ELY-keskuksen kautta virtasi rahaa alueelle viime vuonna yli 106 miljoonaa euroa

Business Finland -rahoitusta kohdistettiin viime vuonna Etelä-Karjalaan yhteensä 5,9 miljoonaa euroa, josta energiatuen osuus oli 134 000 euroa, ja Kymenlaaksoon 15 miljoonaa euroa, josta energiatuen osuus oli 0,9 miljoonaa euroa.

Maaseutu

Maaseutuohjelman yritysrahoitusta myönnettiin Kaakkois-Suomessa vuonna 2021 20 yritykselle yhteensä noin 1,53 miljoonaa euroa. Pääosa tuesta myönnettiin yritysten investointeihin. Kappalemääräisesti yli puolet yritystuista myönnettiin Kouvolaan ja kolmeneljäsosaa yritystuista kohdentui kaupunkien kehysalueelle sekä kaupungin läheiselle maaseudulle. Maaseutuohjelman kehittämishankkeisiin myönnettiin tukea yhteensä 1,83 miljoonaa euroa. Näiden yritys- ja kehittämishankkeiden lisäksi ELY-keskus teki päätökset alueen neljän Leader-ryhmän myöntämiin yritys- ja kehittämishankkeisiin, joista yritystukien määrä oli 0,4 miljoonaa ja kehittämishankkeiden osuus 1,66 miljoonaa euroa.

Maa- ja puutarhatalouden aloitus- ja investointitukia myönnettiin vuonna 2021 avustuksina noin 2,65 miljoonaa euroa. Avustuksen lisäksi ELY-keskus myönsi osalle hankkeita korkotukea yhteensä noin 3,43 miljoonan euron lainapääomalle.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus maksoi luomuviljelijöille luomukorvausta vuonna 2021 yhteensä 3,78 miljoonaa euroa. Luomuala on Kaakkois-Suomessa 20 958 hehtaaria eli 17 prosenttia peltoalasta. Maaseutuohjelman ympäristösopimuksien avulla parannetaan maaseutuluonnon monimuotoisuutta sekä tuetaan alkuperäisrotujen kasvatusta. Näihin sopimuksiin perustuen ELY-keskus maksoi tukia viime vuonna 500 000 euroa. Viljelijät voivat käyttää neuvontakorvausta mm. investoinnin alustavaan suunnitteluun, tuotantokustannuslaskelmiin ja tuotantoeläinten hyvinvointiin. Neuvontakorvausta maksettiin yhteensä 310 000 euroa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Kaakkois-Suomeen viime vuonna kasvihuonetukea 1,03 miljoonaa euroa sekä kalatalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin yhteensä 203 000 euroa.

Maaseudun yritysten ja maatalouden väliaikaista tukea koronan aiheuttamiin markkina- ja tuotantohäiriöihin myönnettiin 17 toimijalle yhteensä noin 170 000 euroa.

Työllisyys

ELY-keskus hankki TE-palveluja yritys- ja henkilöasiakkaille 2021 yhteensä 16,5 miljoonalla eurolla. Ostopalveluja hankittiin tukemaan yrittäjyyttä, työllisyyttä, kotoutumista ja osaamisen kehittämistä. Yrittäjyyden tukeminen sisälsi koronapandemian jatkumisen vuoksi muun muassa yksinyrittäjiä tukevia palveluja, minkä lisäksi yrityksen perustamista suunnitteleville hankittiin yrittäjävalmennuksia ja muita yrittäjyyttä tukevia palveluja.

Työnhakijoiden työnhakua tuettiin ostamalla erilaisia työnhakua tukevia valmennus- ja asiantuntijapalveluja 1,3 miljoonalla eurolla. Osaamisen kehittämistä tuettiin hankkimalla työvoimakoulutusta 6,3 miljoonalla. Erityisesti palveluhankintoja suunnattiin nuorille työnhakijoille. Työllisyydenhoidon määrärahaa jaettiin TE-toimistolle palkkatukiin yrityksille ja kunnille 6,7 miljoona euroa, työllisyyspolittiisin avustuksiin 1,8 miljoonaa ja muiden asiakkaiden työnhakua tukeviin toimiin 0,1 miljoonaa euroa.  

Yrityksen kehittämisavustuksella potkua liiketoimintaan 

Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan rahoitusta on myönnetty vuonna 2021 yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa (Hämeen ELY-keskus).

Erilaisia yritystukia myönnettiin Kaakkois-Suomeen yhteensä lähes 6 miljoonaa euroa. Yrityksen kehittämisavustuksen myönnettiin Euroopan aluekehitysrahastosta yhteensä runsaat 5,6 miljoonaa euroa. Yrityksen kehittämispalveluihin eli yritysten analyysi-, konsultointi- ja koulutuspalveluihin myönnettiin rahoitusta lähes 360 000 euroa.

Etelä-Karjalaan yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa ja Kymenlaaksoon yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa. Molemmissa maakunnissa yritysten kehittämisavustuksia myönnettiin noin puolitoistakertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna.      

Ratkaisuja työttömyyteen ESR-hankkeiden avulla 

ESR-hankkeisiin Kaakkois-Suomeen myönnettiin yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Rahoituksesta noin 1,47 miljoonaa euroa meni Kymenlaakson hankkeille ja loput Etelä-Karjalaan.

Vuonna 2021 rahoitusta myönnettiin pääasiassa REACT-EU-rahoitukseen, jonka tavoitteena on ollut lisätä ihmisten digitaalisia valmiuksia tai sopeuttaa yrityksiä muutostilanteessa. REACT-EU-rahoitteisten hankkeiden palvelut on suunnattu aiempaa laajemmalle osallistujakunnalle eli osallistujat voivat olla myös työssäkäyviä ja opiskelijoita. Hankkeita toteutetaan vuosina 2022 ja 2023.   

Ympäristö         

Ympäristöasioissa suurin rahoituskohde on METSO-ohjelman kautta valtiolle ostettavat maa-alueet tai korvaukset alueiden rauhoittamisesta. ELY-keskus teki metsänomistajien hakemuksesta 52 suojelupäätöstä, joista metsänomistajille maksettiin korvauksia noin 2,2 miljoonaa euroa. Rakennusperintöavustuksia jaettiin edellisvuosiin verrattuna kaksinkertainen määrä (179 000 euroa). Lisäksi kesällä myönnettiin ylimääräinen elvytysrahoitus koronapandemiaan liittyen. Avustuksilla tuettiin alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostusta.

Uhanalaisten lajien aiheuttamien vahinkojen korvauksia maksettiin noin 198 000 euroa. Vesistöjen kunnostustoiminta (vesien- ja merenhoidon toteuttaminen) on ollut viime vuosina kasvava ympäristöavustusmuoto, ja vuonna 2021 vesistökunnostushankkeita tuettiin 156 000 eurolla. Myös maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle 280 000 euroa myönnettäväksi Kutilan kanavan sekä Kopinsalmen pumppaamon jatkosuunnitteluun. Vuonna 2020 Etelä-Savon ELY-keskuksen päätöksellä myönnettiin yhdelle vesihuoltohankkeelle tukea (49 000 euroa) toimintaedellytysten parantamiseksi koronatilanteessa.

Liikenne

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueen perusväylänpitoon käytettiin vuonna 2021 yhteensä noin 35,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,5 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Rahoituksesta tieverkon hoitoon ja käyttöön kohdennettiin noin 13,2 miljoonaa, korjaukseen ja ylläpitoon noin 16,8 miljoonaa sekä parantamisinvestointeihin ja niiden suunnitteluun n. 5,2 miljoonaa euroa.

Isoimpana parantamishankkeena toteutettiin maantien 3864 Sipari–Pulsa soratien parantaminen kestopäällystetyksi tieksi. Lisäksi rakennettiin neljä jalankulku- ja pyöräilyväylää (maantie 354 Inkeroistentie, valtatie 15 Valkeala-Jokela, kantatie 62 Pietarintie Imatran raja-aseman läheisyydessä sekä maantie 14871 Patotie ja parannettiin valtatie 15:n Heparon eritasoliittymää erikoiskuljetuksille soveltuvaksi. Korjaus- ja ylläpitorahoituksen turvin päällystettiin noin 105 kilometriä maanteitä sekä korjattiin tai uusittiin 13 siltaa. Perusväylänpidon parannustoimien lisäksi erillisellä Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC 2014-2020 -ohjelman rahoituksella kehitettiin Imatran ja Vaalimaan raja-asemia sekä parannettiin valtatie 6 Kolmikannan liittymää.

Valtion avustusta yksityisten teiden kunnossapitoon oli käytettävissä noin 2,4 miljoonaa euroa, josta lossien osuus oli noin 0,4 miljoonaa. Myönteisiä avustuspäätöksiä tehtiin 23 yksityistielle, ja lisäksi erityiskohteena avustettiin kahta lossia. Alueen joukkoliikenteen ostoihin ja kuntien avustamiseen käytettiin n. 2,1 miljoonaa euroa.