Kysely: Lähes 40 % suomalaisista toimihenkilöistä hoitelee sähköposteja ja puheluja vapaa-aikana 

Euroopan johtavan palkka- ja henkilöstöpalvelujen tarjoajan SD Worxin tuoreen tutkimuksen mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta toimihenkilöstä (38 %) hoitaa sähköposteja ja puheluja toisinaan vapaa-aikana, eli iltaisin ja viikonloppuisin. Osuus on lähes sama muissa tutkituissa Euroopan maissa. Norjassa luku on suurin, 56 prosenttia, ja Saksassa pienin, noin 31 prosenttia.  

Kaikkiaan kolmasosa (30 %) suomalaisista toimihenkilöistä tekee töitä vapaa-ajalla usein, eikä vain satunnaisesti.  

”Suomessa tilanne on kuitenkin aavistuksen parempi kuin muissa Euroopan maissa, joissa vapaa-aikana usein työskentelevien osuus on yli 34 prosenttia”, Suomen SD Worxin maajohtaja Petteri Hannula kertoo.  

SD Worxin kyselytutkimus toteutettiin helmi-maaliskuussa kymmenessä Euroopan maassa. Kyselyyn haastateltiin yli 10 000 henkilöä, joista tuhat vastaajaa oli Suomesta.    

Ranskalaiset tekevät eniten ylitöitä 

Varsinaisia esimiehen ennakkoon hyväksymiä ylitöitä tekee säännöllisesti noin 37 prosenttia suomalaisista toimihenkilöistä. Osuus on pienempi kuin muilla eurooppalaisilla toimihenkilöillä, joista ylitöitä tekee säännöllisesti yli 45 prosenttia. Ylitöissä Ranska on ykkössijalla (56 %) ja seuraavina Belgia (53 %) sekä Hollanti (53 %). 

Ylitöiden tekemisessä on kulttuurien lisäksi eroja ikäryhmien välillä. Esimerkiksi 52 prosenttia 25–29-vuotiaista eurooppalaisista toimihenkilöistä sanoo tekevänsä säännöllisesti ylitöitä. Mitä vanhempi työntekijä, sitä pienempi osuus tekee ylitöitä. 50–54-vuotiaista toimihenkilöistä 42 prosenttia kertoo jatkavansa töitä työajan jälkeen ja yli 55-vuotiaista 41 prosenttia. 

Hannula arvioi, että merkittävin syy työn ja vapaa-ajan sekoittumiseen on koronapandemia.  

”Toimihenkilöille oli teknisesti mahdollista siirtyä laajasti etätöihin pandemian aikana, minkä vuoksi moni on alkanut suhtautua joustavasti tulkintaan työ- ja vapaa-ajasta. Toisaalta monen toimihenkilön mielestä on suuri etu, että he voivat valita missä ja milloin työskentelevät.”  

Espanjassa liukuva työaika harvinaisinta 

Kun asiantuntija joustaa, on tärkeää, että myös työnantaja tulee vastaan eri keinoin. Toimihenkilöillä työajan liukumat ovat Suomessa olleet yleisiä jo pitkään.   

”Suomessa olemme tässä asiassa kärkijoukkoa yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa. Näissä maissa lähes kuudella kymmenestä toimihenkilöstä on liukuva työaika. Espanjassa sen sijaan vain neljä kymmenestä toimihenkilöstä on liukuvan työajan piirissä”, Hannula kertoo. 

Samoin vapaus valita työn tekemisen paikka ja ajankohta voi vaikuttaa merkittävästi työssä jaksamiseen. Lähes 40 prosenttia eurooppalaisista toimihenkilöistä voi valita työn tekemisen paikan tai ajankohdan täysin vapaasti. 

Vapaus valita työn ajankohta on harvinaisempaa Suomessa 

Työskentelypaikan valinnanvapaus on Suomessa yhtä yleistä kuin muualla Euroopassa, mutta yllättäen vapaus valita työskentelyn ajankohta on meillä hieman harvinaisempaa kuin muualla Euroopassa. Se on mahdollista hieman useammalle kuin joka kolmannelle suomalaiselle toimihenkilölle.  

Alankomaat on valinnanvapauden suhteen edelläkävijä: hollantilaisista toimihenkilöistä noin puolet voi valita vapaasti työskentelypaikan ja -ajan. Espanja on myös tässä asiassa konservatiivisin: neljä kymmenestä espanjalaisesta toimihenkilöstä sanoo, että he eivät voi valita, milloin he työskentelevät, ja lähes puolet sanoo, ettei heillä ole sananvaltaa työskentelypaikan suhteen. 

”Työnantajien kannattaisi kiinnittää huomiota joustoihin. Kaikkialla Euroopassa poikkeusaika on saanut erityisesti asiantuntijatyötä tekevät arvioimaan työtään uusiksi. Joustavuus työaikojen ja -paikan suhteen voi olla merkittävä keino houkutella yritykseen parhaat osaajat ja pitää heistä kiinni”, Hannula toteaa.  

Saksalaiset ahkerimpia kirjaamaan tuntinsa 

Eräs keino työn ja vapaa-ajan tasapainottamiseen on työtuntien kirjaaminen. Tämä keino on yleisemmin käytössä Suomessa kuin muissa tutkituista Euroopan maista.   

SD Worxin kyselyn mukaan 77 prosenttia suomalaisista toimihenkilöistä kirjaa tekemänsä tunnit ylös joko siihen tarkoitettuun järjestelmään tai johonkin muualle. Näin tekee alle 70 prosenttia muista eurooppalaisista toimihenkilöistä.  

Saksalaiset ovat tuntikirjauksissa vielä ahkerampia kuin suomalaiset: heistä 82 prosenttia kirjaa tuntinsa ylös. Ruotsalaiset (78 %) ja italialaiset (77 %) suoriutuvat tuntikirjauksissa samoin kuin suomalaiset. Belgiassa sen sijaan vain hieman yli puolet (54 %) pitää kirjaa tunteistaan. Ranskassa tuntikirjausten määrä on pienin (43 %).  

Kyselytutkimus työajan hallinnasta toteutettiin Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Suomessa, Italiassa, Hollannissa, Norjassa, Espanjassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Kaikkiaan kyselyyn osallistui 10 119 työntekijää (noin 1 000 kustakin maasta), joista 5 495 oli toimihenkilöitä. Otos edustaa paikallisia työmarkkinoita sukupuolen, iän ja koulutuksen suhteen. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö iVox.