Työssä jaksamiseen voi ja kannattaa vaikuttaa – Leijona-valmentaja ja konsernijohtaja haastavat yritykset ja yksilöt toimimaan

Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin vaikutukset ulottuvat yksilöiden ja yritysten kautta koko kansantalouteen. Nykyisessä tilanteessa, väestörakenteen muuttuessa sekä globaalin epävarmuuden lisäännyttyä pandemian ja ilmastokriisin myötä, asiaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

– Tarvitsemme sekä pidempiä työuria että tukea nuorten urapolkujen rakentamiseen. Vastuu onnistumisesta on yhteinen, samanaikaisesti kollektiivinen ja yksilöllinen, Ahokas toteaa. Konsernin johtajana hän tietää senkin, ettei onnistunut muutosmatka ole itsestäänselvyys.

Jalonen on nähnyt pandemian vaikutukset paitsi sparratessaan yrityksiä, myös omassa arjessaan. Aiemmin paikan päällä pidetyt luennot järjestetään nyt lähes poikkeuksetta etänä, mikä on vähentänyt Leijona-valmentajan arkiliikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Lisähaasteensa tarjoaa miehen kipuileva polvi.

– Myönteistä on se, että työssä jaksaminen ja työhyvinvointi otetaan tosissaan yhä useammassa yrityksessä. Pohjimmiltaan tämä kertoo välittämisestä, mikä on omiaan lisäämään luottamusta. Luottamus on avainasemassa työkulttuurin onnistuneeseen muutokseen. On tutkittu fakta, että niissä yrityksissä, joiden strategiassa työhyvinvointi on keskeinen osa esimieskoulutusta, tehdään myös parasta tulosta, Jalonen kertoo.

Hyvinvoinnin kolminaisuus

Jalosen mukaan yksilöiden hyvinvoinnin vaikutus on usein suurempi kuin kuvittelemme – menestyvät tiimit muodostuvat toimivista yksilöistä, jotka tarvitsevat ja tukevat toisiaan. Kilpaurheiljoiden valmentajana hän muistuttaa myös siitä, että nopea palautuminen kysyy aerobista kestävyyttä. Palautuminen vaikuttaa mieleen ja sitä kautta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Huono fysiikka taas johtaa siihen, että huipputuloksia on mahdotonta saavuttaa pitkässä juoksussa missään asiassa. Toisaalta mielen järkkyminen vaikuttaa myös fysiikkaan. Näin ollen toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttää sitä, että molemmat osa-alueet ovat kunnossa. Lisäksi tarvitaan sosiaalisia suhteita. Vaikka ihminen olisi fyysisesti ja henkisesti kunnossa, mutta kärsii yksinäisyydestä, hän ei voi hyvin.

– Nyt on syytä lujittaa erityisesti kehon ja mielen yhteyttä. Liikunta jää helposti vähiin erityisesti silloin, kun ei tarvitse lähteä minnekään. Mikäli ihminen jämähtää kotiinsa tuijottamaan ruutua, niin mieliala laskee taatusti. Toisaalta mitä haastavammasta työsuorituksesta on kysymys, sitä enemmän kyse on tunnepelistä. Tunteet tarttuvat, ja muodostavat työilmapiirin joko hyvässä tai pahassa, Jalonen havainnollistaa.

Sanoista teoiksi

Ahokas huomauttaa, että työnantajien on pystyttävä tarjoamaan sellaiset olosuhteet, joissa henkilöstön työhyvinvointi on lähtökohtaisesti mahdollista. Se ei ole kuluerä, vaan investointi. Rekrytoinneissa työnhakijan vaakakupissa painaa entistä enemmän se, kuinka yritys huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista. Myöskään kesätyöntekijöitä ei saisi unohtaa, sillä nuorten liikkuminen vähenee yhä. Jotta oikea työ ja tekijä löytäisivät toisensa, kannattaa työnhakijoille merkitykselliset asiat, kuten työpaikan arvot, työhyvinvointi, ilmapiiri ja kulttuuri, tuoda esiin jo rekrytointivaiheessa.

50 vuotta täyttäneelle StaffPoint-konsernille on tärkeää, että sen työntekijät jaksavat ja viihtyvät hyvin. Arvopohja näkyy myös yhtiön kumppanuuksissa, kuten Suomen Olympiakomitean kanssa. Kumppanuuden myötä käynnistettiin yhteistyö, jossa keskitytään nuorten urheilun ja työelämävalmiuksien tukemiseen. Lisäksi StaffPointin henkilöstölle tarjottiin Olympiakomitean Työhyvinvointivalmennus, jonka merkityksellisin anti oli ymmärtää pienten aktiivisten tekojen merkityksen yleisen hyvinvoinnille. Henkilöstön arkeen lisättiin #liikuntanapostelu-käsite.

– Yrityksemme juhlavuoden myötä kehitämme erityisesti työn joustoa, eli työn ja muun elämän tasapainoa rakentaessamme entistä parempaa työelämää ja työssä jaksamista. Investoinnit merkitsevät arvojemme elämistä todeksi, Ahokas toteaa.

Arvot ovat tärkeitä myös Leijonille. Joukkueessa ei riitä se, että sen arvot allekirjoitetaan, vaan niihin sitoutuminen on osoitettava myös käytännössä.
– Walk your talk. Erityisesti niillä toimialoilla, joissa tekijöistä on kilpailua, tulisi muistaa se, että vain todeksi eletyt arvot vetävät puoleensa huippuosaajia, Jalonen lisää.

Johtajat roolimalleina

Kenties eniten merkitystä on yksilön motivaatiolla. Sen muuttaminen on lähes poikkeuksetta haastavaa. Jalonen muistelee 80-luvulla tekemäänsä tutkimusta jääkiekkoilijoiden ravitsemuskäyttäytymisestä – tulosten perusteella selvisi, että urheilijoiden asenteet ja tottumukset olivat keskenään räikeässä ristiriidassa. Toisin sanoen pelkkä tieto ei auta muuttamaan käyttäytymistä, vaan siihen tarvitaan henkilön omaa tahtoa. Jääkiekkojoukkueita valmentaessaan hän on todennut myös sen, kuinka suuri vaikutus tiimin kesken arvostetuimpien henkilöiden toiminnalla on toisiin.

– Konkreettinen muutos alkaa yritysten johdosta, ja paras keino johtaa on esimerkki. Tämän lisäksi henkilöstölle voidaan tarjota liikkumiseen tai terveelliseen elämäntapaan kannustavia bonuksia. Vaikka bonuksia tavoiteltaisiin ensin rahan takia, yksilö voi kokea niiden kautta oivalluksen. Terveysvaikutukset eivät koskaan jää työpaikalle, vaan kulkevat mukana vapaa-ajalle ja perheen pariin. Siinä on mahdollisuus, johon kannattaa tarttua, Jalonen rohkaisee.