MTK arvostelee ympäristöministeriön ehdotusta kaavoitus- ja rakentamislaiksi – valmistelun jatkoa varten perustettava uusi työryhmä

Uuden lain myötä tärkeät mutta käytännössä haastavat ympäristöpoliittiset kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen, huomioitaisiin YM:n lakiluonnoksen mukaan yhä tiukemmin kaavoituspäätöksissä.  

– Kaavoituksella on rooli ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa, mutta tällä hetkellä tuo rooli on täysin epäselvä. Tämä jättää maakunnat ja kunnat erittäin haasteelliseen asemaan erilaisten tavoitteiden yhteensovittajana, sanoo MTK:n lakimies Leena Kristeri. 
 
Lainsäätäjän tulee tehdä selväksi ne tavoitteet, joita on mahdollista ja sallittua käsitellä kaavoituksessa. Myös tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavat mahdolliset ja sallitut toimenpiteet, joita kaavoituksessa voidaan hyödyntää, on kuvattava selvästi. Nykytilanne, jossa kaavamääräyksien ja -merkintöjen käyttöä ohjaillaan ympäristöministeriön oppailla, ei täytä perustuslain vaatimuksia lainsäädännön tarkkarajaisuudesta.  
 
MTK:n näkemyksen mukaan metsien käsittelyn ohjaaminen kaavoituksella tulee laissa selkeästi kieltää. MTK ei voi hyväksyä sitä, että suunnittelua ollaan uudistuksessa ohjaamassa sellaiseen suuntaan, että kaavoitus olisi nykyistäkin vahvempi ympäristöpolitiikan väline ilman että tavoitteet ja toimenpiteet olisivat millään tavalla ennakoitavia, vaikuttavia tavoitteisiinsa nähden tai tarkkarajaisia.  
 
Metsänomistajan kannalta tilanne on kestämätön, jos kaavoituksella voidaan käytännössä kirjoittaa uusiksi niin hyvän metsänhoidon suositukset kuin metsälakikin. Metsien kaavoittamisen tulisi olla sallittua ainoastaan tilanteissa, joissa maankäyttömuoto on tarpeen muuttaa metsätaloudesta joksikin toiseksi. 
 
– Kysymykset hiilinieluista tai -varastoista taikka maaperän hiilipäästöistä tai hiilensidontakyvystä ovat asioita, joita ei pidä ratkaista kaavoituksella vaan aivan muilla keinoilla, Kristeri sanoo. 

MTK on erittäin huolissaan siitä, että maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksistä ei ole riittävästi lainvalmistelussa huolehdittu. Ruuantuotantorauha tulisi turvata myös alueidenkäytön suunnittelussa. Iso osa maatiloista sijaitsee kaavoituksen näkökulmasta “väärässä paikassa” ja peltoja otetaan jatkuvasti muuhun maankäyttöön ilman että varmistetaan tilan toimintaedellytykset jatkossa. Pakkolunastusuhka näillä tiloilla on myös olemassa. Metsiä uhkaavat sattumanvaraiset kaavamääräykset vaikuttavat suoraan siihen kelpaako metsä jatkossa enää vakuudeksi. Tämä taas on kannattavuuskriisissä painivalle maataloudelle aivan kohtalon kysymys.  

– Lakiuudistus ei tunnista alkutuotannon merkitystä yhteiskunnalle. Tämä tulee vielä jatkotyöskentelyssä muuttaa, Kristeri sanoo. 
 
Kaavoitus- ja rakentamislain on tarkoitus korvata nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki.  
 
MTK näkee tärkeänä, että lakiesityksen parannukset liittyen maanomistajien osallistumiseen, heille tiedottamiseen, kuntien harjoittaman maapolitiikan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen sekä maanomistajille maksettaviin korvauksiin saataisiin vietyä maaliin.  

 
Linkki MTK:n lausuntoon 

 
Lisätietoja 
Leena Kristeri, lakimies, 040 507 4088