Kehityspoliittisen toimikunnan analyysi: Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee selkeän suunnan
Kansainvälisellä ilmastorahoituksella tarkoitetaan teollisuusmaiden velvoitetta kanavoida kehittyville maille rahoitusta, jolla tuetaan niiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Ilmastorahoituksella voidaan tasata eriarvoistumista ja huomioida erityisesti kaikkein köyhimmät ja haavoittuvimmat ihmisryhmät.
Tarve kasvattaa ilmastorahoitusta on kirjattu YK:n ilmastopuitesopimukseen ja Pariisin ilmastosopimukseen, sillä nykyiset rahamäärät eivät pysty vastaamaan kansainvälisesti asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi rahoitus ohjautuu usein muualle kuin heikoimmassa asemassa olevien tukemiseen. Glasgow'n ilmastokokouksessa sovittiin, että teollisuusmaiden tulee saavuttaa jo aiemmin asetettu 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuositavoite ilmastorahoitukselle niin pian kuin mahdollista. Lähivuosina neuvotellaan rahoituksen tasosta vuoden 2025 jälkeen, ja paine kasvattaa rahoitusta kehittyville maille on kova. Lisäksi on tärkeää, että rahoitusta kohdennetaan tasapuolisesti sekä ilmastonmuutoksen hillintään, että sen vaikutuksiin sopeutumiseen.
Suomen on kasvatettava ilmastorahoitusta ja parannettava sen ohjausta
KPT:n selvityksen mukaan Suomen julkista ilmastorahoitusta kehittyville maille on ohjattu varsin laajasti erilaisten kanavien, muotojen ja instrumenttien avulla. Valtaosa rahoituksesta on kanavoitunut kehityspoliittisten finanssisijoitusten ja monenkeskisten organisaatioiden sekä rahastojen kautta. Vuosille 2022–2026 budjetoiduissa määrärahoissa lahjamuotoisen tuen osuus olisi edelleen finanssisijoituksia suurempi. Kokonaisuudessaan ilmastorahoitus kasvaisi vaihdellen vuositasolla 189–225 miljoonan euron välillä.
KPT:n analyysiraportti esittää, että Suomen on aika ottaa kansainvälinen ilmastorahoitus täysimääräisesti käyttöön osana laajempaa ilmastopolitiikka ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanoa. Riittävän rahoituksen takaamiseksi tulee laatia selkeä hallituskausia pidempi suunnitelma, joka sisältää kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamisen Suomen sitoumusten mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta viimeistään 2030 mennessä. Samalla ilmastorahoitusta on nostettava niin, ettei se vähennä muuhun kehitysyhteistyöhön kohdentuvia varoja. Rahoitusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja sen toimeenpanossa tarvitaan laaja joukko toimijoita. Ilmastorahoituksen ohjausjärjestelmää ja toimijoiden välistä vastuunjakoa on syytä selkiyttää.
Lisätietoja:
KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti, puh. 050 525 8649, marikki.stocchetti@formin.fi
KPT:n puheenjohtaja Inka Hopsu, puh. 040 758 9545, inka.hopsu@eduskunta.fi
Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja analysoiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kehityspoliittinen toimikunta
Utvecklingspolitiska kommissionen inför förhandlingarna om regeringsprogrammet 2023: Den nya regeringen ska stärka Finlands globala ansvar och genomslagskraft3.5.2023 11:38:50 EEST | Pressmeddelande
Den nya regeringen ska främja global hållbar utveckling och stärka Finlands positiva handavtryck ute i världen. På det sättet tryggar man också Finlands egen säkerhet på lång sikt. Detta är utvecklingspolitiska kommissionens centrala budskap till förhandlarna.
Development Policy Committee’s message to government-formation negotiators in 2023: New government must strengthen Finland’s global responsibility and impact3.5.2023 11:34:28 EEST | Press release
Finland’s new government must promote global sustainable development and strengthen Finland’s positive handprint abroad. In this way, we can also safeguard Finland’s own security in the long term. This is the Development Policy Committee's key message to the government-formation negotiators in 2023.
Kehityspoliittisen toimikunnan hallitusohjelmaviestit 2023: Uuden hallituksen on vahvistettava Suomen globaalia vastuuta ja vaikuttavuutta3.5.2023 11:31:34 EEST | Tiedote
Tulevan hallituksen tulee edistää globaalia kestävää kehitystä ja vahvistaa Suomen positiivista kädenjälkeä maailmalla. Näin turvataan myös Suomen oma turvallisuus pitkällä aikavälillä. Tämä on Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) keskeinen viesti hallitusohjelman tekijöille.
Analysis by the Development Policy Committee: Finland’s development policy needs a more ambitious human rights based approach31.1.2023 09:22:22 EET | Press release
An increasingly tense international situation, prolonged conflicts, catastrophes exacerbated by climate change and the questioning of the justification for human rights are further increasing the need for a human rights based development policy.
Utvecklingspolitiska kommissionens aktualitetsanalys: Finlands utvecklingspolitik ska tillämpa rättighetsperspektivet bredare31.1.2023 09:19:08 EET | Pressmeddelande
Det skärpta internationella läget, de långdragna konflikterna, de ökade katastroferna till följd av klimatförändringar och det allt aktivare ifrågasättandet av de mänskliga rättigheterna skapar ett växande behov av en utvecklingspolitik som beaktar rättighetsperspektivet mer omfattande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme