Aurinkoyhteisö leikkaa myös taloyhtiön asukkaiden omaa sähkölaskua

Vaikka on vuoden pimein päivä juuri ennen joulua, on horisontin yläpuolelle vaivoin kivunnut aurinko herättänyt Kuitinmäen ostoskeskuksen kattoa peittävät 262 aurinkopaneelia eloon.  

– Voimala tuotti vuoden pimeimpänä päivänäkin muutaman kilowattitunnin, kertoo Kiinteistö Oy Kuunsillan hallituksen jäsen Mika Koskinen. 

Kesällä keskipäivän paisteessa ostoskeskuksen katto kerää saman verran sähköä muutamassa minuutissa.  

Liikekiinteistön vuonna 2019 valmistunut aurinkovoimala sai myös kunnian olla koko Espoon ensimmäinen aurinkoyhteisö. Aurinkoyhteisön kautta aurinkoenergiaa jaetaan kiinteistöyhtiön oman käytön lisäksi myös sen osakkaiden käyttöön.  

Aurinkoyhteisöt mahdollisti tammikuussa 2021 tehty asetusmuutos, joka salli aurinkosähkön jakamisen yhtiön huoneistojen käyttöön ilman siirtomaksuja ja sähköveroa.  Aiemmin tuotantoa voitiin hyödyntää vain yleisten tilojen kulutukseen, nyt aurinkopaneelit leikkaavat myös asukkaiden omia sähkölaskuja. Tämä on tehnyt liikekiinteistöjen ja asunto-osakeyhtiöiden aurinkosähköinvestoinneista yhtä kannattavia kuin omakotitaloissa. 

Espoolaisille aurinkoyhteisön perustaminen on tehty helpoksi. Paikallisen verkkoyhtiö Carunan virtane.fi -palvelussa aurinkoyhteisön perustaminen käy yksinkertaisesti verkkolomakkeen täyttämällä. 

– Se ei maksa mitään, mutta tuo taloyhtiön aurinkopaneeleista säästöjä myös asukkaille”, kertoo Carunan asiakaskokemuspäällikkö Laura Sohlman. 

Nyt kannattavaa kerrostaloissakin

Sohlman kertoo, että Espoossa oli loppuvuodesta 2021 jo yli 1 000 aurinkosähkön pientuottajaa. Aurinkosähkön tuotanto on tähän asti ollut pääasiassa omakotiasukkaiden heiniä. Kerros- ja rivitalojen osuus espoolaisvoimaloista on vain muutama prosentti. Asetusmuutos kuitenkin paransi aurinkosähkön kannattavuutta sekä liikekiinteistöissä että asunto-osakeyhtiöissä.   

Kuitinmäen ostoskeskuksen vuokralaiset ovat jo päässeet nauttimaan aurinkoyhteisön eduista.  

– Esimerkiksi kiinteistössä toimiva Olariumin kuntosali säästi kesäkuukausina satoja euroja sähkölaskussaan, Mika Koskinen kertoo.  

Kiinteistön aurinkovoimalan vuosituotanto on kahtena ensimmäisenä vuonna ollut noin 65 000 kWh/vuosi. 

– Karkeasti ottaen puolet tuotannosta menee talon kiinteistösähkön kulutukseen, neljännes osakkaille ja neljännes myyntiin, Koskinen kertoo.  

Aurinkoyhteisön perustaminen teki voimalasta entistä kannattavamman myös investoinnin rahoittaneille osakkaille. Nyt myös osakkaat saavat käyttöönsä osan voimalan tuottamasta sähköstä.  Kun voimalan tuotanto on aurinkoisina tunteina kiinteistösähkön kulutusta suurempi, jaetaan tuotanto huoneistojen käyttöön osakemäärien suhteessa. Jos huoneisto ei pysty käyttämään hyväkseen kaikkea sille jyvitettyä tuotantoa, kiinteistöyhtiö myy ylituotannon pörssihinnalla verkkoon.   

Normaalissa tilanteessa kannattavinta on käyttää tuotettu sähkö kiinteistön sisällä. Haastatteluhetkellä talvinen sää on kuitenkin nostanut sähkön pörssihinnan pilviin, kymmeniin sentteihin kilowattituntia kohden.  

– Juuri nyt sähkön myynti verkkoon olisi hyvä bisnes, Koskinen toteaa. 

Joulun aikaan tuotanto on vaatimatonta, mutta jo helmikuussa aurinko on korkeammalla. Keväiset kirkkaat pakkaspäivät ovatkin hyviä tuotantopäiviä.  

– Kylmä sää parantaa paneelien tuotantoa. 

Ympäristö ja kukkaro hyötyvät 

Mika Koskisen ajoi aurinkosähköhankkeen vetäjäksi huoli ilmastonmuutoksesta.  

– Asuin aiemmin Kiinassa, jossa saastumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näki konkreettisemmin kuin meillä.  

Kiinteistöosakeyhtiön hallitukselle hanke kuitenkin myytiin kannattavuudella. 

– Kukapa laskutaitoinen vastustaisi hanketta, joka maksaa itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa ja pienentää sen jälkeen vastikkeita, Koskinen naurahtaa.  

Yleensä aurinkosähköjärjestelmät mitoitetaan niin, että kaikki tuotanto saadaan käytettyä itse. Kuitinmäessä kuitenkin koko rakennuksen katto täytettiin paneeleilla, ja ylituotanto myydään verkkoon päivän hintaan. 

– Kun laskee asennuskustannukset ja muut kulut, se oli suhteellisesti halvempaa, perustelee Koskinen.  

Koskisen tiukan kilpailutuksen ja Business Finlandin investointituen jälkeen voimala maksoi yhtiölle 60 000 euroa.  

– Yhtiölle se tuo säästöä sähkölaskussa 7 000-9 000 euroa vuodessa, sähkön hinnasta riippuen.  

Osakkaiden omat sähkölaskut pienenevät nekin yhteensä yli 2000 eurolla vuodessa. Kookkaan voimalan laskennallinen takaisinmaksuaika on noin 7 vuotta.  

Yrittäjä Koskinen iloitsee, että hanke tuki myös täkäläistä yrittäjyyttä. 

– Katolla on suomalaisvalmisteiset paneelit, ja espoolainen yritys teki asennukset. 

Carunan Laura Sohlman kertoo, että ensimmäisenä aurinkoyhteisöjä ovat olleet perustamassa Mika Koskisen kaltaiset edelläkävijät.  

– Kun asetusmuutos on tehnyt tästä kannattavaa myös rivi- ja kerrostaloyhtiöille, potentiaalia olisi valtavasti, Sohlman toteaa. 

Aurinkoyhteisöjä on perustettu vasta muutamia, mutta kyselyjä tulee Sohlmanin mukaan kiihtyvällä tahdilla.  

– Ottaa aikansa, että ne näkyvät verkkoon kytkettyinä voimaloina. 

Aurinkovoimaloiden yleistymistä jarruttaa päätöksenteon hitaus, sillä investoinnit vaativat aina taloyhtiön yhtiökokouksen päätöksen. Koronaepidemia näyttää lykänneen monia investointipäätöksiä. 

Sen sijaan sähkön hinnannousu näyttää lisänneen kiinnostusta aurinkosähköä kohtaan, samoin kuin monessa taloyhtiössä edessä oleva sähköautojen latauspisteiden rakentaminen.  

– Niiden yhteydessä myös aurinkopaneeliasennukset varmasti lisääntyvät, Sohlman ennustaa. 

Kuitinmäen ostoskeskuksen katolle asennetut paneelirivistöt ovat 30-vuotisen elinkaarensa alkutaipaleella.  

– En keksi äkkiseltään parempaa sijoitusta. Jo 20 vuodessa järjestelmä maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin, Mika Koskinen toteaa. 

Tulevaisuuden sähkölaskujen alentaminen tarjoaa riskitöntä tuottoa kymmeniksi vuosiksi.  

– Aurinkoyhteisön myötä myös kaikki asukkaat saavat konkreettista hyötyä taloyhtiön investoinnista, sanoo Laura Sohlman. 

Taloyhtiöiden aurinkosähköinvestoinnit tukevat myös Espoon kaupungin kunnianhimoista tavoitetta olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä.  

– Aurinkosähkön ja muun uusiutuvan energian paikallisen tuotannon lisääminen on yksi Espoon kaupungin strategian, eli Espoo-tarinan, tavoitteista. Energiayhteisöt ovat mainio esimerkki uudesta kestävästä toimintamallista, joka rohkaisee uusiutuvan energian investointeihin, vähentää päästöjä ja lisää yhteisöllisyyttä, kehittämispäällikkö Elina Wanne kertoo.  

Wanne vastaa Espoon kaupungin kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa energian kehittämiskokonaisuudesta.

Virtane.fi -palvelussa espoolaiset kiinteistö- ja taloyhtiöt voivat perustaa aurinkoyhteisön sekä kilpailuttaa aurinkosähköhankkeen tai sähköautojen latauspisteiden toimittajan. 

https://www.virtane.fi/ 

Keväällä 2022 tehdään selvitys, jolla etsitään vaikuttavia ratkaisuja uusiutuvan energian, energiakansalaisuuden ja energiayhteisöjen edistämiseksi Espoossa. Selvityksen tuloksista ja toimintamalleista järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuuksia taloyhtiöille, yrityksille ja asukkaille kevään ja syksyn aikana.  

Aurinkoyhteisöartikkelin, selvityksen ja tilaisuudet mahdollistaa RAKKE- ja KETO-projektit.

Espoon kaupungin Ratkaisupolku kestävän kasvun ekosysteemeihin (RAKKE) -projekti on rahoitettu Uudenmaan kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (UKKE) -rahoituksesta.  

Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku (KETO) -projekti on rahoitettu Uudenmaan liiton hallinnoimasta REACT-EU rahoituksesta (Recovery Assistance for Cohesion and the Territories of Europe). Projekti toteutetaan yhteistyössä VTT:n, Aalto-yliopiston ja Omnian kanssa.