Jyväskylän yliopisto

Väitös: 29.4.2022 Matalakin pitkäaikainen säteilyaltistus vaikuttaa aineenvaihduntaan ja suoliston terveyteen (Jernfors)

Jaa
Toni Jernfors tutki väitöskirjatyössään Tšernobylin ympäristön matala-annoksisen säteilyn vaikutuksia villin metsämyyräpopulaation aineenvaihdunnallisiin ja genomisiin ominaisuuksiin.
Toni Jernfors.
Toni Jernfors.

Tšernobylin vuonna 1986 tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena ympäristöön levisi suuria määriä radioaktiivisia aineita. Erityisesti tuhoutuneen laitoksen lähiympäristö on Cesium-137- ja Strontium-90-isotooppien saastuttamaa, minkä vuoksi ihmisten liikkumista alueella on rajoitettu. Vaikka vuosikymmenien saatossa alueen säteilymäärät ovat puolittuneet, Tšernobylin villieläimistöön kohdistuu edelleen matala-annoksista ionisoivaa säteilyä, joka lajista riippuen aiheuttaa muun muassa poikkeamia neurologisessa kehityksessä ja oksidatiivista stressiä sekä heikentää lisääntymistä.

”Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnonmukainen villieläimistö voi olla herkempää matala-annoksisen säteilyn vaikutuksille kuin laboratorio-oloissa kasvatetut mallieläimet. Sulkualue tarjoaa siksi erinomaisen luonnollisen laboratorion alhaisen säteilyn tutkimukselle”, Toni Jernfors kertoo.

Säteilylle altistuneiden myyrien aineenvaihdunta painottaa rasvojen polttoa

Väitöstutkimuksen kohteena olivat Tšernobylissä elävät metsämyyrät (Myodes glareolus), joilla on aiemmin havaittu muun muassa heikentynyttä lisääntymismenestystä, kohonneita stressitasoja ja muutoksia suoliston mikrobistossa. Väitöstutkimuksessa tutkittiin muun muassa geenien ilmenemistä modernein RNA-sekvensointimenetelmin.

”Havaitsimme merkkejä immuunipuolustuksen heikentymisestä, mikä on kroonisen ympäristöstressin tyypillinen oire”, kertoo Jernfors. Odottamattomasti säteilylle altistuneiden metsämyyrien havaittiin myös painottaneen rasvojen polttoa aineenvaihdunnassaan.

”Se oli erikoinen havainto, jota ei ainakaan ruokavaliolla tai suoliston mikrobiston erittämillä signaalimolekyyleinä toimivilla lyhytketjuisilla rasvahapoilla kyetty selittämään”, sanoo Jernfors. Sen selvittämiseksi, onko rasvanpolttoa painottavasta aineenvaihdunnasta hyötyä ympäristön säteilyä vastaan, tarvitaan lisätutkimuksia aitauksissa.

”Mielenkiintoisaa on, että rasva-aineenvaihdunnan ja mitokondrioiden toiminnan muutoksia on havaittu hiirellä ja ihmisellä avaruuslentojen seurauksena. Myös avaruusoloissa altistutaan säteilylle.”

Tutkimuksessa selvitettiin myös suoliston terveyttä mikroskopian avulla. Säteilylle altistuneilla myyrillä havaittiin paksusuolen limakalvon ohentumista.

”Limakalvon ohentuminen voi lisätä infektion riskiä. Syytä ohenemiselle ei tiedetä, mutta Muribaculaceae-, Ruminococcacceae- ja Lachnospiraceae-suolistobakteeriheimoilla, joiden olemme erityisesti havainneet reagoivan säteilytasoihin, voi olla osuutta asiaan”, Jernfors arvelee.

”Tutkimusten johtopäätöksenä voimme olettaa, että ympäristön matala-annoksisella säteilyllä on yhteisvaikutuksia vaikutuksia luonnollisten stressitekijöiden, kuten ravinnon niukkuuden kanssa, mikä voi aiheuttaa monipuolista oireilua”, kertoo Jernfors.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Akatemia. Rahoittajat eivät ole vaikuttaneet tutkimustuloksiin.

Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations-sarjassa, numero 507, Jyväskylä 2022. ISBN 978-951-39-9108-1 (PDF), URN:ISBN:978-951-39-9108-1, ISSN 2489-9003. Linkki verkkojulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9108-1

FM Toni Jernforsin väitöskirjan ”Genomic and transcriptomic characteristics of exposure to environmental radionuclides” tarkastustilaisuus perjantaina 29.4.2022 klo 12. Vastaväittäjänä Dr. Heidi Hauffe (Fondazione Edmund Mach, Italia) ja kustoksena professori Phillip Watts (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Toni Jernfors, toni.m.jernfors@jyu.fi

Kuvat

Toni Jernfors.
Toni Jernfors.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Läpimurto virustutkimuksessa: Virus-RNA:n havaitseminen entistä herkemmin4.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen enteroviruksen RNA:n havaitsemisessa kehittämällä uudenlaisen suhteelliseen fluoresenssiin perustuvan anturin, joka tunnistaa enteroviruksen perimän entistä herkemmin. Tutkimus myös vahvistaa tieteidenvälisen yhteistyön merkitystä maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemisessa.

Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.

Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote

Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye