Kestävä Terveydenhuolto -hanke: Terveydenhuolto tarvitsee modernia muutosjohtamista

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä keskeisimmäksi pitovoiman parantamisen keinoksi nousee johtamisen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen. Terveydenhuollon organisaatioissa pitää tapahtua merkittäviä muutoksia, jotta työntekijät haluavat tulevaisuudessakin sitoutua työpaikkoihinsa ja alaan ylipäänsä.

Uudet hyvinvointialueet ovat nyt tuhannen taalan paikan edessä – ne voivat joko jatkaa aiemmalla linjalla tai uudistaa käytäntöjä.

Itä-Suomen yliopiston aineettoman pääoman professori Anu Puusa kehottaa terveydenhuollon organisaatioiden johtajia miettimään, miltä näyttää moderni työyhteisö. Hän kannustaa katsomaan rohkeasti alan ulkopuolelle, vaikkapa IT-sektorille, jolla monissa yrityksissä hyödynnetään esimerkiksi palvelevan johtamisen mallia.

”Meillä on pitkä historia niin käytännön kokemusta kuin tutkimustietoakin muutosprosesseista, mutta silti vanhat mallit ja käytänteet istuvat tiukassa. Työntekijän sitoutumisen kannalta keskeistä on työn mielekkyys ja aito mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, tai vaikkapa omiin työaikoihin ja -vuoroihin. Käänteisesti mahdollisuuden poistaminen voi olla se viimeinen, alalta poistyöntävä tekijä”, Puusa sanoo.

Samaan aikaan, kun mallit vanhenevat, koko työelämä ja työntekijöiden suhde työhön on nuorten sukupolvien myötä murroksessa. Tämä on valtava haaste byrokraattisesti johdetulle organisaatiolle ja esimiestyölle.

Teknologia korvaamaan pienenevistä ikäluokista johtuvaa työvoimakatoa

Ikäluokat pienenevät ja sitäkin myötä osaajat vähenevät. Teknologian hyödyntäminen ja innovaatioihin kannustaminen mahdollistavat työn järkevöittämisen.

”Tarvitaan ajattelutavan muutosta ja työnjaon rohkeaa uudistamista, jotta koulutetun henkilöstön osaaminen saadaan potilaan kannalta tarkoituksenmukaiseen käyttöön”, sanoo johtaja Kirsi Sillanpää Tehystä.

Paljon teknologiaa olisi olemassa myös potilaiden omaan käyttöön, mutta sitä on toistaiseksi liian harvoin saatavilla. Terveydenhuollon ammattilaisten kuormitusta voisi vähentää ja työn merkityksellisyyttä lisätä, jos potilailla olisi mahdollisuus teknologian avulla hoitaa itse terveyttään ja saada täsmällistä hoitoa oireiden muuttuessa.

”Pitkäaikaissairaat ovat usein oman hoitonsa parhaita asiantuntijoita ja moni heistä pärjää itsenäisesti pitkiä jaksoja elämässään. Kuitenkin joskus tulee vastaan tilanteita, joiden kohtaamisessa terveydenhuollon ammattilaisen tuki on todella tarpeen. Erityisesti digitaalisia ratkaisuja käyttöön otettaessa olisi huomioitava se, kuinka hoitavaan tahoon saadaan säilytettyä jonkinlainen aktiivinen kontakti ja miten digitaaliselta hoitopolulta pääsee tarvittaessa taas kontaktiin ihmisen kanssa”, kommentoi diabeetikoiden omahoitoa datan avulla tukevan Sensotrend Oy:n perustaja Mikael Rinnetmäki.

Koulutuksen ja työelämän vaatimusten tulee vastata toisiaan

Kestävä Terveydenhuolto -hanke edellyttää, että terveydenhuollon palveluita tuottaa koulutettu henkilöstö.

”Yksi keskeinen haaste terveydenhuollon heikolle pitovoimalle on se, että koulutus ja työelämä eivät vastaa toisiaan. Koulutus on vielä vetovoimaista, mutta kun sen kautta tuleva käsitys esimerkiksi hoitajien työstä ei toteudukaan työelämässä, alkaa osaavaa, koulutettua työvoimaa vuotaa muille aloille”, toteaa Sillanpää.

Hankkeessa nähdään, että pitkällä aikavälillä on tärkeää panostaa koulutuksen uudistamiseen ja kehitystyöhön otetaan mukaan myös työnantajat.

Terveydenhuollon vetovoima- ja pitovoimatekijöitä pohdittiin Kestävä terveydenhuolto -hankkeen vuosiseminaarissa 25.11.2021.

Lisätietoja:

Tehy, Kirsi Sillanpää, johtaja
puh. 040 820 7848, kirsi.sillanpaa@tehy.fi

Median yhteydenotot:

AbbVie, Kaisa Raitio, Head of Communications

puh. 040 545 0491, kaisa.raitio@abbvie.com

Tietoa Kestävä Terveydenhuolto -hankkeesta:
Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Verkosto on perustettu 2015 ja siinä ovat mukana AbbVie, Hyvinvointiala HALI ry, Lääkäriliitto, SOSTE, Tehy ja YTHS.