Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin laskuri: Satasen palkankorotuksesta jopa alle puolet käteen

Jaa
Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea verokiila, eli työllistämisen kustannukset ovat korkeat suhteessa työntekijälle käteen jäävään palkkaan. Keskuskauppakamari on päivittänyt työllistämisen kustannuksia havainnollistavan verokiilalaskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa ja katsoa paljonko palkankorotuksesta jäisi verojen ja maksujen jälkeen käteen.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Omasta palkasta perittävät verot ja veroluonteiset maksut näkee helposti palkkalaskelmasta, mutta millaisia maksuja työnantaja maksaa tämän lisäksi? Entä paljonko palkankorotuksesta jää käteen, kun veroprosentti nousee?

Kuukausipalkkaisten mediaaniansio yksityisellä sektorilla oli 3435 euroa vuonna 2020. Laskurista selviää, että mediaanituloisella sadan euron palkankorotuksesta voi jäädä verojen ja maksujen jälkeen vain alle puolet käteen – parhaimmillaankin vain 56 euroa. Työnantaja puolestaan maksaa sadan euron palkankorotuksesta yli 120 euroa.

”Jos vaativamman työnkuvan myötä paranevasta palkasta jää itselle vain puolet, ei vastuiden ja työkuorman kasvu välttämättä aina houkuta. Ahkera työnteko ja kunnianhimoiset tavoitteet olisivat kuitenkin meidän kaikkien etu. Työllä luodaan hyvinvointia ihan kaikille”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Työllistämisen kustannukset työnantajalle voivat yllättää

Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista selviää, että mediaanituloisen työntekijän kustannus työantajayritykselle on 4373 euroa kuukaudessa. Tästä jää työntekijälle lomarahoineen käteen 2399–2676 euroa kuukaudessa – iästä, kotikunnasta ja kirkkoon kuulumisesta riippuen.

Työnantajan kustannus todellista työssäolokuukautta kohden nousee 5216 euroon, kun huomioidaan vuosilomat, sairaslomat sekä arkipyhät.

“Verokiila muodostuu monista tekijöistä, joista vain osan voi nähdä palkkalaskelmalta. Työnantajan näkökulmasta työn teettämisen todellinen kustannus on siksi tuntuvasti suurempi kuin moni palkansaaja tiedostaa. Kaikki maksut luonnollisesti nostavat työllistämisen kynnystä. Suurin piiloon jäävä kuluerä on työnantajan osuus eläkemaksuista, joka on itse asiassa huomattavasti suurempi kuin palkansaajan oma osuus”, sanoo Appelqvist. 

Tutustu verokiilalaskuriin ja selvitä oma verokiilasi täällä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Kaivattuja askelia osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseen – sävy kuitenkin ristiriitainen24.4.2025 09:33:38 EEST | Tiedote

Hallitus teki puoliväliriihessään useita myönteisiä päätöksiä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Avoimen korkeakoulutuksen laajentaminen tutkintotavoitteiseen jatkuvaan oppimiseen ja maksuttomat opinnot avoimessa korkeakoulussa toisen asteen jälkeen ovat tärkeitä keinoja vastata koulutuskysyntään. Samalla kokonaisuutta hämmentävät korkeakoulutukseen kohdistuvat leikkaukset sekä epäselvä rahoitus uusille aloituspaikoille.

Keskuskauppakamari: Veronkevennykset kääntävät Suomen suunnan kasvuun23.4.2025 22:44:42 EEST | Tiedote

Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin sekä työn verotuksen keventäminen ovat hallitukselta erinomainen, kasvua ja Suomen kilpailukykyä tukeva päätös. Päätökset muuttavat verotuksen rakennetta oikeaan, paremmin kasvua synnyttävään suuntaan. Ylimpien tuloluokkien marginaaliverojen reipas pudotus on kauan odotettu toimenpide työn tuottavuuden ja osaamisen kehittämisen kannustamiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye