Valtion tuki psykoterapeuttikoulutukselle

Eduskunnan sivistysvaliokunta on käsitellyt kansalaisaloitetta Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi​ (KAA 3/2021). Se järjesti julkisen kuulemisen torstaina 2. joulukuuta 2021. Tilaisuudessa kuultiin kansalaisaloitteen vastuuhenkilöitä, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoita sekä Suomen Psykiatriyhdistyksen, Psykologiliiton ja valtakunnallisen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion edustajia.

Lisäksi sivistysvaliokunta kutsui kuultavaksi asiantuntijajäseniä kokoukseensa 18.2.2022. Kuultavina olivat asiantuntijajäsenet Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) ja The European Federation for Psychoanalytic Psychotherapy Suomen Kansallinen verkosto ry:stä.

EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n kanta on, että lisääntyneiden mielenterveysongelmien hoitamiseksi tarvitsemme sekä Kelan tukemat kuntoutuspsykoterapiat että hyvin toimivat mielenterveyspalvelut hyvinvointialueilla.

Näin ollen on asianmukaista, että valtio tukee sekä Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavaa koulutusta, josta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 2 a §:ssä (533/2018) että lyhyitä alan täydennyskoulutuksia, jotka lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia hoitaa mielenterveysongelmia hyvinvointialueilla.

Lyhyempien täydennyskoulutusten tukeminen ei kuitenkaan saa olla poissa terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisten psykoterapeuttikoulutusten tuesta, koska tutkimusten mukaan erityisesti monimuotoisista ja pitkäkestoisista ongelmista kärsivät tarvitsevat usein intensiivistä, pitkäkestoista psykoterapiaa ja hyötyvät siitä pitkällä aikavälillä paremmin kuin lyhytkestoisesta (Leichsenring ja Rabung 2011, Knekt ym. 2016). Tähän tarpeeseen Kelan kuntoutuspsykoterapia vastaa erinomaisesti (yli 80 % hyötyy, kun kriteerinä on opiskelu- tai työkyvyn säilyminen tai palautuminen).

Pidempää psykoterapiaa tarvitsevien suuri määrä on tärkeä tunnistaa: Helsingin Psykoterapiatutkimuksessa lähes puolet lyhytkestoiseen hoitoon satunnaisesti ohjautuneista, Kelan kuntoutuspsykoterapian kriteerit täyttäneistä henkilöistä koki lyhyen hoidon riittämättömänä ja hakeutui myöhemmin lisähoitoihin, yleensä pitkäkestoisempaan psykoterapiaan (Knekt ym. 2011).

EFPP Suomi esittää seuraavia toimenpiteitä:

1. Psykoterapeuttikoulutus säädetään yliopistolliseksi terveydenhuollon erikoistumiskoulutukseksi (Yliopistolaki 7c §) ja että psykoterapeuttikoulutusten rahoitusasia hoidetaan valtioneuvoston asetuksella yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista 1082/2009, jossa siitä nytkin on säädetty. Psykoterapeuttikoulutuksen opiskelijalta voitaisiin periä enintään 120 euroa opinto-oikeuteen kuuluvalta opintopisteeltä.
2. Koska psykoterapeuttikoulutuksiin kuuluu seminaariopetuksen lisäksi pakollisina oma psykoterapia ja työnohjaus, jotka ovat opiskelijalle omakustanteisia, on tarpeen arvioida opiskelijoilta perittävän enimmäismäärän alentamista psykoterapeuttikoulutuksissa.
3. Asetusmuutoksesta johtuvat varat olisi syytä budjetoida pikaisesti valtion 2022 lisätalousarvioon tai viimeistään vuoden 2023 talousarvioon.
4. Koulutukset tulisi edelleen järjestää ensisijaisesti koulutusorganisaatioiden ja yliopistojen yhteistyönä. 
5. Psykoterapeuttikoulutuksen kustannukset kokonaisuudessaan, myös koulutuksen edellyttämän oman psykoterapian ja työnohjauksen osalta, säädetään verovähennyskelpoisiksi tulonhankintamenoiksi verolainsäädännössä.