. Ylivoimaisesti suurin tehtäväalue tutkimukseen vastanneilla on sisällöntuotanto (52%). Tulosta selittänee se, että suurin vastaajaryhmä oli viestinnän asiantuntija. Seuraavaksi tärkeimpinä työtehtävinä nousevat esiin strateginen osaaminen ja kokonaisuuksien johtaminen, media- ja sidosryhmäsuhteet sekä maineenhallinta, työyhteisöviestintä ja sosiaalinen media.
Viestijät kokevat osaamisensa olevan vahvinta samoilla alueilla eli sisällöntuotannossa sekä strategisessa osaamisessa ja kokonaisuuksien johtamisessa. Lisäksi he kokevat olevansa hyviä vuorovaikutuksessa ja organisoinnissa. Toisaalta viestijät haluaisivat myös kehittää osaamistaan juuri strategisessa osaamisessa ja kokonaisuuksien johtamisessa sekä mittaamisessa ja analytiikassa.
Tiedot käyvät ilmi Viestinnän ala 2021 -tutkimuksesta, jonka on toteuttanut IRO Research viestinnän järjestöjen Viesti ry, ProCom ry ja Julkisen alan tiedottajat (JAT) ry toimeksiannosta. Edellinen vastaava tutkimus on vuodelta 2019.
Tutkimus oli ensimmäistä kertaa avoin kaikille viestinnän alalla toimiville, muillekin kuin näiden järjestöjen jäsenille. Tutkimukseen vastasi 1 138 henkilöä. Tutkimuksen kaikkiin tuloksiin voi tutustua täällä: http://procom.fi/wp-content/uploads/2021/11/Viestinnan-ala-2021.pdf
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Tutkimuksen tulokset:
tutkimusjohtaja Sylva Vahtera, IRO Research, p. 040-0964439
Viestijöiden osaamiset ja osaamistarpeet:
koulutusjohtaja Miia Rosenqvist, ProCom ry, p. 050-5344843
Viestijöiden palkat:
toiminnanjohtaja Siina Repo, Viesti ry, p. 040-485 0008
Viestijöiden työ:
puheenjohtaja Nilla Hietamäki, Julkisen alan tiedottajat JAt ry, p. 050-4619898
Tietoja julkaisijasta
Kasarmikatu 23 A 5, 2. krs.
00130 HELSINKI
+358 (0)9 135 7775http://www.procom.fi
ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry (per. 1947) on Suomen suurin viestinnän ammattilaisten järjestö, joka toimii jäsentensä osaamisen kehittäjänä, yhteistyöfoorumina ja alan vaikuttajana. Jäseninä on noin 3 000 viestinnän parissa työskentelevää ammattilaista – asiantuntijoita, viestintäpäälliköitä, viestintäjohtajia, viestintäalan yrittäjiä, konsultteja ja opiskelijoita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry
Putkirikko nosti pintaan viestinnän ja yhteistyön puutteet30.8.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
1. Tausta ja keskeiset kysymykset Viestinnän eettinen neuvottelukunta VEN* on kiinnittänyt huomiota viestintään Espoon putkirikon yhteydessä 19.2.2024. VEN näkee tapauksessa yleistä merkitystä viestinnän eettisyyden näkökulmasta. Tapaus on erityisen tärkeä, koska kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuudet ovat yhä ajankohtaisempia ja odotukset viestinnälle yhä kovempia. On tärkeää, että viestinnän ammattilaiset valmistautuvat myös uudenlaisiin uhkiin ja kehittävät parhaita käytäntöjä organisaatioissaan. VENin ylläpitämät viestinnän eettiset ohjeet korostavat muun muassa sitä, että viestinnän ammattilainen tuo aktiivisesti ja ennakoivasti saataville sidosryhmille tarpeellisen tiedon. Putkirikko havaittiin Espoon Mäkkylässä maanantaina 19.2. klo 15 ja viestintä huipentui klo 20.30 vaaratiedotteeseen, jonka näkyvin alusta oli YLE:n kanavat. Varhain keskiviikkoaamuna veden keittokehotus purettiin. Keskeinen kysymys on, kuinka nopeasti, kattavasti ja kohdennetusti viestintä onnistui tavoit
Vastuullisuus ja viestintä -luentosarja korkeakoulujen käyttöön29.8.2024 10:26:32 EEST | Tiedote
Viestinnän ammattilaisten järjestön ProComin toteuttamassa luentosarjassa tarjotaan perustiedot organisaatioiden vastuullisuudesta ja siitä viestimisestä.
Kehitys-Utveckling-lehti ja Finnfundin vuosikertomus palkittiin vuoden parhaina medioina24.11.2023 13:30:00 EET | Tiedote
Oma Media 2023 -arviossa parhaina organisaatiomedioina palkittiin ulkoministeriön Kehitys-Utveckling-lehti ja Finnfundin vuosikertomus. Oma Media -arvion järjestää ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry.
Antti Oksanen ProComin puheenjohtajaksi, hallitukseen neljä uutta viestintäalan vaikuttajaa23.11.2023 08:45:53 EET | Tiedote
Suomen suurin viestinnän alan järjestö ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry on vuosikokouksessaan valinnut hallituksensa puheenjohtajaksi Veronmaksajain Keskusliiton viestintäjohtaja Antti Oksasen. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin neljä uutta viestintäalan vaikuttajaa: Senior Communications Manager Gia Forsman-Härkönen KONEelta, viestintäpäällikkö Hanna Leppäniemi S-Ryhmästä, viestintäyrittäjä Atte Palomäki sekä viestintäjohtaja Johanna Vesikallio valtiovarainministeriöstä.
ProCom palkitsi Kirjolla -dokumenttisarjan vuoden viestintätekona1.6.2023 17:30:00 EEST | Tiedote
ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry on palkinnut Kirjolla -seurantadokumenttisarjan vuoden viestintätekona. Vuoden viestintäammattilaisena palkittiin Tampereen kaupungin tapahtumapäällikkö Saara Saarteinen ja vuoden johtajana jalkapallovalmentaja ja urheiluvaikuttaja Tim Sparv. Vuoden viestintäpalkinnot jaettiin viestintäammattilaisten tapahtuman ProCom-päivän yhteydessä 1.6.2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme