MLL: Hyvinvointialueiden on varmistettava lasten hyvinvointi
MLL:n vaaliohjelma korostaa, että lapsuuden ja nuoruuden kehitys on ainutkertaista eikä se ole palautettavissa myöhemmissä elämänvaiheissa.
”Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja pärjäämisen haasteita, kuten yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia”, kertoo MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen, joka johti lapsistrategian koronatyöryhmää*. ”Siksi hyvinvointialueiden merkittävimpiin tehtäviin lähivuosina kuuluu kriisin kielteisten vaikutusten torjuminen. Korona-aikana palvelut ovat ohentuneet samaan aikaan kun niiden tarve on eristäytymisen vuoksi kasvanut. Tämä on aiheuttanut palveluvajetta ja -velkaa.”
”Matalan kynnyksen palvelujen merkitys lasten ja nuorten koronavaikutusten torjumiselle on valtava”, Iivonen muistuttaa. ”On myös syytä pitää mielessä, että järjestöjen työ vahvistaa hyvinvointialueilla ja kunnissa hyvinvointia, osallisuutta ja luottamusta sekä ehkäisee ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä. Vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro maksaa itsensä vähintään viisinkertaisena takaisin.”**
MLL:n kymmenen kohdan vaaliohjelmassa korostuvat muun muassa oppilashuolto- ja mielenterveyspalvelujen resursointi, lasten kuuleminen ja lapsivaikutusten arviointi päätöksissä, perhekeskustoiminnan ulottaminen jokaiseen kuntaan, kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisyn riittävä painotus fyysisen terveydenhuollon rinnalla, palvelujen järjestäminen ihmislähtöisesti ja helposti löydettäviksi, eriarvoisuuden vähentäminen ja järjestörahoituksen jatkaminen hyvinvointialueilla.
MLL toimii lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eteen ammatillisen työn lisäksi noin 26 000 vapaaehtoisen voimin. Nämä tukevat, järjestävät toimintaa, aktivoituvat itse ja auttavat muun muassa sadoissa perhekahviloissa, perheiden tukihenkilöinä, auttavien puhelinten ja chattien päivystäjinä, koulujen tukioppilaina ja kiusaamisen vastaisissa ohjelmissa.
Tiivistelmä MLL:n vaaliohjelmasta: Kymmenen askelta lapsiystävälliseen hyvinvointialueeseen
Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin rakentumisessa ja hyvinvoinnin haasteiden voittamisessa hyvinvointialueen palveluilla on merkittävä rooli. Hyvinvointialue vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtävä. Kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä kumppaneita sekä hyvinvointialueille että kunnille. Sotejärjestämislaki edellyttää, että sekä hyvinvointialueet että kunnat tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia.
-
Lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista on edistettävä tavoitteellisesti. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuinen merkitys ihmisen elämänkulussa tulee ymmärtää hyvinvointialueen päätöksenteossa. Hyvinvointialuetta velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus luo perustan kestävälle lapsi- ja perhepolitiikalle. Lapsen oikeuksien sopimukseen pohjautuva kansallinen lapsistrategia antaa suuntaviivat myös hyvinvointialueen lapsia ja perheitä koskevalle työlle.
-
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset on arvioitava. Lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla säännönmukainen osa hyvinvointialueen päätöksentekoa ja toimintaa. Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lasten ja nuorten osallistaminen ja kuuleminen ovat tärkeä osa arviointia. Lapsivaikutusten arviointi tulee ulottaa myös talousarviopäätöksiin toteuttamalla lapsibudjetointia.
-
Lapsia ja nuoria on kuultava hyvinvointialueen toiminnassa. Lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lapsilla ja nuorilla on paljon päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen kannalta tärkeää tietoa, jota ei saada käyttöön muutoin kuin kuulemalla heitä. Lapset ja nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä, joten on tärkeää varmistaa, että kaikille lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuus esittää näkemyksensä ilman minkäänlaista syrjintää.
-
Kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä on edistettävä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu hyvinvointialueen tehtäviin. Kunnat ja järjestöt ovat tässä tärkeitä hyvinvointialueen kumppaneita. Hyvinvointi- ja terveyserot alkavat muodostua jo lapsuuden aikana. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä erityistä huomiota on kiinnitettävä eriarvoisuuden kaventamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä lasten ja nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin – kuten kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemisen sekä mielenterveyden edistämisen – näkökulmien tulee olla mukana vähintään samalla painoarvolla kuin fyysisen terveyden edistämisen.
-
Lasten ja nuorten palveluissa on huolehdittava lainsäädännön ja suositusten mukaisista henkilöstömitoituksista. Palvelut ovat lapsille ja nuorille ihmisiä ja heidän toimintaansa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus edellyttävät riittävää ja ammattitaitoista henkilöstöä. Lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat avukseen ammattilaisia, jotka tuntevat lapsuuden ja nuoruuden kehitysvaiheet. Palveluissa tulee turvata ammattilaisten mahdollisuus kohdata lapsia, nuoria ja perheitä riittävän ajan kanssa kuunnellen heitä aidosti. On välttämätöntä, että hyvinvointialue noudattaa henkilöstömitoituksista – kuten neuvolatyöstä, oppilas- ja opiskelijahuollosta ja lastensuojelusta – annettuja velvoitteita ja valtakunnallisia suosituksia.
-
Varmistetaan, että perhekeskustoiminta kattaa koko hyvinvointialueen. Hyvinvointialueen palveluiden tulee olla ihmis- eikä organisaatiolähtöisiä. Lasten, nuorten ja perheiden kannalta on olennaista, että palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Perhekeskus yhteensovittaa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnan sivistyspalvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien ennaltaehkäisevät toiminnot. Perhekeskustoiminnan on palveltava kaikkia lapsiperheitä ja se on ulotettava koko hyvinvointialueen alueelle.
-
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita on vahvistettava. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat tällä hetkellä riittämättömät ja pirstalaiset. Koronakriisi on entisestään lisännyt lasten ja nuorten mielenterveyden tuen ja avun tarvetta. Mielenterveystyön perustason voimavarojen tulee olla riittävät, jotta erikoissairaanhoito voi selviytyä tehtävästään. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen asianmukaiset resurssit on varmistettava.
-
Lasten ja nuorten hyvinvointi on turvattava koronakriisin jälkihoidossa. Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja pärjäämisen haasteita. Palvelut ovat ohentuneet samaan aikaan kun niiden tarve on kasvanut. Riittävän tuen puuttuminen uhkaa heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia ja lisätä eriarvoistumista. Kriisin kielteisten vaikutusten torjuminen kuuluu hyvinvointialueiden merkittävimpiin tehtäviin lähivuosina. Eriarvoisuuden kaventamisen on oltava tavoitteellista ja systemaattista. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluihin ja mielenterveyden tukeen on panostettava vahvasti. Koronakriisin vaikuttava jälkihoito edellyttää koko palvelujärjestelmän keskinäisen yhteistyön ja moniammatillisuuden vahvistamista. Järjestöjen työ on huomioitava yhteistyössä.
-
Hyvinvointialueiden ja järjestöjen kumppanuus on varmistettava. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja sen kehittämisessä. Kansalaisjärjestöt edistävät ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Ne organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tuottavat ihmislähtöisiä palveluita sekä vaikuttavat yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman järjestöjä ja niiden toimintaa. Järjestöjen toiminta on nivottava osaksi hyvinvointialueiden rakenteita.
- Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävien järjestöjen toimintaedellytyksistä ja vaikutusmahdollisuuksista on huolehdittava. Sote-järjestämislain mukaisesti sekä hyvinvointialueiden että kuntien on tehtävä yhteistyötä alueensa järjestöjen kanssa. Laki edellyttää, että sekä hyvinvointialue että kunta tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hyvinvointialueen ja kuntien on yhdessä huolehdittava järjestöjen avustusten jatkumisesta ja tilojen käyttämisen mahdollisuuksista ilman katkoksia osana hyvinvointialuestrategiaa ja kuntastrategioita
*Lapset, nuoret ja koronakriisi: Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi, Lapset, nuoret ja koronakriisi : Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi - Valto (valtioneuvosto.fi)
** Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset (helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esa Iivonenjohtava asiantuntija
Puh:050 4111 562esa.iivonen@mll.fiHelena HulkkoViestintäpäällikkö
Puh:050 582 22 11helena.hulkko@mll.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. MLL tarjoaa eri elämäntilanteissa vertaistukea, monipuolista toimintaa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suomen suurimpaan lastensuojelujärjestöön kuuluu 68 000 jäsentä, 528 paikallisyhdistystä, 9 piirijärjestöä ja keskusjärjestö. www.mll.fi - http://www.mll.fi/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Mannerheimin Lastensuojeluliitto
På mors dag belönas 36 mammor med utmärkelsetecken25.4.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Republikens president har beslutat att ge 36 mammor medalj av I klass med guldkors av Finlands Vita Ros orden. Med det värdefulla utmärkelsetecknet uppmärksammas årligen mammor som har utmärkt sig som föredömliga fostrare samt främjat familjeliv och föräldraskap. Utmärkelsetecknen delas ut vid en riksomfattande morsdagsfest, som ordnas av Mannerheims Barnskyddsförbund i samarbete med social- och hälsovårdsministeriet i Helsingfors söndagen den 11 maj 2025.
Äitienpäivänä palkitaan 36 äitiä kunniamerkein25.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tasavallan presidentti on päättänyt antaa 36 äidille Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Arvokkaalla kunniamerkillä huomioidaan vuosittain äitejä, jotka ovat ansioituneet esimerkillisinä kasvattajina sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistäjinä. Merkit luovutetaan valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa. Juhlan järjestää Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa Helsingissä sunnuntaina 11. toukokuuta.
MLL:n Lasten ja nuorten 116 111 vastaa pääsiäisenä joka ilta yöhön saakka17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Kaikille lapsille ja nuorille pyhät eivät tarkoita kivaa lomaa ja katkosta arkeen. Lomallakin voi olla tarvetta jutella tai saada apua luotettavalta aikuiselta. Lasten ja nuorten puhelin 116 111 on avoinna jokaisena pääsiäisviikonlopun päivänä kello 17-20. Nuorten Tukilinja päivystää samassa numerossa koko pääsiäisen ajan klo 20-00.
Lek är glädje - Lekdagen firas lördagen den 26.416.4.2025 07:10:00 EEST | Pressmeddelande
Den nationella Lekdagen firas i år lördagen den 26 april, nu redan för tionde gången. Årets tema är glädje. Det påminner oss om att vi också i den här världspolitiska situationen har rätt att glädja oss åt goda stunder och leka oss till välbefinnande. Lekdagsnätverket inbjuder människor i alla åldrar att kasta sig in i lekens virvlar.
Ilo löytyy leikistä - Leikkipäivää vietetään lauantaina 26.4.16.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Valtakunnallista Leikkipäivää vietetään tänä vuonna lauantaina 26. huhtikuuta jo kymmenettä kertaa. Vuoden teemana on ilo. Se muistuttaa, että maailmanpoliittisen tilanteen keskellä on lupa myös iloita hyvistä hetkistä ja herättää hyvä olo leikin vauhdittamana. Leikkipäiväverkosto kutsuukin kaikenikäisiä heittäytymään leikin pyörteisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme