TYÖ2030 | Työterveyslaitos

“Suomalainen työelämä tarvitsee uusia tapoja osaamisen hyödyntämiseen ja uuden oppimiseen” – Nopeiden asiantuntijatiimien työelämän kehittämisen tulokset

Jaa
Kansallinen työelämän kehittämisohjelma TYÖ2030 ja LUT-yliopisto esittelivät nopeat asiantuntijatiimit -toimintamalli (Fast Expert Teams, eli FET) kokeilujen tuloksia, työministeri Tuula Haataiselle 13. joulukuuta.

Fast Expert Teams- toimintamalli on digitaalisen organisoitumisen muoto, joka yhdistää toimijoita yli organisaatio- ja sektorirajojen, johon jokainen tuo mukanaan oman osaamisensa. Tiimit kokoontuvat yhdessä ratkomaan ongelmia sekä kehittämään uusia ideoita ja toimintatapoja. Toimintamallin tarkoituksena on kytkeä tarvittavat asiantuntijat ratkomaan nopeasti monimutkaisia ongelmia. Fast Expert Teams- verkosto työskentelee ajasta- ja paikasta riippumattomasti virtuaalisesti, jolloin organisoituminen on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta.

FET-toimintamallissa kootaan ongelmanratkaisuun tarvittava asiantuntijoiden joukko, joka alkaa yhdessä ratkomaan tehtävää. Ratkaistavat ongelmat voivat olla hyvin laajasti erilaisia liike-elämää tai julkisia palveluita koskevia kysymyksiä.

FET työskentely perustuu luottamukseen, ja suurin yksilölle saatava hyöty on uuden oppiminen ja uudenlainen toimijuus ja osallisuus erilaisten ongelmien ratkaisemisessa. “Työskentelyn sujuvoittamiseksi on tärkeää tunnistaa FET työskentelyn vaiheet, niin että työskentelyyn löytyy sopiva tasapaino järjestelmällisyyden ja spontaanisuuden välillä mahdollistaen osallistujille antoisan oppimiskokemuksen”, toteaa FET1 ryhmää johtanut Riitta Hyppänen.

Fast Expert Teams –kokeilu yhdessä TYÖ2030-ohjelman kanssa on osoittanut mallin toimivuuden työelämässä, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun professori Kirsimarja Blomqvist. “Vaikka ei olisikaan mahdollista rekrytoida kaikkea tarvittavaa osaamista organisaatioon, voidaan kytkeä tehtävässä tarvittava osaajat eri organisaatioista yhteistyöhön. Työryhmissä oli kymmeniä tutkijoita, henkilöstöjohtamisen, viestinnän ja liiketoiminnan asiantuntijoita, jotka osallistuivat verkostotyöskentelyyn vapaaehtoisesti ja täysin digitaalisesti. Työskentely osoitti, että virtuaalinen alusta voi olla toimiva ja yhteisöllinen keskustelun ja kehittämisen sosiaalinen tila. “

“Yhteiskehittäminen ei ole vielä yleistynyt, vaikka samalla tiedostamme, että ihmisten aivokapasiteetin ja osaamisen sitominen vain yhteen työtehtävään on osaamisen haaskausta. Osaamisen hyödyntäminen FET -mallilla olisi resurssiviisasta työelämää”, toteaa FET2 ryhmää johtanut Jalmari Eklund.

“Työskentelymallissa huomioidaan myös se, ratkotaanko haastetta sopimuksellisessa raamissa. Sopimuksellinen toiminta tulee kysymykseen, mikäli yhteiskehittämisessä syntyy kaupallistamisen mahdollistavaa aineetonta pääomaa tai innovaatiota. Sopimuksellinen toiminta ennaltaehkäisee kiistakysymyksiä”, Jouko Nuottila muistuttaa FET3 ryhmästä. 

Työelämän kehittämisohjelma TYÖ2030 ohjelmajohtaja Sanna Kulmala iloitsee FET- työryhmien tuloksista. “Hallitusohjelman kirjaus uudistaa suomalaista työelämää konkretisoituu innovaatio- ja kokeilutyönä, jossa löydetään tapoja tehdä työtä tuottavammin digitaalisessa ympäristössä. Fast Expert Teams on juuri tämänkaltainen työkalu, jota voidaan käyttää laajasti työelämässä.”

Kehittämistapakokeilu sekä siinä työskentelevien tiimien tehtävät kytkeytyvät TYÖ2030-ohjelman tavoitteeseen rakentaa Suomeen maailman paras työelämä. Työskentely on toteutettu yhteistyössä Fast Expert Teams -toimintamallia tutkivan, kehittävän ja kevään yhteisöä johtaneen LUT-kauppakorkeakoulun kanssa. Verkostoa luotsasi LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist.

Tänään julkaistut tulokset ovat jatkoa FET verkostotyölle, joka ratkoi kesäkuussa 2021 koronaexitiin liittyviä työelämäkysymyksiä osana suomalaisen työelämän kehittämisen suuntaviivoja.

Lisätietoja

Tutustu raporttiin

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

TYÖ2030 | Työterveyslaitos
TYÖ2030 | Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

https://hyvatyo.ttl.fi/tyo2030

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta TYÖ2030 | Työterveyslaitos

Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi – omat vaatimukset johtajia kohtaan liittyvät tunnetaitoihin8.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisten mielestä hyvän johtajan ominaisuuksissa korostuvat reiluus, tasapuolisuus ja kuuntelutaidot ennemmin kuin kunnianhimoisuus, tuloshakuisuus ja rohkeus. Tulokset selviävät tänään julkistetusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Hyvän ja huonon johtajan määrittelyssä oli nähtävissä selkeitä eroja eri ryhmien välillä: alle 30-vuotiaiden mielestä hyvä johtaja on avoin, empaattinen tiimipelaaja. Yli 30-vuotiaiden mielestä hän on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen ja antaa vastuuta. Tulevaisuuden johtajien* mielestä hyvä johtaja antaa vastuuta ja johtaa esimerkillä, kun nykyisten johtajien mielestä hyvä johtaja on tavoitteellinen. Työntekijöiden mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä ja tunnistaa yksilölliset tarpeet. Yksi johtamisen haasteista on se, että johtajat arvostavat tulosten ja liiketoiminnan asioita, kun työntekijät arvostavat johtamisessa hyviä vuorovaikutustaitoja, empati

Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä – media käsittelee työelämää monipuolisesti – johtaminen ja työhyvinvointi saavat kuitenkin kielteistä julkisuutta muita aiheita enemmän30.9.2024 06:30:00 EEST | Tiedote

Suomalaismedia kirjoittaa työelämästä paljon, laajasti ja yllättävänkin positiivisesti. Tämä selviää TYÖ2030-ohjelmassa teetetystä media-analyysistä, jossa analysoitiin työelämäkirjoittelua vuosina 2019 ja 2023. Aineiston keräsi ja analysoi Retriever keväällä 2024. Analyysin tarkoituksena oli muodostaa kuva siitä, miten ja millaisella äänensävyllä työelämästä puhutaan mediassa.

Nuorten työelämäkokemuksia ja -odotuksia selvitetään laajasti valtakunnallisella kuulemiskierroksella14.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa kartoitetaan syksyn aikana laajasti nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia suomalaisesta työelämästä. Parempi työelämä! -koordinaatiohanke (ESR+) ja TYÖ2030-ohjelma koordinoivat yhteistyössä Nuorten akatemian kanssa laajan kuulemiskierroksen 15–29-vuotiaille nuorille eri puolilla Suomea. Kierroksella eri taustoista tulevat nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan työelämäodotuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Kierrokset järjestetään elo-lokakuun aikana, ja tavoitteena on saada kuuluviin jopa 400 nuoren ääni. - Suomalainen työelämä tarvitsee nuoria innovatiivisia työntekijöitä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. On mahtavaa, että pääsemme yhteistyössä nuorten kanssa selvittämään millaisia ratkaisuja suomalainen työelämä kaipaa, jotta voimme vastata eri-ikäisten työntekijöiden tarpeisiin ja toiveisiin tulevaisuudessa, iloitsee projektipäällikkö Henna Kymäläinen Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeesta. Nuoria kuullaan työpajojen avulla Nuoria kuullaan Nuorten Akatemian rakentami

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye