
Joulujuttu: Ruokapöytä koristautuu juhlaan

Kohta on vuoden suurin ruokajuhla: joulu. Silloin talonväki, tontut mukaan lukien, saavat syödä luvan kanssa jopa yöllä. Tai näin ainakin kansanperinne kertoo.
Tonttujen jouluyö -laulu selvittää mitä tontut puuhaavat yöllä, kun ihmiset menevät nukkumaan.
”Pöydän päälle veitikkaiset rientää,
veitikkaiset,
syövät paistia ja juovat lientä,
juovat lientä.
Tip-tap…
Herkkua on siinä monenlaista,
monenlaista.
Kuiske kuuluu: Miltä ruoka maistaa,
ruoka maistaa?
Tip-tap…”
Vaikka Tonttujen jouluyö on ruotsalaista alkuperää, niin kyllä suomalaistontutkin ymmärtävät herkkujen päälle. He kiipeävät jouluyönä pöydälle syöpöttelemään, juopottelemaan ja kenties laittamaan jalalla koreasti. Älä siis ihmettele, jos joulupäivän aamuna pöytä ei olekaan niin siistissä kunnossa, kenties tontut ovat olleet juhlatuulella.
Kodin tärkein huonekalu
Juhlista syntyy sotkua, tapahtui se sitten tonttujen toimesta tai ihmisten. Tärkeintä on, että pöytä kestää kaikenlaista elämää pitkässä juoksussa.
- Ruokapöydän tärkein ominaisuus on helppohoitoisuus ja kestävyys, tietää työkseen ruokapöytiä myyvä Sasu Heikkilä.
Hän on Sasu’s Playhousen omistaja-yrittäjä.
Heikkilä lisää, että myös ekologisuus ja visuaalisuus ovat ruokapöydän ostajalle tärkeitä asioita.
- Kierrätystiikissä yhdistyvät kaikki nämä edellä mainitut ominaisuudet. Visuaalisesti kaunis ja rouhea kierrätystiikki käsitellään aina vahalla, joko värittömällä tai värillisellä. Vahatun pinnan puhdistaminen on hyvin helppoa. Tosin kierrätystiikki on jo itsessään hyvin öljyinen puu. Käsitelty pinta ei imaise pöydälle kaatunutta punaviiniä puunsyihinsä, eikä muitakaan nesteitä.
Hänen mukaansa kuluttajat arvostavat yksilöllisyyttä, tarpeesta syntyi ajatus lanseerata kierrätystiikkinen Kameleontti-pöytä.
- Asiakas voi itse määrittää pöydän koon, muodon, pintakuvion, värisävyn ja valita mieleisen muotoiset ja väriset jalat.
Voisi kuvitella, että pöytä on kallis.
- Ei ollenkaan, joululahjahinta ympäri vuoden. Esimerkiksi massiivipuinen kaksi metriä pitkä ja metrin levyinen kierrätystiikkipöytä maksaa jalkoineen noin 1 200 euroa.
Elämää ruokapöydän ympärillä
Epävarmoina aikoina traditiot nousevat pintaan, koska ne luovat turvallisuutta. Ruokapöytään kulminoituvat perheen traditiot. Se elää juhlasta juhlaan, kuten Suomikin; joulu, uusivuosi, loppiainen, äitienpäivä, pääsiäinen, vappu, juhannus, isänpäivä, halloween, kekri… Sen lisäksi ovat ihmisten yksityiset juhlat: syntymäpäivät, nimipäivät, häät, nimiäiset, hautajaiset, pikkujoulut, vuosipäivät ja niin edelleen. Lista on loputon.
Ruokapöydän ääreen kokoonnutaan muun muassa syömään, juomaan, herkuttelemaan, keskustelemaan ja iloitsemaan. Se on kodin sydän.
Kun juhlat ovat loppu, saatetaan vielä istahtaa pöydän ääreen rauhoittumaan ja vaihtamaan muutama sananen. Kenties nautitaan yömyssyt. Usein juuri silloin syntyvät ne parhaat keskustelut, joita muistellaan vielä vuosienkin päästä.
Kodeissa suurien tai pienien juhlien keskipisteenä on ruokapöytä. Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää minkälaisen pöydän ääressä vietät elämäsi tärkeimpiä hetkiä.
Historiasta hieman
Ruokapöydän historia on pitkä. Sängyn ja tuolin ohella ihminen kehitti itselleen pöydän, ensin syömiseen ja sitten muitakin tarpeita varten, kuten työn tekemistä ja juhlintaan.
Ensimmäinen pöytä oli ainoastaan pitkä ja tasainen lankku käyttäjiensä polvien päällä. Vähitellen lankku laitettiin tukien varaan, josta muodostui pöytä jalkoineen.
Aikojen saatossa ruokapöydän arvo on noussut arvoonsa. Se edustaa niitä harvoja ikuisia asioita, jotka eivät muutu.
Uusi ilmiö
Heikkilä on huomannut työssään uuden ilmiön. Nuoret ovat innostuneet hankkimaan ruokapöytiä, jotka kestävät koko elämän ja jäävät vielä perinnöksikin.
- Kierrätystiikki on kova materiaali, ja sen pinta kestää kulutusta. Se on käytännössä ikuinen, huomauttaa hän.
Pienistäkin rahoista ollaan valmiita tekemään kestävän kehityksen mukainen investointi. Ekologisuus on tärkeä arvo myös ruokapöydän valinnassa.
Suosituin ruokapöydän koko on kaksi metriä pituutta ja metrin leveyttä.
- Jos tilaa on vähän, mutta haaveillaan isommasta kodista, silloin on hyvä ratkaisu hankkia kaksi samanlaista pienempää pöytää. Juhlatilaisuuden tullen ne voi yhdistää, ja järjestellä asunto väliaikaisesti siten, että sinne mahtuu pitkä pöytä. Arjessa ne toimivat ruokapöytänä ja vaikkapa työpöytänä, vinkkaa palkittu huonekalukauppias.
Sasu’s Playhouse sai 21.10.2021 Indonesian valtion myöntämän Primaduta-vientipalkinnon. Se myönnetään yrityksille, jotka tekevät indonesialaisten yritysten kanssa kauppaa tavaroista, joilla on jatkojalostusarvoa ja työllistämistä lisääviä vaikutuksia Indonesiassa. Edellisen kerran Suomi sai palkinnon, kun Paulig voitti kilpailun vuonna 2016. Lue lisää.
Lisätietoja:
Sasu Heikkilä
050 552 9022
info@sasusplayhouse.com
Avainsanat
Kuvat








Tietoja julkaisijasta
Sasu’s Playhouse on vuonna 2000 perustettu yritys, joka tuo maahan oman malliston teakhuonekaluja. Sasu Heikkilä tekee sisustussuunnitelmia koteihin ja julkisiin tiloihin, usein yhteistyössä sisustussuunnittelijjoiden kanssa. Heikkilä suunnittelee ja valmistuttaa huonekalumallistoja yrityksille alihankintana white label -periaatteella.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sasu’s Playhouse
Muistutuskutsu: Kansainvälisen Primaduta-palkinnon juhlallisuudet Porvoossa pe 26.11.22.11.2021 07:07:00 EET | Kutsu
Tilaisuuden isännöi Indonesian suurlähettiläs ja palkinnon saaja Sasu's Playhousen Sasu Heikkilä.
Kutsu: Kansainvälisen Primaduta-palkinnon juhlallisuudet Porvoossa pe 26.11.17.11.2021 09:54:13 EET | Tiedote
Tilaisuuden isännöi Indonesian suurlähettiläs ja palkinnon saaja Sasu's Playhousen Sasu Heikkilä.
Suomalainen design-yritys Sasu's Playhouse sai kansainvälisesti arvostetun Primaduta-palkinnon2.11.2021 07:07:00 EET | Tiedote
Primaduta-palkinnon saaja julkistettiin Trade Expo Indonesian avajaisissa torstaina 21.10.2021. Tilaisuudessa olivat läsnä maan presidentti ja kauppaministeri. Edellisen kerran Suomi sai palkinnon, kun Paulig voitti kilpailun vuonna 2016.