Potilasturvallisuuslaki olisi äärimmäinen keino turvata potilaiden hoito

Suojelutyön määrä on HUSissa ollut riittävä esimerkiksi tehohoidossa, synnytystoiminnassa sekä syöpäsairauksien säde- ja sytostaattihoidoissa. Suojelutyö on ollut toistaiseksi riittämättömintä leikkaustoiminnassa, laboratorio- ja kuvantamispalveluissa sekä useilla vuodeosastoilla.

Viime viikon aikana HUSin leikkausosastoilla tehtiin alle 200 suunniteltua leikkausta normaalin 1 300 sijaan. Myös päivystysleikkausten määrä väheni noin 10 prosenttia. Lakon ensimmäisten kolmen arkipäivän aikana HUSissa peruttiin keskimäärin 12 syöpäleikkausta päivässä. Vertailun vuoksi maaliskuussa HUSissa jouduttiin perumaan keskimäärin yksi syöpäleikkaus kunakin arkipäivänä. Maaliskuussa oli kaksi viikon mittaista työntekijäjärjestöjen ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa.

Laboratorio- ja kuvantamispalveluihin on saatu vain 30–40 prosenttia normaalista henkilökunnasta. Viikon aikana yli 4 000 kuvantamistutkimusta jäi tekemättä. Edes kaikille sairaalassa oleville potilaille ei ole voitu tehdä kaikkia tarvittavia tutkimuksia. Tutkimatta jääneissä patologian näytteissä on tilastotiedon perusteella satoja syöpätapauksia, joissa diagnoosi viivästyy.

Hoitoketjut eivät tällä hetkellä toimi

Suojelutyöneuvotteluja on käyty työntekijäjärjestöjen kanssa päivittäin hyvässä hengessä ja edistystä on tapahtunut. Kiireellisen potilashoidon turvaaminen ei kuitenkaan vielä toistaiseksi toteudu. ”Nykyisessä tilanteessa potilaan hoitoketju ei toimi. Olemme esimerkiksi saaneet neuvoteltua lisää henkilökuntaa leikkaussaleihin. Emme kuitenkaan voi leikata potilasta, jos emme saa tehtyä tarvittavia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Potilasta ei voida myöskään leikata, jos hänelle ei ole hoitopaikkaa vuodeosastolla”, kuvaa tilannetta HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Lakkojen jatkuessa yhä suurempi joukko potilaita tarvitsee kiireellistä hoitoa. Viime viikolla HUSissa jäi ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan kuuluvia potilaita hoitamatta. Mitä pidemmäksi lakot venyvät, on sitä suurempi määrä potilaita, joiden hoito ei voi odottaa ilman jälkiseuraamuksia. HUSin tarpeet suojelutyön määrästä eivät siis tule vähenemään, päinvastoin.

”HUSin potilasturvallisuudesta virkavastuussa olevana ylilääkärinä olen erittäin huolissani tilanteesta. Ilman potilasturvallisuuslakia suojelutyöneuvottelut ovat ainoa keino yrittää varmistaa potilasturvallisuus ja hoito lakkotilanteessa. Ääritilanteessa ja viimeisenä keinona potilasturvallisuuslaki antaa meille potilashoidosta vastaavina mahdollisuuden estää hoidon viivästymisestä aiheutuvat komplikaatiot ja pysyvät haitat. Suojelutyöneuvotteluja jatkamme joka tapauksessa eli se on edelleenkin ensisijainen keino ongelmien ratkomiseksi”, Mäkijärvi sanoo.

HUSin esitykset suojelutyöneuvotteluissa perustuvat lääketeellisten asiantuntijoiden arvioon välttämättömän päivystyksellisen ja kiireellisen hoidon henkilöstötarpeesta. Esitykset eivät ole kannanottoja lakko-oikeuteen tai palkkaratkaisuun, vaan ne perustuvat ainoastaan potilaiden päivystyksellisen ja kiireellisen hoidon turvaamiseen.

Tausta: potilaiden hoidon kiireellisyysluokittelu

Potilaiden hoidon kiireellisyys luokitellaan neljään ryhmään. Päivystyspotilaat tulee hoitaa saman tien. Ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan kuuluvat potilaat tarvitsevat hoidon 1–7 päivän kuluessa. Toiseen kiireellisyysluokkaan kuuluvat tulee hoitaa 8–30 päivän kuluessa. Kolmanteen kiireellisyysluokkaan kuuluvat potilaat voidaan hoitaa yli 30 päivän kuluttua.

Lisätietoja medialle: 

HUSin mediapalvelun yhteystiedot