Suomalainen huippututkimus osoittaa: Koronarokotteiden antama epäsuora suoja osoittautui odotettua pienemmäksi

Tutkimuksessa tarkasteltiin mRNA-koronavirusrokotteiden yhteyttä tartuntariskiin alkuvuoden 2021 aikana rokotetuilla terveydenhuollon työntekijöillä ja näiden rokottamattomilla perheenjäsenillään. Laajoja terveydenhuollon rekisteritietoja ja yleisiä väestötason aineistoja yhdistämällä voidaan nähdä, että rokotettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden epäsuora suoja heidän rokottamattomille perheenjäsenilleen on merkittävä, mutta kuten oletettua, pienempi kuin rokotteen suora suoja rokotetuille itselleen. Lapsilla tutkimus osoittaa epäsuoran suojan olevan pienempi kuin rokottamattomilla aikuisilla. 

”Ennakkotietojen perusteella osasimme odottaa, että rokotteen epäsuora suoja rokottamattomille perheenjäsenille on heikompi kuin suora suoja. Sen sijaan merkittävää on, että 3-12 vuotiaat rokottamattomat lapset eivät hyödy lähes lainkaan vanhempiensa rokottautumisesta. Emme havainneet merkittävää tartuntojen laskua rokottamattomilla lapsilla perheissä, joissa vähintään toinen aikuisista oli rokotettu”, kertoo tutkimusryhmän vetäjä THL:n akatemiatutkija Lauri Sääksvuori.

”Suomessa suoritetut väestötason rokotukset vähensivät selvästi koronainfektioiden määrää rokotetussa väestössä ja tutkimuksemme vahvistaa sen. Laajojen rekisteriaineistojen avulla on ollut kuitenkin mahdollista selvittää poikkeuksellisen hankalasti löydettävä rokotteiden epäsuora vaikutus eli se, miten rokotteet vaikuttavat viruksen levittämiseen rokottamattomille. Tutkimustulostemme mukaan rokotteilla oli myös epäsuora suoja, mutta ei lapsille”, toteaa tohtorikoulutettava Jussipekka Salo Helsingin yliopistosta. 

”Tutkimuksemme lähteenä olivat yli 260 000 terveydenhuollon työntekijän ja heidän 300 000 perheenjäsenensä rekisteritiedot. Tällainen tutkimus ja erityisesti siinä käytetty rikas rekisteriaineisto mahdollistavat rokotteiden suorien ja epäsuorien vaikutusten tutkimisen kattavasti yli ajan.  Tutkimus on kuitenkin tehty ennen delta- ja omikron-varianttien leviämistä ja todennäköisesti epäsuora suoja omikronia vastaan on heikompi”, avaa tutkimusta Turun yliopiston terveystaloustieteen professori ja VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen. 

Tutkimus toteutettiin Helsinki GSE:n Tilannehuoneen aineistoilla ja sitä ovat olleet tekemässä Jussipekka Salo (Helsingin yliopisto, VATT, Aalto-yliopisto, Helsinki GSE), Milla Hägg (Helsingin yliopisto, VATT, Aalto-yliopisto, Helsinki GSE), Mika Kortelainen (Turun yliopisto, InFLAMES tutkimuskeskus Turun yliopisto, VATT, Helsinki GSE), Tuija Leino (THL), Tanja Saxell (VATT, Helsinki GSE), Markku Siikanen (VATT, Helsinki GSE) ja Lauri Sääksvuori (THL, Tampereen yliopisto, INVEST tutkimuskeskus Turun yliopisto).