Nuoret haluavat johtajiksi vaikuttaakseen parempaan työelämään - tutkimus paljastaa hyvän johtajan piirteet tulevaisuudessa
Suomalaiset nuoret suhtautuvat positiivisesti johtamiseen ja tulevaisuuteen. Nuoret ovat valmiita ottamaan vastuuta, heitä kiinnostaa johtajuus ja johtajaksi kouluttautuminen. Erityinen motivaatio nuorilla on päästä vaikuttamaan positiivisempaan ja parempaan työelämään. Erityisen intohimoisesti nuoret suhtautuvat paremman tulevaisuuden luomiseen, ja sen keinoksi he kokevat johtajuuden. Johtajuus nähdään myös keinona vaikuttaa omiin uramahdollisuuksiin.
TYÖ2030-ohjelma järjesti keskustelun, jossa pohdittiin Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen tuloksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia työpaikoilla ja opetuksessa.
”Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen mukaan johtavassa asemassa työskentelyssä nuoria inspiroi ennen kaikkea paremman ja positiivisemman työelämän kehittäminen. Yli 90 prosentille johtajuudesta kiinnostuneista nuorista tärkein syy hakeutua johtavaan asemaan oli mahdollisuus vaikuttaa työelämän kehittämiseen ja parempaan laatuun”, kertoo TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala Työterveyslaitokselta.
”Ilahduttavaa on, että 80 prosenttia vastanneista näki tulevaisuuden työelämän ja urakehityksensä positiivisena. Tietysti meidän on tärkeä keskittyä myös siihen yhteen viidennekseen”, Kulmala linjasi.
TYÖ2030 haluaa mahdollistaa johtajuuteen liittyvää keskustelua mahdollisimman laajasti ja moniäänisesti. Tulevaisuuden työelämän kehittämisessä nuorten ääni on erityisen tärkeä, sanovat Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) puheenjohtaja Lotta Leinonen Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev.
Kiinnostavia löydöksiä tutkimuksessa olivat nuorten määritelmät tulevaisuuden johtajasta. Nuoret arvostavat esimerkillisyyttä ja kannustavuutta. Hyvät kuuntelutaidot ja kyky luoda sekä yhteisöllisyyttä̈ että visiota erottuivat myös hyvän johtajan ominaisuuksien pitkästä listasta.
”Tärkeää oli, että tutkimuksessa listattiin paljon ominaisuuksia. Massan ei pidäkään olla yhtenäistä, kun puhutaan johtajuudesta. Erilaisuuksien pitää korostua, jotta jokainen voi löytää itsensä sieltä. Se on tulevaisuuden tapa”, kommentoi OYY:n Lotta Leinonen.
SYL:in Konstantin Kouzmitchev puolestaan korosti palautumisen merkitystä ja työn merkityksellisyyttä.
”Johtotehtävissä on tyypillistä, että johtotehtävissä ei pääse työstä eroon. Työn ja vapaa-ajan tasapaino korostuu, ja pitää ottaa aikaa myös palautumiselle. Siksi itse teen työtä sen eteen, että opiskelijoilla oli paremmat mahdollisuudet kehittää itseään”, Kouzmitchev sanoi.
“Tutkimuksen tulokset tarjoavat hyvää näkemystä työelämästä ja johtamisesta, kuten sen, miten iso rooli esimerkillä yhä on. Tämä on iso viesti opettajakoulutukselle. Johtamisen pedagogiikalla ja sen ymmärtämisellä on monikäyttöisiä ja laaja-alaisia vaikutuksia, ei vain opettajan työhön ja opiskeluun, mutta myös työelämään. Tarvitsemme oppimisen ja johtamisen taitoja, joka nostaa keskeiseksi oppimissisältöjen ohella sen, miten opitaan.”, avaa Haaga-Helian yliopettaja Kimmo Mäki.
Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen toteutti TYÖ2030-ohjelma yhdessä Frankly Partnersin kanssa. Vuonna 2020 käynnistynyt TYÖ2030-ohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, ja sen on tarkoitus jatkua yli hallituskausien aiempien kansallisten työelämän kehittämisohjelmien tapaan. TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin.
Lisätiedot
-
TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala, p. 040 411 6378, sanna.kulmala@ttl.fi
-
Viestinnän asiantuntija Christa-Jemina Korhonen, p. 050 441 5807, christa-jemina.korhonen@ttl.fi
Tutustu H3
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta TYÖ2030 | Työterveyslaitos
TYÖ2030 -tutkimus: vertaisoppiminen ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä keinoja edistää osaamista työpaikoilla21.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
TYÖ2030 -ohjelman toteuttaman tutkimuksen mukaan valtaosa työnantajista kokee henkilöstön osaamisen kehittämisen tärkeänä. Näkemykset resurssien riittävyydestä kuitenkin vaihtelevat, ja myös koulutustausta vaikuttaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.
Keskustellaanko teillä johtajuudesta? Näillä vinkeillä eteenpäin!15.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
TYÖ2030-ohjelma on yhteistyössä Suomen Nuorkauppakamareiden kanssa koonnut yhteen tutkimustuloksia johtajuudesta sekä ajatuksia ja näkökulmia Vuoden Nuori Johtaja -kilpailun voittajilta ja finalisteilta. Lopputuloksena syntyi työkalu niille työelämän toimijoille, jotka haluavat olla askeleen edellä polulla kohti huomisen johtajuutta.
TYÖ2030-ohjelman Työkaverikysely paljastaa: Työkaveruus vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta - nuorten kohdalla etätyö on heikentänyt pysyvästi tai hetkellisesti 18-24-vuotiaiden työkaverisuhteita14.2.2023 07:58:24 EET | Tiedote
Työpaikat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja kaverisuhteiden solmimiselle. Suomalaiset arvioivat, että noin kolmannes kaverisuhteista on lähtenyt liikkeelle työpaikalta. Työkavereiden tuomaa yhteenkuuluvuuden tunnetta pidetään tärkeä asiana elämässä. Etätyö on jättänyt jälkensä työkaveruuksiin: kyselyn mukaan etätyö on heikentänyt ainakin hetkellisesti nuorten työkaveruuksia.
TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Luottamuksesta menestysresepti kilpailukyvyn vahvistamiseen2.2.2023 09:11:28 EET | Tiedote
Johdon ja henkilöstön välinen luottamus on organisaatioille tärkeä kilpailutekijä. Vuoden alussa valmistunut MEADOW-raportti avaa luottamuksen etuja ja antaa tuoretta tietoa sen merkityksestä organisaatioille. Etenkin taantuman uhatessa luottamuksella voi olla merkittävä rooli organisaatioiden selviytymiseen – parhaimmillaan se toimii myönteisenä vastavoimana haastavina aikoina. Tutkimuksen mukaan luottamus korreloi vahvasti henkilöstön osallistumiseen. Mitä korkeampi luottamus on, sitä enemmän henkilöstö osallistuu kehittämistyöhön ja sen tuloksellisemmaksi sekä hauskemmaksi se koetaan. Aiemmin julkaistun Meadow-tutkimuksen mukaan sellaiset yritykset, joissa vähintään 30 prosenttia henkilöstöstä osallistuu säännöllisesti toiminnan kehittämiseen, reilu kolmannes (35 %) kertoo tuottaneensa markkinoille kokonaan uuden tuotteen tai palvelun. Vahvan luottamuksen on myös havaittu ruokkivan yhteistyötä yrityksissä ja yhteisöissä. ”Havaintojemme mukaan organisaatioiden väliset erot olivat suu
TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Digitalisaation vaikutukset työelämässä jakautuvat epätasaisesti21.11.2022 12:25:13 EET | Tiedote
Digitalisaatio koskee kaikkia toimialoja ja työorganisaatioita, ja sen merkitys on korostunut entisestään koronapandemian myötä. Tuoreen TYÖ2030-ohjelman MEADOW-raportin mukaan digitalisaatio etenee eri toimialoilla ja organisaatioissa eri vauhtia ja saa niissä erilaisia muotoja. Työntekijöiden kokemukset digitalisaation vaikutuksesta ovat varsin myönteisiä, mutta ristiriitaisempia kuin työnantajan edustajilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme