Väitös 10.12.2021: Liikunta voi tukea muidenkin terveellisten elintapojen omaksumista

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, millainen rooli on vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden pysyvyydellä ja toisaalta liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvilla muutoksilla tutkittavien muihin elintapoihin, kuten ravintotottumuksiin, uneen, alkoholinkäyttöön, tupakointiin ja vapaa-ajan ruutuaikaan. Tulosten mukaan ei ainoastaan lapsuudesta aikuisuuteen säännöllisenä jatkunut vapaa-ajan liikunta vaan myös sen lisääntyminen lapsuus- ja nuoruusvuosien jälkeen olivat yhteydessä muihin terveellisiin elintapoihin aikuisuudessa – erityisesti terveellisempiin ravintotottumuksiin, mutta myös tupakoimattomuuteen ja naisilla vähäisempiin univaikeuksiin – verrattuna vähän liikkuviin henkilöihin.
– Väitöstutkimuksen tulokset ovat rohkaisevia. Liikunnallinen elämäntapa aikuisuudessa ei aina vaadi liikunnallista lapsuutta. Lisäksi niin läpi elämän jatkunut säännöllinen liikunta kuin sen onnistunut lisääminen on tärkeää paitsi liikunnan suorien terveyshyötyjen vuoksi myös mahdollisten muiden terveellisten elintapojen omaksumisen kannalta. Aikuisenakaan ei siis ole liian myöhäistä etsiä itselle sopivaa tapaa liikkua, rohkaisee väitöskirjatutkija Irinja Lounassalo.
Yhteydet liikunnan ja istumiseen käytetyn ajan välillä eivät ole yksiselitteisiä. Esimerkiksi toimistotyöntekijä voi harrastaa säännöllisesti rasittavaa liikuntaa vapaa-ajallaan, mutta myös istua ison osan päivästään. Tässä tutkimuksessa liikuntaa lisänneet miehet istuivat vapaa-ajallaan vähemmän ruutuviihteen äärellä kuin vähän liikkuvat miehet, mutta myös vähemmän kuin lapsuudesta aikuisuuteen säännöllisesti liikkuneet miehet. Unen pituus ja humalahakuinen juominen eivät eronneet eri liikuntaryhmien kesken toisistaan.
Liikunta-aktiivisuuden ylläpitoon tärkeä kiinnittää huomiota lapsuudesta alkaen
Väitöskirjassaan Lounassalo kartoitti myös muissa maissa tehtyjen tutkimusten valossa liikunta-aktiivisuuden pysyvyyttä ja muutoksia elämänkulussa lapsuudesta vanhuuteen. Vähän liikkuvien ja inaktiivisten osuus oli suuri kaikissa ikäryhmissä ja osuus kasvoi iän myötä. Liikunta-aktiivisuus alkoi usein vähentyä jo lapsuudessa, keskimäärin 7–8-ikävuoden paikkeilla – eikä vasta murrosiässä, kuten aiemmin on ajateltu.
– Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsia motivoi liikkumaan muun muassa liikunnan ilo ja leikinomaisuus sekä vanhemmilta, vertaisilta ja opettajilta saatu tuki, joten näihin tulisi panostaa jatkossakin, sanoo Lounassalo.
Vaikka lapsuudessa ja nuoruudessa liikunnan yleinen trendi on vähenevä, väitöskirjassa käytetyssä aineistossa ja muutamissa aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu aikuisuudessa liikunnan lisääjien ryhmiä.
– Jatkossa tulisi tutkia tarkemmin, mitkä tekijät motivoivat eri ihmisiä lisäämään liikunta-aktiivisuuttaan ja mahdollistavat sen. Näin voisimme saada selville, miten estää liikunta-aktiivisuuden vähenemistä ja tukea liikunnallisen elämäntavan muodostumista eri ihmisillä sopivassa elämänvaiheessa, pohtii Lounassalo.
Väitöskirjatutkimuksen poikkeuksellinen aineisto on peräisin yli 30 vuotta kestäneestä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -pitkittäistutkimuksesta (LASERI). Tutkittavat olivat 9–18-vuotiaita vuonna 1980 ja 33–49-vuotiaita vuonna 2011. LASERI-tutkimusta johtaa akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksesta. Väitöskirjatutkimus on tehty Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa yhteistyössä LIKES-tutkimuskeskuksen ja Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen kanssa.
Irinja Lounassalon liikuntapedagogiikan väitöskirjan "Distinct life-course leisure-time physical activity trajectories and related health behaviors: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study" tarkastustilaisuus pidetään 10.12.2021 klo 12 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-lounassalo-101221. Vastaväittäjänä toimii dosentti Katja Borodulin (Ikäinstituutti) ja kustoksena yliopistonlehtori Sanna Palomäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen. Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset lisäkysymyksensä kustokselle tekstiviestitse numeroon +358 40 805 3967.
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö ja Urheiluopistosäätiö. Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 446, Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8896-8 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8896-8.
Irinja Lounassalo valmistui liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2008 pääaineenaan liikuntapedagogiikka. Lounassalo toimi liikunnan ja terveystiedon opettajana valmistumisensa jälkeen. Vuodesta 2015 lähtien Lounassalo on työskennellyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjatutkijana, projektitutkijana, täydennyskouluttajana ja opettajana. Tällä hetkellä Lounassalo työskentelee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa yliopisto-opettajana ja jatkaa tutkimusta LASERI-hankkeessa koulu- ja työmatkaliikunnan parissa.
Lisätietoja
Irinja Lounassalo
LitM
Liikuntatieteellinen tiedekunta
irinja.lounassalo@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme