Uusi perhe-eläkelainsäädäntö kohtelee leskiä epätasa-arvoisesti

Uudistuksen tavoitteena oli muokata perhe-eläketurvaa vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Tulevan vuoden alusta voimaan tuleva laki kuitenkin asettaa lesket keskenään epätasa-arvoiseen asemaan nuorten lapsettomien leskien jäädessä edelleen ilman eläkettä. Laissa ei myöskään otettu riittävästi huomioon muuttuneita parisuhde- ja perhemuotoja. Lisäksi tulevien leskeneläkkeiden määräaikaistaminen aiheuttaa vääjäämättä taloudellisia vaikeuksia pienituloisille leskille.

-Ajoimme hyvin vahvasti sitä, että leskeneläkeoikeus olisi taattu kaikille leskille iästä ja perhemuodosta riippumatta ja kaavamaisesta eläkkeiden määräaikaistamisesta olisi luovuttu. Toimme tätä esille useissa eri kuulemistilaisuuksissa, kannanotoissa ja lausunnoissa. Ikävä kyllä vaatimustamme leskien tasavertaisesta kohtelusta ei kuitenkaan otettu huomioon lopullisessa päätöksenteossa, harmittelee Nuoret Lesket ry:n toiminnanjohtajana toimiva Miia Iivonen.

Voimaantulevassa laissa nuorena ja lapsettomana puolisonsa menettäneet aiotaan edelleen rajata eläkeoikeuden ulkopuolelle. Leskeneläke evätään lapsettomalta leskeltä kokonaan, jos leski on alle 50-vuotias, avioliitto on kestänyt alle viisi vuotta tai se on solmittu yli 50 -vuotiaana.

- Nuori ikä ja lapsettomuus perusteina eläkkeen epäämiselle ovat perustuslain ja yhdenvertaisuuslain vastaisia eikä tällaista syrjintää tulisi sallia, Iivonen toteaa. -Huomioitavaa on myös se, että tämän epäkohdan korjaamisessa ei olisi ollut kysymys taloudellisesti merkittävästä satsauksesta eläkeuudistuksen kokonaisuudessa.

Vaille eläkettä jäävä joukko käsittää vain muutamia satoja leskiä vuosittain. Nämä lesket kuuluvat muutoinkin siihen joukkoon, joilla eläke olisi tyypillisesti hyvin lyhytkestoinen perhe-eläkelaissa olevan vähennysmekanismin johdosta. Lakia tehdessä painotettiin leskeneläkkeen olevan kriisivaiheen tuki. Puolison kuolema on kriisitilanne iästä riippumatta. Nuorelle leskelle leskeneläke olisi erityisen tärkeä tuki, koska varallisuutta ja säästöjä on nuorena harvemmin kertynyt.

Myönteistä uudessa laissa on se, että vanhempansa menettäneen nuoren tilanne kohenee, kun eläkettä maksetaan tulevaisuudessa 20 ikävuoteen asti. Loogista olisi kuitenkin ollut jatkaa siihen asti myös leskivanhemman eläkettä, koska vanhemmat katsotaan yleensä elatusvelvollisiksi täysi-ikäisenkin nuoren kohdalla toisen asteen koulutuksen päättymiseen asti. Kannatettavaa uudessa laissa on myös leskeneläkeoikeuden laajentaminen koskemaan niitä avopuolisoita, joilla on yhteinen alaikäinen lapsi kuolleen puolisonsa kanssa. Laissa oleva ehto vähintään viiden vuoden yhtäjaksoisesta yhteiselosta on kuitenkin perheitä eriarvoistava. Yhteisen lapsen itsessään olisi pitänyt riittää perusteeksi leskeneläkkeen saamiselle avoliiton kestosta riippumatta.

-Leskivanhemman jäädessä vaille leskeneläkettä, vaikuttaa se suoraan myös perheen lasten toimeentuloon ja asettaa näin leskiperheiden lapset keskenään eriarvoiseen asemaan, Iivonen huomauttaa.

Laki ei myöskään huomioi yhä yleistyviä uusperheitä, joissa eletään yhtä lailla lapsiperhearkea molempien tuloihin tukeutuen, vaikka lapset eivät olisikaan juridisesti yhteisiä. Myös näissä tilanteissa vaatimus yhteisestä lapsesta leskeneläkkeen perusteena on kohtuuton.

Nuoret Lesket ry ei myöskään kannata lain sanelemaa leskeneläkkeen keston rajaamista 10 vuoteen. Nykyjärjestelmässä olevan vähennysmekanismin myötä leskeneläke on jo ennestään työikäisellä lähes aina määräaikainen ja eläke jää pidempikestoisesti maksuun vain kaikkein pienituloisimmille. Ilman leskeneläkettä tämä joukko ohjautuu tulevaisuudessa yhteiskunnan muun sosiaaliturvan piiriin. Eläkkeiden kaavamainen määräaikaistaminen ei ollut tässä tapauksessa perusteltua, vaan taloudellinen tilanne tulisi ottaa huomioon leskeneläkkeen kestoa määritellessä. 

Leskeytyminen vaikuttaa työkykyyn ja on tutkitusti monella tapaa terveysriski. Tilanteen itsessään aiheuttaman kuormituksen lisäksi leskelle on kohtuutonta joutua myös taloudellisiin vaikeuksiin. Leskeneläkkeellä voitaisiin ennaltaehkäistä puolison kuoleman aiheuttamia negatiivisia seurauksia ja edistää kriisitilanteesta selviytymistä.

-Tämä olisi kannattavaa sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Valitettavasti uuden lain tullessa voimaan suuri joukko leskiä jää kuitenkin edelleen tuen ulkopuolelle. Tämän epäkohdan negatiiviset vaikutukset tullaan varmasti huomaamaan tulevaisuudessa, Iivonen uskoo.