Nuoret haluavat johtajiksi vaikuttaakseen parempaan työelämään - tutkimus paljastaa hyvän johtajan piirteet tulevaisuudessa
Suomalaiset nuoret suhtautuvat positiivisesti johtamiseen ja tulevaisuuteen. Nuoret ovat valmiita ottamaan vastuuta, heitä kiinnostaa johtajuus ja johtajaksi kouluttautuminen. Erityinen motivaatio nuorilla on päästä vaikuttamaan positiivisempaan ja parempaan työelämään. Erityisen intohimoisesti nuoret suhtautuvat paremman tulevaisuuden luomiseen, ja sen keinoksi he kokevat johtajuuden. Johtajuus nähdään myös keinona vaikuttaa omiin uramahdollisuuksiin.
TYÖ2030-ohjelma järjesti keskustelun, jossa pohdittiin Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen tuloksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia työpaikoilla ja opetuksessa.
”Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen mukaan johtavassa asemassa työskentelyssä nuoria inspiroi ennen kaikkea paremman ja positiivisemman työelämän kehittäminen. Yli 90 prosentille johtajuudesta kiinnostuneista nuorista tärkein syy hakeutua johtavaan asemaan oli mahdollisuus vaikuttaa työelämän kehittämiseen ja parempaan laatuun”, kertoo TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala Työterveyslaitokselta.
”Ilahduttavaa on, että 80 prosenttia vastanneista näki tulevaisuuden työelämän ja urakehityksensä positiivisena. Tietysti meidän on tärkeä keskittyä myös siihen yhteen viidennekseen”, Kulmala linjasi.
TYÖ2030 haluaa mahdollistaa johtajuuteen liittyvää keskustelua mahdollisimman laajasti ja moniäänisesti. Tulevaisuuden työelämän kehittämisessä nuorten ääni on erityisen tärkeä, sanovat Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) puheenjohtaja Lotta Leinonen Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev.
Kiinnostavia löydöksiä tutkimuksessa olivat nuorten määritelmät tulevaisuuden johtajasta. Nuoret arvostavat esimerkillisyyttä ja kannustavuutta. Hyvät kuuntelutaidot ja kyky luoda sekä yhteisöllisyyttä̈ että visiota erottuivat myös hyvän johtajan ominaisuuksien pitkästä listasta.
”Tärkeää oli, että tutkimuksessa listattiin paljon ominaisuuksia. Massan ei pidäkään olla yhtenäistä, kun puhutaan johtajuudesta. Erilaisuuksien pitää korostua, jotta jokainen voi löytää itsensä sieltä. Se on tulevaisuuden tapa”, kommentoi OYY:n Lotta Leinonen.
SYL:in Konstantin Kouzmitchev puolestaan korosti palautumisen merkitystä ja työn merkityksellisyyttä.
”Johtotehtävissä on tyypillistä, että johtotehtävissä ei pääse työstä eroon. Työn ja vapaa-ajan tasapaino korostuu, ja pitää ottaa aikaa myös palautumiselle. Siksi itse teen työtä sen eteen, että opiskelijoilla oli paremmat mahdollisuudet kehittää itseään”, Kouzmitchev sanoi.
“Tutkimuksen tulokset tarjoavat hyvää näkemystä työelämästä ja johtamisesta, kuten sen, miten iso rooli esimerkillä yhä on. Tämä on iso viesti opettajakoulutukselle. Johtamisen pedagogiikalla ja sen ymmärtämisellä on monikäyttöisiä ja laaja-alaisia vaikutuksia, ei vain opettajan työhön ja opiskeluun, mutta myös työelämään. Tarvitsemme oppimisen ja johtamisen taitoja, joka nostaa keskeiseksi oppimissisältöjen ohella sen, miten opitaan.”, avaa Haaga-Helian yliopettaja Kimmo Mäki.
Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen toteutti TYÖ2030-ohjelma yhdessä Frankly Partnersin kanssa. Vuonna 2020 käynnistynyt TYÖ2030-ohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, ja sen on tarkoitus jatkua yli hallituskausien aiempien kansallisten työelämän kehittämisohjelmien tapaan. TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin.
Lisätiedot
-
TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala, p. 040 411 6378, sanna.kulmala@ttl.fi
-
Viestinnän asiantuntija Christa-Jemina Korhonen, p. 050 441 5807, christa-jemina.korhonen@ttl.fi
Tutustu H3
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta TYÖ2030 | Työterveyslaitos
Nuoret toivovat inhimillistä ja joustavaa työelämää20.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Työelämä ja töihin pääsy on nuorille tärkeää ja työelämältä he odottavat ihan tavallisia asioita. Tämä käy ilmi lähes 400 nuoren näkemyksistä, jotka on koottu Nuorten ajatuksia työelämästä -raportiksi osana Työelämäfoorumi 2024 -tapahtumaa.
Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi – omat vaatimukset johtajia kohtaan liittyvät tunnetaitoihin8.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten mielestä hyvän johtajan ominaisuuksissa korostuvat reiluus, tasapuolisuus ja kuuntelutaidot ennemmin kuin kunnianhimoisuus, tuloshakuisuus ja rohkeus. Tulokset selviävät tänään julkistetusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Hyvän ja huonon johtajan määrittelyssä oli nähtävissä selkeitä eroja eri ryhmien välillä: alle 30-vuotiaiden mielestä hyvä johtaja on avoin, empaattinen tiimipelaaja. Yli 30-vuotiaiden mielestä hän on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen ja antaa vastuuta. Tulevaisuuden johtajien* mielestä hyvä johtaja antaa vastuuta ja johtaa esimerkillä, kun nykyisten johtajien mielestä hyvä johtaja on tavoitteellinen. Työntekijöiden mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä ja tunnistaa yksilölliset tarpeet. Yksi johtamisen haasteista on se, että johtajat arvostavat tulosten ja liiketoiminnan asioita, kun työntekijät arvostavat johtamisessa hyviä vuorovaikutustaitoja, empati
Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä – media käsittelee työelämää monipuolisesti – johtaminen ja työhyvinvointi saavat kuitenkin kielteistä julkisuutta muita aiheita enemmän30.9.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaismedia kirjoittaa työelämästä paljon, laajasti ja yllättävänkin positiivisesti. Tämä selviää TYÖ2030-ohjelmassa teetetystä media-analyysistä, jossa analysoitiin työelämäkirjoittelua vuosina 2019 ja 2023. Aineiston keräsi ja analysoi Retriever keväällä 2024. Analyysin tarkoituksena oli muodostaa kuva siitä, miten ja millaisella äänensävyllä työelämästä puhutaan mediassa.
Nuorten työelämäkokemuksia ja -odotuksia selvitetään laajasti valtakunnallisella kuulemiskierroksella14.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa kartoitetaan syksyn aikana laajasti nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia suomalaisesta työelämästä. Parempi työelämä! -koordinaatiohanke (ESR+) ja TYÖ2030-ohjelma koordinoivat yhteistyössä Nuorten akatemian kanssa laajan kuulemiskierroksen 15–29-vuotiaille nuorille eri puolilla Suomea. Kierroksella eri taustoista tulevat nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan työelämäodotuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Kierrokset järjestetään elo-lokakuun aikana, ja tavoitteena on saada kuuluviin jopa 400 nuoren ääni. - Suomalainen työelämä tarvitsee nuoria innovatiivisia työntekijöitä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. On mahtavaa, että pääsemme yhteistyössä nuorten kanssa selvittämään millaisia ratkaisuja suomalainen työelämä kaipaa, jotta voimme vastata eri-ikäisten työntekijöiden tarpeisiin ja toiveisiin tulevaisuudessa, iloitsee projektipäällikkö Henna Kymäläinen Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeesta. Nuoria kuullaan työpajojen avulla Nuoria kuullaan Nuorten Akatemian rakentami
TYÖ2030 -tutkimus: vertaisoppiminen ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä keinoja edistää osaamista työpaikoilla21.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
TYÖ2030 -ohjelman toteuttaman tutkimuksen mukaan valtaosa työnantajista kokee henkilöstön osaamisen kehittämisen tärkeänä. Näkemykset resurssien riittävyydestä kuitenkin vaihtelevat, ja myös koulutustausta vaikuttaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme